Lenkkareiden vieminen oven viereen voi auttaa muuttamaan liikunnan säännölliseksi tavaksi, vinkkaa liikuntapsykologian professori emerita Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.
Miksi syksyllä usein innostutaan liikunnasta?
Syksy on uusien alkujen aikaa. Elämään tulee ryhtiä ja rytmiä, kun opiskelut ja työt jälleen alkavat. Syksyllä asetetaan tavoitteita ja moni päättää aloittaa liikuntaharrastuksen.
Miksi liikuntaharrastus usein lopahtaa?
Elämä on usein kiireistä, on stressiä, pitkiä koulu- ja työpäiviä. Liikunnasta on silloin helppo laistaa, ja se on ihan ymmärrettävää. Tiedonpuute on harvoin este liikunnalliselle elämäntavalle. Suurin kynnys on siinä, miten muuttaa liikunnan harrastaminen aktiiviseksi, säännölliseksi tavaksi.
Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa keksivänsä syitä, että ei tarvitsisikaan lähteä lenkille?
Selkeät tavoitteet on tehokas keino edistää liikkumista, esimerkiksi päättämällä, että tiistaina töiden jälkeen lähden lenkille. Usein kannattaa aloittaa pienin askelin. Liikuntasuoritusten kirjaaminen ylös motivoi ja auttaa seuraamaan omaa liikkumista. Liikunnan harrastamisessa on paljon sellaisia asioita, joista voi pyrkiä tekemään automaattisia, esimerkiksi pakkaamalla jumppakassin jo valmiiksi tai viemällä lenkkarit oven viereen. Tämä auttaa rakentamaan tottumusta, jonka muodostuessa liikuntaan lähteminen on helpompi toteuttaa.
Mitä jos liikkumiseen on venähtänyt pitkä tauko?
Kannattaa aloittaa riittävän pienin askelin, jotta motivaatio ei lopahda, ja harrastaa sellaista liikuntaa, jota on kiva tehdä.
Olet työskennellyt liikuntapsykologina. Miten liikunta ja psykologia liittyvät yhteen?
Liikuntapsykologian tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan terveyden kannalta riittävästi sekä auttaa kilpaurheilijoita voimaan hyvin ja menestymään kilpailupaineissa. Liikuntapsykologiassa tutkitaan myös fyysisen aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.
Millaisia asioita olet tutkinut?
Olen tutkinut muun muassa sitä, kuinka motivoida ihmisiä liikkumaan ja kuinka luoda psyykkisesti turvallisia ja innostavia liikuntaympäristöjä tunne-, vuorovaikutus- ja ryhmätaitoja edistämällä.
Mitä terveysvaikutuksia liikunnasta on?
Paljonkin. Riittävä fyysinen aktiivisuus on tärkeää sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoitovaiheessa. Liikunta kohentaa myös mielialaa ja kirkastaa ajattelua.
Miten motivoida ihmisiä liikkumaan?
On tärkeää tarjota helposti saavutettavia mahdollisuuksia liikkumiseen. Esimerkiksi Jyväskylän Rantaraitin rakentaminen on ollut valtavan hieno liikuntateko. Jo koulussa tulisi opettaa tavoitteenasettelu-, itsesäätely- ja monia muita liikuntapsykologisia taitoja, jotka auttavat aktiivisena pysymisessä.
Pitääkö liikkumisen olla tavoitteellista?
Liikkuminen on aina jollakin tavalla tavoitteellista. Jos on hyvin istuva elämäntapa, on hyvä asettaa tavoitteeksi vähän aktiivisempi elämä. Kun rutiinit on rakennettu, on tärkeää viedä tavoitteita eteenpäin.
Voiko liikkuminen mennä överiksi?
Kyllä voi, jos liikunta on fyysisesti kuluttavaa ja väsyttävää tai vie niin paljon aikaa, ettei elämässä jää aikaa työlle, opiskelulle, ihmissuhteille tai nukkumiselle. Fyysinen aktiivisuus on yksi kivijalka terveydessä, mutta se ei saa olla ainoa.
Mitä liikunta sinulle merkitsee?
Minulle liikunta on ollut itseilmaisun muoto. Tanssi on ollut rakas harrastukseni, jossa liikunta on tullut vähän kuin sivutuotteena. Kun liikunta on mukavaa, se motivoi.