Kieliasiantuntija Tuomas Juntunen nauttii jatkuvasta kekseliäisyytensä testaamisesta.
– Vanhaa testamenttia kääntäessäni yritän tehdä oikeutta sen kielen rikkaudelle. Pyrin mahdollisuuksien mukaan välittämään lukijoille äänteillä ja merkityksillä leikittelyä, jota Raamatussa on paljon, Juntunen kertoo.

Hän viimeistelee parhaillaan työparinsa, eksegetiikan asiantuntija Hanna Vanosen kanssa Mooseksen kirjojen käännöstä, ja työn alla on myös Miikan kirja. Pipliaseuran VT2028 -projektin uudet käännökset on tarkoitus julkaista – projektin otsikon mukaisesti – vuonna 2028. Esimakua saatiin viime keväänä, kun psalmit julkaistiin netissä, sekä luettavassa muodossa että äänikirjana. Tuolloin psalmien parissa operoi projektin toinen työpari, eksegetiikan asiantuntija Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija Katja Seutu. Kokonaisuudessaan Vanhan testamentin käännöstyöstä on valmiina jo yli puolet.
Juntusen mukaan Vanhan testamentin maailma ja kieli ovat hyvin maanläheisiä ja konkreettisia. Hän on havainnut, että sen lyriikassa on samoja piirteitä kuin suomalaisessa kansanrunoudessa.
– Molemmissa suositaan esimerkiksi paralleelisia säkeitä – eli kaksi peräkkäistä säettä sanoo suunnilleen saman asian hiukan eri tavalla. Olenkin tavoitellut runoihin myös alkusointuja ja pohtinut, sopisiko niihin toisinaan myös laskeva nelipolvinen mitta.
Tyyli vaihtelee ylevästä karkeaan, runollisesta kuvailusta ja jännittävästä kerronnasta kuivakkaaseen luettelointiin. –Tuomas Juntunen
Juntunen kertoo pyrkivänsä uudistamaan perinteistä raamatunkieltä varsin määrätietoisesti. Tähän liittyen hän ei ole lukenut käännöstyön aikana aiempia suomennoksia, vaan on lähestynyt raakakäännöstä mahdollisimman tuorein silmin.
– Myöhemmin on sitten kiva vertailla erilaisia käännöksiä. Juntunen toteaa Vanhan testamentin olevan kielellisesti todellinen runsaudensarvi.
– Tyyli vaihtelee ylevästä karkeaan, runollisesta kuvailusta ja jännittävästä kerronnasta kuivakkaaseen luettelointiin.
Juntusen ei ole tarvinnut paneutua Vanhan testamentin alkuperäiskieleen hepreaan: siitä puolesta vastaa kieltä valmiiksi osannut kääntäjäpari Hanna Vanonen.
– Saan häneltä päivittäin muokattavakseni pari–kolmekymmentä jaetta mahdollisimman sanatarkkoina raakakäännöksinä, minkä jälkeen kirjoitan niiden rinnalle uudet versiot. Hanna puolestaan kommentoi niitä, ja teen sitten tarvittavat muutokset.
Käännökset syntyvät vankassa yhteistyössä. Niin Pipliaseuran muut asiantuntijat kuin seitsenhenkinen ekumeeninen ohjausryhmä käyvät tekstejä läpi. Kääntäjäkaksikko ottaa huomioon myös laajalta testilukijajoukolta saadun palautteen.
VT2028 -projektissa on kaksi oleellista eroa aiempiin käännösprojekteihin verrattuna. Ennen raamatuntekstit on julkaistu aina kirjana. Tällä kertaa ne tehdään mobiiliympäristöön, minkä myötä virkkeet ovat suht lyhyitä ja lauserakenteet selkeitä.
Lisäksi tarkoituksena on tehdä käännös, joka avautuu niin nuorille kuin ylipäätään 2020-luvun ihmisille vaivatta.
Käännösprojektia varten Pipliaseura tutki nuorten kielentajua ja kielikompetenssia. Havaintona oli, että nuorilla on aukkoja muun muassa luonto- ja maataloussanastossa. Myös uskonnollinen rekisteri ja käsitteellinen kieli tuottivat vaikeuksia.
Juntunen korostaa, että projektissa ei tavoitella silti nuorisotyyliä, eikä tekstin sisältöä yksinkertaisteta, vaan kaikki asiat esitetään alkutekstin mukaisesti.
– Käännöksemme ei ole myöskään selkokieltä – jossa sanavarasto on yleiskieleen verrattuna erittäin suppea – vaan yleiskieltä. Nuorisolle vaikeista asioista puhuttaessa käytetään mahdollisimman yleisiä sanoja, jotka tukevat harvinaisempien sanojen ymmärtämistä. Esimerkiksi vilja puidaan puhtaaksi, ja kyntäminen on maan kääntämistä.
Projektissa mukana oleva Kirkon raamattukouluttaja Mika Aspinen muistuttaa Uuden testamentin olevan selkeää jatkumoa Vanhalle testamentille.
– Niin evankeliumit kuin muu Uusi testamentti rakentuvat sen varaan, että lukijalla tai kuulijalla on tietoa myös Vanhassa testamentissa kerrotusta. Eikä Paavali ajatellut kirjeitä kirjoittaessaan laativansa jotain uutta testamenttia vanhan jatkeeksi.
Vanhassa testamentissa on matkakumppaneita vuosituhansien takaa. –Mika Aspinen
Aspinen toteaa, että Uusi testamentti on kirjoitettu varsin lyhyenä ajanjaksona, noin sadan vuoden säteellä. Hän uskoo, että Vanhan testamentin selvästi pidemmän kirjoitushistorian myötä monet elämänviisaudet ovat ehtineet kypsyä paremmin.
– Esimerkiksi luomakuntaan ja sen arvoon liittyvissä asioissa se voi tarjota Uutta testamenttia enemmän pohdinnan ainesta. Toisaalta Vanhan testamentin ajallisen ja kulttuurisen etäisyyden myötä sen sisällössä on myös meille vieraita asioita, eikä kaikkea voi selittää parhain päin.
Aspisen mielestä Vanhan testamentin erityinen hengellinen anti liittyy myös sen ajattomaan elämänviisauteen.
– Vanhassa testamentissa on matkakumppaneita vuosituhansien takaa. Esillä ovat inhimillisen elämän eri tunnot: ilot ja surut, rakkaus ja viha, ja kaikki siltä väliltä. Vanhasta testamentista löytyy sanoituksia, joihin voi samastua ja joista voi löytää lohdun isojen eksistentiaalisten elämänkysymysten äärellä.
Mukaan testaajaksi
Suomen Pipliaseura kerää jatkossakin jo kääntämisen aikana lukijoilta palautetta VT2028-käännöksestä. Etsinnässä on testaajia, jotka antavat palautetta käännöksen tyylistä ja käännöskohdista. He saavat sähköpostiinsa vuoden aikana 3–5 kyselyä. Vastaaminen tapahtuu verkkolomakkeella. Vastaukset ovat anonyymeja. www.piplia.fi/vt2028/vt2028-testiryhma.
Jaa artikkeli: