Avainsana: missionaarisuus

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet

Adventin aika on yllätyksellistä aikaa. Odotetaan, suunnitellaan, haaveillaan, valmistellaan ja pohditaan. Takana on vaihtelevan raskas syksy, joka pimeydellään ja koleudellaan pakottaa sekin katsomaan tulevaan. Ensimmäisen adventin iloinen Hoosianna johdattelee meidät vanhan kristillisen perinteen mukaan adventtipaastoon. Jo seuraavana arkipäivänä liturginen väri muuttuu violetiksi, katumuksen ja parannuksenteon väriksi. Kirkkoalttarien kuusi loistavaa kynttilää vaihtuvat kahteen kynttilään, jotka luovat himmeää valoaan odottaen evankeliumin täyttymystä Betlehemin vaatimattomassa seimessä. Palatsit muuttuvat talliksi, kun kaikkeuden kuningas syntyy kansansa keskelle – yhdeksi meistä. Tästä Jumalan pelastussuunnitelma alkaa! Adventin aika kutsuu meidät pysähtymään hälinän keskelle. Tarkastelemaan sisintämme ja kuuntelemaan mitä asiaa Jumalalla on meille. Mitä hän haluaa sanoa tänään?

Jos kaikki on missiota, mikä ei ole? Luterilainen maailmanliitto järjesti lähetysteologisen konsultaation Taiwanilla toukokuussa

1900-luku oli länsimaisen lähetystyön vuosisata, mutta mikä on 2000-luku? Vuosituhannen alkukymmenillä tätä ei tietenkään voi sanoa varmasti. Pohdinnan arvoista on kuitenkin miettiä missiologian näkökulmasta eri mantereiden kirkkojen itsenäisyyttä ja lähetystehtävää, lähetysjärjestöjen ja ekumeenisen liikkeen muutosta, kaikkialta kaikkialle suuntautuvaa lähetystä sekä äkkinäisiä muutoksia konteksteissa.

Radikaali osallisuus – Pietarin kasvutarina haastaa kirkkoja

Anjeline Okola toimii ekumeenisen vammaisten ihmisten vaikutusverkoston (EDAN) kansainvälisenä koordinaattorina. Hän osallistui viime syksynä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluihin. Okola haastaa meitä Pietarin tarinan kautta huomaamaan sitä, missä me voisimme kirkkoina olla yhä avoimempia erilaisuudelle ja huomata heidät, jotka suljemme ulos epähuomiossa tai tarkoituksella.

Paavi Franciscuksen lähetysnäky muistutti Pyhän Hengen toiminnasta, evankeliumin vetovoimasta ja itsekeskeisyyden välttämisestä

Maailmalla surraan toisen pääsiäispäivän aamuna menehtynyttä paavi Franciscusta, joka tunnettiin nöyryyttä ja vaatimattomuutta korostavana kirkon johtajana, joka puhui maahanmuuttajien ja kärsivien puolesta. Argenttiinalaissyntyinen Jorge Mario Bergoglio muistetaan modernina paavina, joka korosti uskon ydintä ja nöyryyttä myös lähetysnäyssään. Katolisen lähetystyön ytimessä toimii Pontificial Mission Societies, joka toteuttaa lähetystehtäväänsä paikallisen ja universaalin kirkon rajapinnassa.

Haalaripukuinen enkeli – tositarinoita Tansaniasta

Sain kirkon juhlilla toukokuussa 2024 käsiini kirjan, joka johdatti monenlaisiin tunnelmiin ja omakohtaiseenkin pohdintaan. Kirja kertoo yhden lähetystyöntekijäperheen matkan. Sen ovat kirjoittaneet lääkäri Marja-Leena Nieminen ja pastori Risto T. Nieminen. Kirja yllättää alkulehdiltä lähtien sekä rakenteeltaan että tarinoiden runsaudella. (Haalaripukuinen enkeli. Tositarinoita Tansaniasta, 367 sivua. Väyläkirjat 2023)

Lausannen liike ja ekumeeninen liike

Lausannen liike on nimitys herätyskristillisten järjestöjen, kirkkojen ja verkostojen muodostamalle globaalille evankelioimista korostavalle liikkeelle. Se täyttää 50 vuotta vuonna 2024, koska sen on katsottu syntyneen Lausannessa vuonna 1974, jolloin pidetystä kokouksesta ja sen tuloksena syntyneestä komiteasta se on saanut nimensä. Risto Jukko kuvaa tässä liikkeen taustaa ja suhdetta Kirkkojen maailmanneuvostoon.

Jälleen vahva panos maailmanlaajan kirkon toimintaan

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälinen työ näyttää palanneen korona-aikaa edeltävälle tasolle – jopa reilusti korkeammallekin – ainakin taloudellisesti.
Kaiken kaikkiaan sopimusjärjestöt saivat käyttöönsä runsaat 113 miljoonaa euroa. Tämä on vuosikymmeneen paras tulos. Tästä varsinaiseen työhön, eli työhön kumppaneitten kanssa eri puolilla maailmaa tuli kasvua 10 miljoonaa euroa.

Mihin tarvitaan kirkon lähetyksen peruslinjausta ja perussopimusta?

Kirkon ja lähetyksen välisiä suhteita on protestanttisten kirkkojen piirissä mietitty ja järjestelty 1600-luvulta lähtien. Järjestelyt ovat jatkuneet 1900-luvulla ekumeenisen liikkeen antaessa oman lisänsä, kun samalla ymmärrettiin, että kirkko on olemukseltaan missionaarinen. Suomessa kirkon ja lähetyksen suhteita on erityisellä tavalla käsitelty 1900-luvun jälkimmäisellä puolella ja 2000-luvun alkupuolella. Suomen ev.-lut. kirkon lähetyksen peruslinjaus ja perussopimus kirkon ja lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa tekevien järjestöjen välillä on yksi osa tässä pitkässä jatkumossa.

Yhteinen todistus ja kumppanuus

Kirkon lähetyksen peruslinjauksessa Yhteinen todistus 2023 on kolme osiota, joiden otsikossa on sana kumppanuus. Osiot käsittelevät kumppanuutta ja yhteistyötä kotimaassa, kumppanuutta ja yhteistyötä kansainvälisessä työssä sekä yhtä kumppanuuksiin ja yhteistyöhön liittyvää erityiskysymystä, eli pappisvirkaa koskevia käsityksiä. Tekstin kokonaisuudesta noin neljännes on omistettu suoraan kysymyksille kumppanuudesta ja yhteistyöstä.