Tänä vuonna kirkossa juhlitaan hyvää hallintoa ja sivistystä. Matkustetaanpa hetkeksi vuosisatojen taakse.
Keski-Suomi, Jämsä. Sinne kristinusko saapui Suomessa. Elettiin 1400-lukua, ja Jämsä oli katolisen Euroopan pohjoista Ruotsiin kuuluvaa aluetta ja osa Hämettä. Ruotsin kuningas halusi uudisasutuksen leviävän ja määräsi seurakuntia perustettavaksi myös keskisuomalaisiin erämaihin.
Seurakuntien perustamisten myötä levisi myös maallinen paikallishallinto:
väestökirjanpito ja kunnalliselämä. Valtio ja kirkko rakensivat yhdessä yhteiskunnan perusteita.
Keskisuomalaisten arvellaan kääntyneen kristinuskoon pitäjittäin käräjäpäätöksillä. Näin on päätelty hautaustavan muutoksista, kun muinaisuskon polttohautauksesta siirryttiin ruumishautaukseen kirkon lähelle.
Turun piispan hallintaan kuulunut Jämsän seurakunta kasvoi, kun siihen liitettiin lähiseutujen kyliä. Jyväskylä oli 1593 perustetun Laukaan seurakunnan kappeliseurakunta ja sai oman papin vasta 1787. Jyväskylän maaseurakunta itsenäistyi 1856.
Seurakunnat olivat laajoja ja harvaan asuttuja. Keski-Suomessa arvioidaan 1650-luvulla olleen vain 8 400 asukasta. Uusia seurakuntia syntyi seurakuntalaisten aloitteesta, kun jumalanpalvelus ja hautausmaa haluttiin lähemmäksi koteja.
Mutta mitä kristinusko merkitsi keskisuomalaiselle talonpojalle 1600-luvulla?
Hän maksoi kirkollisveroa oravannahkoina ja osallistui kirkon ja pappilan rakentamiseen. Kun hänen äitinsä kuoli, hänen piti maksaa hautaan siunaamisen toimittaneelle papille palkaksi testamenttilehmä.
Tänä vuonna kirkossa juhlitaan hyvää hallintoa ja sivistystä. Matkustetaanpa hetkeksi vuosisatojen taakse.
Löysikö tavallinen kansalainen kirkosta evankeliumin ilon?
Jumalanpalveluksen saarnan hän sai ehkä kuulla omalla kielellään, sillä painettuja suomenkielisiä saarnoja oli jo 1500-luvulla. Uskonpuhdistuksen myötä saarnat pitenivät, mutta kirkossa jaksoi kuunnella, kun sinne rakennettiin penkit.
Kunnon seurakuntalaisen piti saapua kirkkoon juhlapyhinä ja rukouspäivinä. Kirkossa talonpoika istui nimikkopenkissään käytävän oikealla puolella ja hänen puolisonsa vasemmalla muiden emäntien tavoin.
Nykyaikana moni asia on toisin kuin 1600-luvulla. Lapuan hiippakunnan
piispan Matti Salomäen mukaan usko ei ole enää itsestäänselvyys vaan valinta.
– Silti kristinusko vastaa yhä samoihin kysymyksiin, joita ihmiset ovat Keski-Suomessakin pohtineet vuosisatojen ajan – elämän haurauteen, kärsimykseen ja siihen, mistä löytyy kestävä perusta elää ja kuolla, Salomäki miettii.
Kristinusko on piispan mukaan niin syvällä suomalaisessa kulttuurissa ja historiassa, että sen säikeitä löytyy joka puolelta.
– Ne säikeet ovat yhdistäneet tätä kansaa ja kantaneet sitä vaikeina aikoina, ne ovat antaneet toivoa ja rohkaisseet eteenpäin, Salomäki näkee.
Historiaosuuden lähde: Keski-Suomen historia 1, toimittanut Mauno Jokipii. Jyväskylä 1998.
Ja tähän on tultu: Kirkko juhlii sydämen sivistystä ja hyvää hallintoa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa juhlitaan tänä vuonna hyvää hallintoa, vahvaa kulttuuria ja sivistystä. Vuonna 1276 perustettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli oli alku suomalaiselle julkiselle hallinnolle, koulutukselle ja sivistykselle.
Sydämen sivistyksen 750-juhlavuotena suomalaisia haastetaan pohtimaan, mitä sivistys tarkoittaa tänään ja miten sitä voi edistää. Jyväskylän seurakunnan yhteisen seurakuntatyön johtaja Heli Ahonen kuvailee sydämen sivistystä kyvyksi kriittiseen ajatteluun sekä viisaudeksi toimia niin, että toisilla ihmisillä on lähellämme hyvä olla ja että kannamme yhteistä vastuuta.
– On sitten kyse perheestä, työstä, naapureista, koulusta, yhteiskunnasta tai maailmasta, hän sanoo.
Jyväskylän seurakunnassa sivistyksen teema näkyy esimerkiksi lasten musikaalissa marraskuussa. Lähiaikoina juhlavuoden teemat ovat esillä esimerkiksi Joutsassa, jossa lauletaan kansallisrunoilija Runebergin lauluja 5. helmikuuta ja Palokan kirkossa, jossa nostetaan esiin ilmaisuvoimaista musiikkia säveltäneitä naisia Sydämen sivistystä: Sivistyneet naiset
keskellämme -tilaisuudessa 6. maaliskuuta.
Myös seurakuntavaalit marraskuussa 2026 ovat esimerkki kirkon hallinnosta ja demokratiasta: kaikki kirkkoon kuuluvat 16 vuotta täyttäneet saavat äänestää luottamushenkilöt päättämään oman seurakuntansa asioista.
Kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, täyttää juhlavuonna 150 vuotta. Lapuan hiippakunnan 70-vuotisjuhlakahvit juodaan Lapualla alueellisen lähetysjuhlan yhteydessä 14. toukokuuta.