Avainsana: missionaarisuus

Maailmanlaajassa lähetyksessä yksin ja yhdessä

Tein Kirkon lähetystyön toimikuntaa varten katsauksen lähetystyön toimijoiden tilanteeseen Kuopion hiippakunnan seurakunnissa. Kyselymuotoinen katsaus toteutettiin vuonna 2025 koko hiippakunnan alueella. Vastausprosentti ei ollut suuri, mutta vastauksista piirtyi selkeä kuva siitä, mitä on olla lähetystyöstä vastaava työntekijä seurakunnissa. Monin tavoin tuon kyselyn vastaukset heijastelevat omiakin kokemuksia ja ajatuksia maalaisseurakunnan kirkkoherrana ja lähetystyöstä vastaavana pappina.

Ilosanoma kuuluukin syrjästä

Marginaali on vanhastaan ollut se paikka, johon tehdään huomioita varsinaisesta tekstistä. Joskus marginaalissa oleva huomio on avannut myöhemmän lukijan havaitsemaan jotain oleellista itse tekstistä, jotain sellaista, joka muuten olisi jäänyt tajuamatta. Kolmannen adventin evankeliumi on marginaalien, syrjässä elävien vahva kommentti, jota ei kannata sivuuttaa.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet

Adventin aika on yllätyksellistä aikaa. Odotetaan, suunnitellaan, haaveillaan, valmistellaan ja pohditaan. Takana on vaihtelevan raskas syksy, joka pimeydellään ja koleudellaan pakottaa sekin katsomaan tulevaan. Ensimmäisen adventin iloinen Hoosianna johdattelee meidät vanhan kristillisen perinteen mukaan adventtipaastoon. Jo seuraavana arkipäivänä liturginen väri muuttuu violetiksi, katumuksen ja parannuksenteon väriksi. Kirkkoalttarien kuusi loistavaa kynttilää vaihtuvat kahteen kynttilään, jotka luovat himmeää valoaan odottaen evankeliumin täyttymystä Betlehemin vaatimattomassa seimessä. Palatsit muuttuvat talliksi, kun kaikkeuden kuningas syntyy kansansa keskelle – yhdeksi meistä. Tästä Jumalan pelastussuunnitelma alkaa! Adventin aika kutsuu meidät pysähtymään hälinän keskelle. Tarkastelemaan sisintämme ja kuuntelemaan mitä asiaa Jumalalla on meille. Mitä hän haluaa sanoa tänään?

Jos kaikki on missiota, mikä ei ole? Luterilainen maailmanliitto järjesti lähetysteologisen konsultaation Taiwanilla toukokuussa

1900-luku oli länsimaisen lähetystyön vuosisata, mutta mikä on 2000-luku? Vuosituhannen alkukymmenillä tätä ei tietenkään voi sanoa varmasti. Pohdinnan arvoista on kuitenkin miettiä missiologian näkökulmasta eri mantereiden kirkkojen itsenäisyyttä ja lähetystehtävää, lähetysjärjestöjen ja ekumeenisen liikkeen muutosta, kaikkialta kaikkialle suuntautuvaa lähetystä sekä äkkinäisiä muutoksia konteksteissa.

Radikaali osallisuus – Pietarin kasvutarina haastaa kirkkoja

Anjeline Okola toimii ekumeenisen vammaisten ihmisten vaikutusverkoston (EDAN) kansainvälisenä koordinaattorina. Hän osallistui viime syksynä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluihin. Okola haastaa meitä Pietarin tarinan kautta huomaamaan sitä, missä me voisimme kirkkoina olla yhä avoimempia erilaisuudelle ja huomata heidät, jotka suljemme ulos epähuomiossa tai tarkoituksella.

Paavi Franciscuksen lähetysnäky muistutti Pyhän Hengen toiminnasta, evankeliumin vetovoimasta ja itsekeskeisyyden välttämisestä

Maailmalla surraan toisen pääsiäispäivän aamuna menehtynyttä paavi Franciscusta, joka tunnettiin nöyryyttä ja vaatimattomuutta korostavana kirkon johtajana, joka puhui maahanmuuttajien ja kärsivien puolesta. Argenttiinalaissyntyinen Jorge Mario Bergoglio muistetaan modernina paavina, joka korosti uskon ydintä ja nöyryyttä myös lähetysnäyssään. Katolisen lähetystyön ytimessä toimii Pontificial Mission Societies, joka toteuttaa lähetystehtäväänsä paikallisen ja universaalin kirkon rajapinnassa.

Haalaripukuinen enkeli – tositarinoita Tansaniasta

Sain kirkon juhlilla toukokuussa 2024 käsiini kirjan, joka johdatti monenlaisiin tunnelmiin ja omakohtaiseenkin pohdintaan. Kirja kertoo yhden lähetystyöntekijäperheen matkan. Sen ovat kirjoittaneet lääkäri Marja-Leena Nieminen ja pastori Risto T. Nieminen. Kirja yllättää alkulehdiltä lähtien sekä rakenteeltaan että tarinoiden runsaudella. (Haalaripukuinen enkeli. Tositarinoita Tansaniasta, 367 sivua. Väyläkirjat 2023)

Lausannen liike ja ekumeeninen liike

Lausannen liike on nimitys herätyskristillisten järjestöjen, kirkkojen ja verkostojen muodostamalle globaalille evankelioimista korostavalle liikkeelle. Se täyttää 50 vuotta vuonna 2024, koska sen on katsottu syntyneen Lausannessa vuonna 1974, jolloin pidetystä kokouksesta ja sen tuloksena syntyneestä komiteasta se on saanut nimensä. Risto Jukko kuvaa tässä liikkeen taustaa ja suhdetta Kirkkojen maailmanneuvostoon.

Jälleen vahva panos maailmanlaajan kirkon toimintaan

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälinen työ näyttää palanneen korona-aikaa edeltävälle tasolle – jopa reilusti korkeammallekin – ainakin taloudellisesti.
Kaiken kaikkiaan sopimusjärjestöt saivat käyttöönsä runsaat 113 miljoonaa euroa. Tämä on vuosikymmeneen paras tulos. Tästä varsinaiseen työhön, eli työhön kumppaneitten kanssa eri puolilla maailmaa tuli kasvua 10 miljoonaa euroa.