”Ja tiedätkös, sinä aina…!”

Perheneuvoja Pekka Puukko työhuoneessaan

Me kaikki tiedämme riidassa sen pisteen, jossa tulee sanottua asioita, joita ei enää saa takaisin. Tilanteen voi välttää yksinkertaisella keinolla, sanoo Pekka Puukko.

Riittely kuuluu parisuhteeseen, mutta sitäkin voi opetella.

– Asioiden sanoittamisessa on kolme tärkeää asiaa: keskittyä toisen käyttäytymiseen, kertoa, mitä tunteita se herättää ja yksilöidä tilanne, sanoo Jyväskylän seurakunnan perheneuvoja Pekka Puukko.

– Jos toinen jättää aina likavaatteet lattialle ennen nukkumaan menoa, voi sanoa, että se harmittaa, ja pyytää toista viemään vaatteet pyykkiin. Puheeksi ottamalla asiat on huomattavasti helpompi sulattaa, eikä tarvitse nimitellä toista.

Perheneuvoja Puukko seurakunnan Perheasiain neuvottelukeskuksesta pohtii pariskuntia usein mietityttäviä kysymyksiä Radio Keskisuomalaisen taajuudella marraskuun puolivälissä alkavassa Jyväskylän seurakunnan 12-osaisessa ohjelmasarjassa. Myös riitely on yhtenä teemana.

Aikalisän ottaminen riidassa toimii Puukon mukaan aina.

– Laske kymmeneen tai sataan, mene toiseen huoneeseen, parvekkeelle tai ulos. Tee jotakin, joka tuo etäisyyttä tilanteeseen. Aikalisä on yksinkertainen ja toimiva keino, ennen kuin tilanne etenee siihen pisteeseen, ettei sanoja saa enää takaisin.

Riitelyn pääteeksi pitäisi aina myös sopia. Puukon mukaan se on erittäin tärkeää, sillä riidassa kun on mukana asia- ja tunnepuoli. Niistä kumpaankin pitäisi löytää jonkinlainen ratkaisu, niin ettei toiselle jää mitään hampaankoloon.

Pekka Puukko listasi viisi asiaa, joihin riidellessä ei kannata sortua.

  1. Älä nimittele, piikittele ja puhu ivallisesti
    – Toisen nimittely, piikittely ja puhuminen ivallisesti ovat kaikki henkistä väkivaltaa. Ne eivät kuulu riitelyyn ja ovat lähestyvän eron tuntomerkkejä. Jos huomaa käyttäytyvänsä riitatilanteessa näin, kannattaa hakea apua.
  2. Älä nöyryytä
    – Nöyryyttämällä pyritään osoittamaan toisen kelvottomuus. Mahdollisesti vielä muiden läheisten – sukulaisten ja ystävien – edessä. Nöyryyttämällä osoitetaan halveksuntaa ja kyseenalaistetaan toisen taidot tehdä asioita. Se voi olla myös ulkonäköön tai persoonaan liittyvää arvostelua.
  3. Älä uhkaile
    – Jos et tee, niin kuin minä haluan, niin… Toista voi uhkailla monella tavalla, esimerkiksi taloudellisesti, luopumalla hellyyden osoituksista, mököttämällä tai kieltäytymällä puhumasta. Pahimmillaan uhkailua tehostetaan fyysisellä väkivallalla.
  4. Älä riko paikkoja tai tavaroita
    Paikkojen tai tavaroiden rikkominen ei kuulu riitelyyn, ei myöskään ovien paiskominen tai vaikkapa autolla kaahaaminen. Tällainenkin käytös on uhkaavaa ja voi olla jopa toisen henkeä vaarantavaa.
  5. Älä riitele lasten kuullen
    Vanhemmat helposti ajattelevat, että lapset eivät kuule riitelyä. Yleensä he kuulevat ja kärsivät. Kun vanhemmat menettävät malttinsa, lapset kokevat avuttomuutta. Riitelyn jälkeen on hyvä keskustella lasten kanssa, pahoitella tilannetta ja kertoa, että asiat on sovittu.
    Jos lapset ovat sen ikäisiä, että heidät voi jättää keskenään kotiin, kannattaa siirtyä riitelemään ulos, esimerkiksi autoon.
Jyväskylän seurakunnan Parisuhteen korjaussarja -ohjelma Radio Keskisuomalaisessa (taajuudella 95,9) 17.11. alkaen tiistaisin klo 12.30 ja uusinta torstaisin klo 18.30. Rakkaudesta ja parisuhteen kipupisteistä puhuu Jyväskylän seurakunnan perheneuvoja Pekka Puukko. 
Jaa artikkeli: