Lähetystyöntekijä korona-aikana: haikeina, mutta toiveikkaina

Lähetysyhdistys Kylväjä työskentelee Norjan luterilaisen lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband) kumppanina Etiopian Mekane Yesus -kirkon työyhteydessä. Korpit on yksi sinne lähetetyistä perheistä. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen haastatteli heitä täällä Suomessa.

Satuttaako rakkaus?

Satuttaako rakkaus? Tekeekö rakkaus jotain, joka koskee? Siitäkö on kysymys, kun perhe ei enää jaksa yhden jäsenen alkoholismia, väkivaltaisuutta tai muunlaista itsekkyyttä? Onko se rakkautta, että toinen jätetään yksin ja annetaan maistaa katkeraa kalkkia?

Iloa yhteistyöstä, ystävyydestä ja kumppanuudesta jo 150 vuotta

9. heinäkuuta on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöntekijät saapuivat Namibian pohjoisosaan, Ambomaalle. Siitä alkanut yhteistyö, ystävyys ja kumppanuus ovat kantaneet sekä kirkkojen että valtioiden välillä. Tässä kaikessa mukana on saanut olla myös Päivi ja Sakari Löytty. Koronan takia he ovat toistaiseksi kotimaassa. Tässä heidän ajatuksiaan.

Lähetystyöntekijä korona-aikana: yllättäen ja valmistautumatta

Etiopia on ilon, hymyjen, naurun ja kauneuden maa. Vaikka se on yksi maailman köyhimmistä maista, siellä iloitaan pienistäkin asioista. “Tämä aika Suomessa tuli minulle yllättäen ja valmistautumatta”, toteaa Maria Karjalainen. Hän on erikoistunut vastasyntyneiden sairauksien hoitoon ja on työskennellyt Etiopiassa vuodesta 2017.

Surun jakaminen on ihmisen perustarve

Korona-ajan hautajaisissa kättely ja lohduttava koskettaminen puuttuvat. Koskettamisen kaipuu on pakottanut etsimään erilaisia tapoja surra ja jakaa surua.

Pyhän yllättämä

Pyhiinvaellus tarkoittaa usein johonkin tiettyyn pyhään paikkaan vaeltamista, sisäisesti kääntymistä kohti Jumalaa. Kulkurista pyhiinvaeltajan erottaa päämäärä. Annastiina Papinaho kääntää esiin uudenlaisen perspektiivin: kun pyhiinvaelluksen kohde tai kaipaus on tiedossa, kulkija on jo perillä. Oleminen on tekemistä tärkeämpää. Hänen käsityksensä pyhiinvaelluksesta ei ole suorittaminen, tavoitteen saavuttaminen saatikka kilpailu.

Päivä saa paistaa poikkeuskesänäkin

Kesäaikaan liittyvät toiveet kannattaa sanoa ääneen perhepalavereissa. – Meillä kaikilla on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi, tästä tarpeesta voisi tehdä kesän teeman. Annetaan aikaa sekä lapsille että vanhemmille, tehdään niitä asioita, joista nautimme, kannustaa psykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Arja Sigfrids.