Joulun tunnelma ja rauha lähtevät sisimmästä. Moni asia on tekemättä nyt ja luultavasti vielä aattonakin, mutta jääräpäisesti kouhottamalla ei joulusta saa kiinni.
Lumiukon tekeminen oli työläämpää kuin olisin uskonut. Aloittelevana askartelijana tein alkeellisen virheen ja suunnittelin joulukortin lumiukon liian monesta osasta. Valkoiset pallot, mustat napit, silmät, suu, hattu, porkkana ja luuta kaikkine harjaksineen – se oli kerrassaan hermoja raastava urakka. Muutama kortti olisi tietysti hoitunut, mutta kyse oli jo silloin kymmenistä.
Sittemmin korttien määrä vain kasvoi, mutta opin yksinkertaistamaan. Eräänä vuonna kaksiosaisen kortin kulmassa oli ainoastaan sentinkokoinen pyöreä reikä, josta pilkisti valkoista karvaa. Se esitti tietysti pupun häntää – kokonaisuus paljastui, kun kortin avasi. Seuraavana jouluna kortin alalaitaan liimattiin hirveästi pumpulia kinoksiksi, niiden sekaan pieni punainen huovasta leikattu kolmio, ja taivaalle tähtitarra. Isoveli kommentoi lakonisesti, että alkaa olla jo aika taiteellista.
Ensimmäisen oman kodin keittiössä väkerretyistä lumiukkokorteista lähtien minulle on ollut kunnia-asia, että joulukortit tehdään itse. Yhtenä jouluna, keskellä nuorimmaisen lapsen sairaalarumbaa, suostuin loppumetreillä valmiina ostettuihin kortteihin. Muutoin kortteja on askarreltu aina, niinäkin jouluina, kun siinä ei olosuhteet huomioon ottaen olisi ollut tippaakaan järkeä.
Joulutunnelmaa luovat perinteet. On sitten kyse kynttilän viemisestä haudalle, joulusaunasta tai muistoja herättävästä joulukoristeesta. Johonkin rajaan asti perinteiden kunnioittaminen on tärkeää ja tarpeellista. Jossain kohdin voi pysähtyä miettimään, onko joulu todella pilalla, jos rosollin kermavaahto jää värjäämättä.
Meillä ei tänä jouluna kortteja tehdä. Voi olla, ettei edes osteta. Syksyssä on ollut liikaa vauhtia, liian vähän luppoa. Jostain on tingittävä. Yritän uskotella itselleni, että näin on hyvä. Yksi joululaulusuosikeistani on ”Sydämeeni joulun teen”. Se muistuttaa siitä, että joulu ei synny hienoistakaan puitteista. Joulun tunnelma ja rauha lähtevät sisimmästä. Moni asia on tekemättä nyt ja luultavasti vielä aattonakin, mutta jääräpäisesti kouhottamalla ei joulusta saa kiinni.
Jaa artikkeli: