Ilmoitetun salaisuuden äärellä. Nikean kirkolliskokous 325 Jumala-uskon ytimen ilmaisijana

Tänä vuonna juhlittava, ekumeenisesti varsin laajasti käytössä oleva Nikean tai Nikean-Konstantinopolin uskontunnustus (325/381) ilmentää kristillisen uskon ydintä eli uskoa pyhää Kolminaisuuteen ja Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikana ja ihmisenä. Toisin sanoen se ilmaisee apostolisen ja katolisen uskon perustan. Nikean kirkolliskokous pidettiin vuonna 325, joten taustalla oli uskonperinnön välittämisessä myös edeltäviä vaiheita lähtien liikkeelle Jeesuksen maanpäällisestä elämästä ja apostolien todistuksesta aina Vanhan testamentin profeetallisiin ja Jumalan toiminnasta ja lupauksista todistaviin kirjoituksiin asti. Nikeassa tämä usko kiteytettiin ensimmäistä kertaa yleisessä, ekumeenisessa kirkolliskokouksessa. Tänään ekumeeninen kristittyjen yhteisö tunnustaa yleisesti tämän uskontunnustuksen olevan edelleen kestävä ilmaus yhteisen apostolisen uskon ytimestä, koska se puhuu kristinuskon Jumalasta ja Jeesuksesta Pelastajana.
Kriittisyydestään kirkon hierarkiaa kohtaan huolimatta myös reformaattori Luther seisoo tämän uskon takana. Hän kirjoittaa Nikean kirkolliskokouksen opillisen päätöksen merkityksestä kirjassaan Kirkolliskokouksista ja kirkosta (1539) näin:

Tästä käy selvästi ilmi, minkä tähden kokous oli kutsuttu ja mikä sen tehtävänä oli, nimittäin uskon opinkappaleen, se on Kristuksen oikean, todellisen jumaluuden, säilyttäminen vastoin Ariuksen uutta viisautta… evankeliumin kirjoittaja p. Johannes ja p. Paavali, Pietari sekä muut apostolit ovat meille horjumattomana perustuksena ja puolustuksena, koska heille Pyhä Henki on sen ilmoittanut ja julkisesti taivaasta antanut, ja heiltä on kirkko sen saanut ennen [Nikean] kirkolliskokousta ja samoin itse kirkolliskokous. Sillä he ovat kaikki, kun Arius alkoi esittää oppiansa, samoin kuin tuo kirkolliskokouskin, puolustaneet itseänsä Raamatun ja etenkin p. Johanneksen evankeliumin avulla, kuten Athanasiuksen ja Hilariuksen kirjat osoittavat.

Ennen kuin käsittelen Nikean kirkolliskokousta ja uskontunnustusta ja sen nykymerkitystä lienee paikallaan sanoa muutama sana sen juurista Uuden testamentin, apostolien ja apostolisten isien, liturgisen tradition sekä varhaiskirkon teologisten suunnannäyttäjien kirjoituksissa ja todistuksessa. Lue Dos TT. Tomi Karttusen koko alustus: Ilmoitetun salaisuuden äärellä. Nikean kirkolliskokous 325 Jumala-uskon ytimen ilmaisijana (PDF).

Jaa artikkeli: