Virittäytyykö joulun alla kirkoissa konsertoiva muusikko pyhäpäiviin tonttubiiseillä vai jylhillä ja hartailla klassikoilla?
”En etsi valtaa loistoa” käy kohti sydäntä

Jarkko Ahola on oikea joulumusiikin esittämisen veteraani. Kun joululauluja sisältävä kiertue on ohi, Ahola sanoo laittavansa soimaan vielä kotioloissakin maltillisen määrän jouluista musiikkia.
– Se tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä pehmoisenlämpöisiä ja isosti soivia amerikkalaisia joululauluja, paljastaa Ahola.
Teräsbetoni-yhtyeen nokkamiehenä suurelle yleisölle tutuksi tullut Ahola on laulanut myös Raskasta joulua -kiertueilla ja -kokoelmalevyillä sekä julkaissut joululevyjä. Hän myöntää elämässään olleen monia vuosia, jolloin hän ei joululauluja kuunnellut. Sitten esiin ponnahti uudelleen vanha Jean Sibeliuksen säveltämä klassikko.
– Lapsuudessa tykästyin kovasti En etsi valtaa loistoa -kappaleeseen. Jokin siinä puhutteli, ehkä ennen kaikkea sen säveltäneen Sibeliuksen hieno sävelkieli.
Yli kymmenen vuotta kirkoissa kiertäneenä otteeni ovat kyllä muuttuneet kirkkokeikoilla vähän rennommiksi.
– Voi olla, että myös sanoma kosketti lapsen mieltä, sillä elämä oli kuitenkin aika niukkaa meidän perheessä 1980-luvulla. ”Tuo kotihin, myös pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin” saa sävelen ja harmonian siivittelemänä yhä ihoni kananlihalle, Ahola tunnustaa.
Aikuisiällä laulajalle ovat kolahtaneet isosti myös ulkomaisten solistien klassiset joulukappaleet.
– Jos mietitään amerikkalaisia klassikoita, niin ylipäätään niiden tunnelma on aika positiivinen. Ne sävyt tuovat mukavaa vastapainoa meidän suomalaisten omille, aika synkeillekin joululauluille. Klassikot, kuten The Christmas Song tai Have Yourself a Merry Little Christmas, uppoavat kyllä meikäläiseen.
Joululaulukiertueillaan kirkoissa Aholan yhtye ei käytä kovinkaan paljon rumpuja, sillä konserttisaleja kaikuisampiin kirkkotiloihin sopii hänen mukaansa eteerisempi, rauhallisempi tunnelma.
Ennen laulaja myöntää jännittäneensä jonkin verran kirkoissa esiintymistä. Sittemmin hän on oppinut rentoutumaan ja nauttimaan enemmän kirkkojen upeasta tunnelmasta.
– Yli kymmenen vuotta kirkoissa kiertäneenä otteeni ovat kyllä muuttuneet kirkkokeikoilla vähän rennommiksi. Monestihan tuollaiset hommat, kuten jänni
”Hyasinttien aika” on haikea tunnustus äidille

Konsta Hietanen paljastaa pitävänsä joulumusiikista niin paljon, että suositut joululaulut alkavat kaikua hänen kotonaan jo ennen kuin varsinainen joulukausi ehtii edes alkaa.
– Laitamme kotona joululaulut soimaan jo marraskuun alussa, Hietanen naurahtaa.
Hietasen joulumusiikkisuosikkia voi kuvailla sanoilla herkkä, tunnelmallinen ja jylhä.
– Ehdoton suosikkini joululaulujen esittäjistä on Vesa-Matti Loiri. Muutkin kuuntelulistalla ovat kovia tekijöitä, kuten Suvi Teräsniska ja lauluyhtye Rajaton, Hietanen valaisee.
Kulttuurin ja urheilun moniottelijan suosikkijoululaulu ei ole ehkä kaikkein tunnetuimmasta päästä.
– Se on Hyasinttien aika, Hietanen yllättää.
Suosikkeja ovat sekä klassiset suomalaiset että kevyemmät amerikkalaiset joululaulut.
Mikko Alatalon ja Harri Rinteen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa laulaja tunnustaa äidilleen, ettei aikanaan arvostanut tämän neuvoja ja elämänohjeita. Sittemmin kertojan mieli on laulussa muuttunut, paljonkin.
– Olen päässyt esittämään sen omalle äidillenikin muutaman kerran ja onhan siinä aivan upeat, kauniit sanat, sanoo Hietanen laulusta, jonka on itsekin levyttänyt yhdessä pianisti Iiro Rantalan kanssa.
Hietasen perheessä joulumusiikkia esitetään kotioloissa koko perheen kanssa pianon ääressä, varsinkin jouluaattona.
– Suosikkeja ovat sekä klassiset suomalaiset että kevyemmät amerikkalaiset joululaulut. Tonttuleikit eivät kyllä oikein ole minun juttujani.
– Ja pakko sanoa, että mun omat joulubiisitkin ovat aika hyviä, Hietanen kehaisee.
Kirkkojen joulutunnelma vie laulajankin mennessään

Laulaja ja näyttelijä, myös artistinimellä Hanna B. tunnettu Hanna Kinnunen kertoo olevansa joulumusiikkinsa suhteen melkoisen kaikkiruokainen. Kinnunen aloittaa jouluun valmistautumisen ensin kepeillä, jazzahtavilla kappaleilla.
– Ja mitä lähemmäksi aattoa ja muita pyhäpäiviä tullaan, sitä klassisemmaksi sekä perinteisemmiksi laulut soittolistallani muuttuvat, Kinnunen valaisee.
Suosikkijoululauluja artistin ei tarvitse miettiä kovin kauan. Ne löytyvät osastosta ikiaikaiset klassikot.
– Sydämeeni joulun teen on minulle tärkeä laulu muun muassa siksi, että esitin sen ensimmäisen kerran sooloesityksenä lukiolaisena joulukonsertissa. Me käymme joulun viettohon sekä Tuikkikaa Oi jouluntähtöset taas koskettavat minua herkkyydellään, Kinnunen kertoo.
Oikeastaan sitä tunnetta, kun saa laulaa kirkossa, on vaikea verrata mihinkään.
Kinnunen ei vierasta tiptap-tonttulaulujakaan, vaan sanoo niillekin löytyvän paikkansa, tilanteesta ja hetkestä riippuen.
– Lasten joulujuhlissa on esimerkiksi ihana laulaa ja kuunnella riemukkaita ja kepeitä lauluja, vaikkakin aattoiltana nautin kyllä enemmän hartaammasta ja jylhemmästä tunnelmasta.
Muusikot ja laulajat tekevät joulukeikkoja paljon kirkoissa. Kinnunen sanoo niissä olevan myös esiintyjän näkökulmasta aivan oma tunnelmansa.
– Oikeastaan sitä tunnetta, kun saa laulaa kirkossa, on vaikea verrata mihinkään. Se on herkkä ja tunteet pintaan nostava ympäristö, jossa vaikkapa laulujen sanoilla on myös kuulijalle enemmän merkitystä kuin jossain muualla.
– On kunnia-asia päästä laulamaan joululauluja yleisölle kirkoissa.
Sinisessä hämärässä soi Jorma Hynninen

Piia Viitanen, folkyhtye Viitasen Piian laulaja, tunnustautuu suureksi joululaulujen ystäväksi. Aivan kaikki joulumusiikki ei laulaja-lauluntekijää kuitenkaan puhuttele. Ennen joulunpyhiä Viitanen suosii kotiloissaan vaihtoehtoisempaa joulumusiikkia.
– Kuuntelen silloin joululauluja, jotka on tehty enimmäkseen Suomen rajojen ulkopuolella. Soittolistallani on ollut jo yli viisitoista vuotta muun muassa Sufjan Stevensin indiefolk-albumi Songs for Christmas.
Vanhemmasta joulumusiikista esiin nousevat amerikkalaiset klassikot.
– Pidän kovasti Judy Garlandin ja Nat King Colen esittämistä vanhoista joululauluista. Ja mitä lähemmäksi aattoa mennään, sitä perinteisempiä joululauluja huomaan kaipaavani.
Hyvin vähän jaksan kuunnella tip-tap-osastoa.
Vehniän kylältä Laukaasta kotoisin olevalle Viitaselle lapsuusmuistot tuo pintaan etenkin Jorma Hynnisen esittämä En etsi valtaa loistoa.
– Tuo kappale oli yksi äitini suosikeista, ja se soi meillä kotona joka aatto.
Lapsuuden muistoissani jouluisin Vehniällä oli aina runsaasti lunta, ja muistan vieläkin, miten lumesta raskaat puut taipuivat kotiimme vievän metsätien ylle satumaiseen kaareen ja kehystivät maisemaa, Viitanen kertoo.
Aaton sinisessä hämärässä Hynnisen tulkinta soi, kun Viitanen katseli lapsena kultaista joulutähteä olohuoneen ikkunasta.
– Samalla katsoin, kun isä kävi sytyttämässä pihatielle itse tekemiinsä jäälyhtyihin tuikkuja. Tietyt joululaulut pitävät sisällään todella paljon rakkaita muistoja jouluista ja minulle tärkeimmistä ihmisistä, tunnelmoi Viitanen.
Viitanen tunnustautuu ennemmin jylhien klassisten kuin kevyiden tonttulaulujen ystäväksi.
– Ehdottomasti mieluummin jylhät klassiset joululaulut! Ylipäätään oma musiikkimakuni taipuu selkeästi tummasävyisemmän materiaalin suuntaan, ja se näkyy myös joululaulusuosikeissani. Hyvin vähän jaksan kuunnella tip-tap-osastoa, eikä sellaista myöskään omissa joulukonserteissamme kuulla.
Joulumusiikin kuuntelu jatkuu Viitasella kotioloissa vielä oman joululaulukiertueen loputtuakin.
– Olen jo onnistunut kiitettävästi tartuttamaan pienen jouluhulluuden myös omaan kolmivuotiaaseeni, joka rakastaa muun muassa Kulkuset-kappaletta Brita Koivusen esittämänä, Viitanen hymyilee.
Jaa artikkeli: