Kaupan kokonaisarvo on noin 2,5–3 miljoonaa euroa. Jyväskylän seurakunnan ja Järvi-Suomen Asunnot Oy:n välinen esisopimus kiinteistökokonaisuuden kaupasta eteni kirkkoneuvoston käsittelyyn tämän viikon keskiviikkona tämän lehden jo ollessa painossa. Tuoreimmat tiedot kaupan etenemisestä kerrotaan seurakunnan verkkosivuilla.

Myytävään kokonaisuuteen kuuluvat Jyväskylän keskusseurakuntatalon lisäksi Lohikosken, Halssilan ja Huhtasuon seurakuntakeskukset sekä Palokassa sijaitseva rakentamaton tontti.

Nyt myytävien kohteiden luopumisesta on päätetty Jyväskylän seurakunnan kiinteistöstrategiassa. Sisäilmaongelmaiset seurakuntakeskukset ja keskusseurakuntatalo ovat olleet pois seurakuntatoiminnan käytöstä jo useita vuosia.

– Myytävien kohteiden ylläpitokulut ovat tällä hetkellä seurakunnalle 355 000 euroa vuodessa. Tätä kautta kaupalla on seurakunnalle iso taloudellinen merkitys, kun kiinteistökuluja saadaan merkittävästi vähennettyä, kertoo Jyväskylän seurakunnan hallintojohtaja Anu Hanhinen.

Hanhinen korostaa, että kyseessä on kiinteistökokonaisuuden kauppa, jolloin yksittäisen kiinteistön arvoa ei voi suoraan arvioida kauppahinnan perusteella. Vanhojen kiinteistöjen rasitteena ostajalle tulevat niiden suojelu- ja kaavamääräykset sekä ylläpitokustannukset. Seurakunta on ennen myyntiä arvioittanut kaikki kohteet ulkopuolisella arvioijalla.

Rakentamattoman tontin arvoon ja siten kauppahintaan vaikuttaa merkittävästi kaavoituksella saatava rakennusoikeuden määrä. Kaavoittaja eli Jyväskylän kaupunki perii tästä maankäyttömaksun, joka sitten vastaavasti pienentää seurakunnalle jäävää kauppahintaa.

Seurakunta käynnistää rakentamattoman tontin asemakaavan muutoksen. Tavoitteena on kaavoituksella sallia 20 000 kerrosneliömetrin asuntorakentaminen.

Kirkkoneuvoston jälkeen asia etenee kirkkovaltuustoon, joka päättää asiasta maaliskuun puolivälissä. Sen päätös lähtee vielä Kirkkohallituksen vahvistettavaksi.

Artikkeli Keskusseurakuntatalo saamassa uuden omistajan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hyvin sanottu, sanoisin. Ja lisätään vielä, että tämä joulu on jokseenkin ennakoitu jatkumo tälle eriskummalliselle vuodelle.

Tänä vuonna joulu on niin eriskummallinen, että joulupöydässä kinkkuun nojaa matkapuhelin, jossa heiluvat mummon ja papan kasvot.

Tässä lehdessä jyväskyläläiset kertovat, mitä he tällaiselta ihmeelliseltä joululta toivovat (sivut 6–9). Luonnollisesti kaipaamme läheisiämme, ja näin jouluna korona antaa raadollisen muistutuksen siitä, että mikään ei ole itsestään selvää. Monella läheiset ovat sentään etäyhteyden päässä, mutta monella on edessään aivan todella yksinäinen joulu. Täysin uudenlainen huoli terveydestä on jouluvieraana meillä kaikilla.

Joulun sanoma ja uusi vuosi tuovat toivottavasti tunteen toivosta ja uusista mahdollisuuksista.

Henki ja elämä -lehdelle vuosi 2021 tuo uuden rytmin. Ilmestymme tulevaisuudessa kuukausittain, ja nykyistä paksumpana. Ilmestymispäivä on kuukauden viimeinen torstai. Jo seuraavan lehden välistä löydätte irrotettavan, omilla niiteillä varustetun tapahtumaliitteen. Lehden rakenne siis muuttuu jonkin verran, mutta ulkoasultamme pysymme tuttuna.

Toivotamme teille kaikille lämmintä Kristuksen syntymäjuhlaa, joka on erilainen kuin koskaan ennen.

Artikkeli Pääkirjoitus: Jouluvieraita julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ensimmäinen adventti. Kirkko on tyhjä.

”Meitä on vain muutama henkilö täällä kirkossa eri tehtävissä, ja te seurakuntalaiset kodeissanne tai missä olettekin tietokoneenne tai muun päätteen ääressä”, kaikuu hiljaisessa kirkossa. Liturgi jatkaa, kuinka ensimmäisenä adventtina tasan 140 vuotta sitten tämä kirkko pyhitettiin seurakunnan rukouspaikaksi kokoontumalla kolmeen jumalanpalvelukseen, ja jokaisessa kirkko oli täynnä. Ja niin olisi tänäänkin ollut ilman koronaa.

Seppo Wuolion sanoista kuuluu se haikeus, jollaista me kaikki tällä hetkellä tunnemme, kun monet suunnitelmat jäävät toteutumatta, maailma ei ole entisensä.

Näin on oltava nyt, jotta pystymme kukistamaan tuon kamalan taudin. Kun kaupunki viime viikolla kertoi uusista suosituksista koronan leviämisen estämiseksi, Jyväskylän seurakunta päätti välittömästi alkaa noudattaa 20 henkilön kokoontumisrajoitusta toiminnassaan. Tässä lehdessä kerromme, mitä toimintaa seurakunnalla tällä hetkellä on ja mitä on peruttu. Nykyisessä tilanteessa viime hetkenkin muutokset ovat mahdollisia, ja verkkosivuiltamme saatte niistä ajankohtaisimman tiedon.

Kuten viime maaliskuussa, myös nyt lisäämme verkossa tapahtuvan toiminnan määrää. Tässäkin lehdessä kerrotaan Henki ja elämä -Youtube-kanavan kautta nähtävistä tilaisuuksista ja siitä, kuinka kutsumme teitä laulamaan joululauluja myös etänä. Jumalanpalvelusten jatkuminen turvataan kaikissa tilanteissa, kuten tehtiin myös keväällä kokoontuessamme joka viikko sunnuntaisin ruutujen ääreen kodeissamme.

Viime sunnuntaina sinä Seppo puhuit tyhjälle kirkolle, ja kuulin haikeutta äänessäsi. Mutta juuri sillä hetkellä meitä oli siinä kanssasi 200 ihmistä.

Ja kolme tuntia myöhemmin kävin katsomassa Youtube-kanavaamme. Tuhat ihmistä oli käynyt kirkossa.

Artikkeli Pääkirjoitus: Seppo ja näkymätön kirkkoväki julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sen laulun ajan mummi näytti surulliselta. Mutta me lastenlapset tiesimme, että se oli hänelle yksi joulun tärkeimmistä hetkistä.

Vielä lapsena en ymmärtänyt, että kyseisessä Sulho Rannan Viljo Kojon runoon säveltämässä kappaleessa kertoja muistelee lapsuuden joulua ja käyntiä kirkossa, jossa hän kuunteli äitinsä laulua. Kertoja kuvailee laulussa tunnelmaa, jota ”milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain”. Jouluna elpyvät muistot antavat hänelle voimaa vaikeuksiin.

Joululauluilla on tällainenkin merkitys ja tarkoitus. Sävelmiä on tutkittu Suomessa muun muassa virsien ja hengellisten laulujen tutkimushankkeessa, ja sen mukaan yhteiset laulamisen kokemukset säilyttävät muistoja elämän tärkeistä hetkistä. Tähän perustuu myös Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien suosio.

Joululaulut lohduttavat ja tuovat voimaa. On sanomaltaan osuvaa, että kymmenissä Suomen kaupungeissa tälläkin hetkellä kuuluva Jouluradio on juuri seurakuntien pyörittämä kanava. Mukana on myös Jyväskylän seurakunta.

Hetki, jonka isoäitini koki kampauspöydän ääressä, toistuu minulla joka vuosi marraskuussa: olen autossa ja juuttunut liikennevaloihin, kun Jouluradiossa soi Suvi Teräsniskan Tulkoon joulu. Niihin liikennevaloihin ei kiire ulotu.

Mikä on sinun hetkesi?

Artikkeli Pääkirjoitus: Mikä on sinun hetkesi? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jyväskylän kirkkopuiston kulmalla sijaitseva Reimari-kiinteistö on valmistunut, ja muutto sinne alkaa olla loppusuoralla. Katutasosta ykköskerrokseen johtavat portaat vievät seurakuntatoimistoon, jossa muun muassa tehdään seurakuntamme kaste- ja vihkivaraukset sekä hautausjärjestelyt. Vielä toistaiseksi toimistossa asioidaan kuitenkin puhelimitse tai sähköisesti.

Ja olisipa ollut hienoa järjestää avajaiset tai avoimet ovet, mutta tämä syksy ei ole kokoontumisten kulta-aikaa.

Reimarin alakertaan, Kirkkopuiston puolelle rakennusta, aukeaa ensi vuoden alussa ihana lastentila nimeltä Itu. Se sijaitsee aika lähellä emoaan, Valtiontalossa sijaitsevaa, kaikenikäisten oleskeluun suunniteltua Silmu-tilaa, jossa jo tällä hetkellä järjestetään toimintaa. Ikkunasta näkyy Kaupunginkirkko – ja pian myös sen pihaan rakentuva Jouluvalomaa.

Seurakunnan kiinteistöstrategia on ollut usein esillä toisesta näkökulmasta. Monet tyhjät, rapistuvat kiinteistöt ovat valitettavasti yhä rasitteenamme. Kuitenkin, uusi läsnäolo ihmisten keskellä keskustakorttelissa on kiinteistöstrategian toinen puoli, ja sitä on määrätietoisesti edistetty. Nyt se toteutui.

Artikkeli Pääkirjoitus: Seurakunta muutti teidän luoksenne julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Pyhäinpäivä on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä pyhistä, mutta ei varsinaisesti pidä melua itsestään. Sen sijaan halloween pitää. Taidokkaasti brändätyt ja markkinoidut kurpitsat, kauhunaamiot ja halloween-juhlat ovat kovin helppo tapa ainakin alitajuisesti tiedostaa kuoleman läsnäolo. Värit, valot ja naamiot kutsuvat yöhön iloisina, meluisina, herkullisina. Juhlissa kuolema on zombi, kynttilä on led – ja ilta yltäkylläisyyden ja ystävyyden.

Ajankohta on ehkä sama, mutta kuinka voikaan kuoleman tematiikkaa katsoa kahdesta niin erilaisesta näkökulmasta? Moni kysyy, miksi tuollainen meluisa amerikkalainen juhla on päästetty häiritsemään sitä hiljentymistä, jonka aika pian on. Kauppojen aukiolo vapautettiin muutama vuosi sitten, eikä enää edes pyhä ole hillitsemässä shoppailua, vaan on suorastaan valjastettu siihen. Mihin pyhäinpäivää tarvitaan, jos meillä ei ole tarvetta pysähtyä, tai edes aikaa muistaa kuolleita rakkaitamme?

Kyse on kuitenkin vapaudesta. Onneksi meillä on vapaus viettää tätäkin juhlaa valitsemillamme tavoilla, jotka eivät sulje pois toisiaan. Me kirkossa ja seurakunnassa haluamme pitää esillä tätä kaunista, kristillistä tapaa muistella kuolleita ja samalla muistuttaa jälleennäkemisen toivosta. Jyväskylän seurakunta muistaa kuolleita seurakuntalaisia jumalanpalveluksissa lukemalla heidän nimensä ja sytyttämällä heidän muistokseen kynttilöitä.

Pyhäinpäivää vietetään viikon kuluttua. Se on hyvä aika pysähtyä hetkeksi. Sytyttää kynttilä. Kynttilämeri hautaus­maalla ja sen tuoma haikeuden tunne on minun pyhäinpäiväni kaunein hetki.

Silti pukeudun mielelläni myös hirviökissaksi ja seuraan, kuinka lapset ja aikuiset juhlivat elämää.

Artikkeli Pääkirjoitus: Hirviökissatkin sytyttävät kynttilän julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

En ole koskaan vieraillut Berliinissä istumatta yhtä hetkeä Keisari Vilhelmin muistokirkossa. Istun vain ja hengitän, katselen ja kuuntelen. Ehkä sattumaa, mutta koskaan kirkko ei ole ollut suljettu, kun olen sinne halunnut.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon uusi strategia on nimeltään Ovet auki, ja kirkkotiloihin liittyen siinä todetaan seuraavasti: Uudistamme kirkkotilojen käyttöä. Avaamme seurakuntien tilat omaehtoista hiljentymistä ja vapaaehtoisten järjestämää toimintaa varten.

Esimerkiksi Jyväskylän Kaupunginkirkossa tämä ajatus toteutuu jo nyt. Kirkkoon voi tulla viettämään Hiljaisuuden hetkeä perjantaisin kello 12–14. Halutessaan voi poiketa vain hetkeksi tai istua pitempään. Seurakunnan työntekijä on tavattavissa keskustelua varten.

Näinä aikoina yksityiset hetket kirkossa ovat ehkä tärkeämpiä kuin koskaan ennen. Sen soisi näkyvän edellä mainitun kaltaisten hiljaisuuden hetkien lisääntymisenä. Samoin sen toivoisi näkyvän niin, että kirkkojen ovet todella olisivat auki mahdollisimman usein, vielä useammin kuin nyt.

Että hänkin, joka tarttuu kahvaan ehkä kerran elämässään, pääsisi sisään.

Artikkeli Pääkirjoitus: Yksi tärkeä hetki julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tarkkaa aikataulua noudattaen Peura seurueineen vieraili muun muassa kaupungintalolla, yliopistolla ja Huhtasuon yhtenäiskoululla, tutustui sairaala Novaan ja tapasi median edustajia. Yhteistyössä Keski-Suomen yrittäjien kanssa järjestetyssä yrittäjätapaamisessa sovittiin hankkeesta, jossa seurakunta tarjoaaa henkistä tukea muun muassa koronan kurittamille yrittäjille.

Monissa piispan käymissä keskusteluissa nousi esiin Keski-Suomen pienten seurakuntien tulevaisuus. Piispan mukaan monien pienten seurakuntien yhdistymisten jälkeen ollaan todennäköisesti matkalla kohti Keski-Suomen maakunnan laajuista seurakuntayhtymää.

Artikkeli Kukapa keinun testaisi, ellei piispa itse julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Menneinä vuosina monet tapahtumat ovat paisuneet vuosi vuodelta kuin pullataikinat. Odotusarvona on ollut, että asiat tehdään aina suuremmin ja paremmin, ja tarjolla on jotakin ennennäkemätöntä. 1980-luvulla kurkistelin Pori Jazzeilla hämyisiin telttoihin, joissa soi saksofoni. 25 vuotta myöhemmin katsoin samaisella festivaalilla ihka oikeaa Elton Johnia. Pori Jazzin äkkipysäys oli kesällä kivuliaan suuri, mutta tänä vuonna paisuminen pysähtyi muillakin. Selviytyäkseen on pitänyt keksiä jotakin muuta kuin aiempaa suurempaa ja mahtipontisempaa.

Esimerkiksi Valon kaupunki -tapahtuma toteutetaan tänä vuonna entistä pimeämpänä aikana, kun sen ajankohta siirtyi marraskuun loppupuolelle, joulun odotuksen tunnelmiin. Seurakunta on tapahtumassa mukana ja suunnittelee värivalojen rinnalle myös kynttiläpolkua hautausmaalle.

Juuri nyt seurakunnalla on kylässä Lapuan piispa Simo Peura. Jyväskylässä oli piispantarkastus viimeksi kymmenen vuotta sitten. Koronatilannetta on pohdittu jatkuvasti ohjelmaa järjestettäessä, ja esimerkiksi tilaisuuksien kokoa on rajoitettu. Osa tapahtumista nähdään poikkeuksellisesti verkossa. Tarkastus huipentuu tulevana sunnuntaina Simo Peuran toimittamaan piispanmessuun Taulumäen kirkossa.

Myös nykytanssifestivaali Tanssin aika on parhaillaan käynnissä Jyväskylässä. Tänä vuonna tapahtuman oli tarkoitus olla kansainvälisempi kuin koskaan, mutta harmillisesti ohjelmisto kapeni huomattavasti, kun ulkomaisten esiintyjien esitykset jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. Näin ollen lavalla kuitenkin nähdään entistä enemmän jyväskyläläisiä tanssitaiteilijoita.

Poikkeuksellinen aika antaa tapahtumille myös mahdollisuuden palata juurilleen. Nähdä entistä selvemmin tapahtuman ydin ja samalla kokeilla jotain uutta – tai vanhaa. Se ei ole huono asia.

Artikkeli Pääkirjoitus: Tapahtumien ytimessä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mediahuomio oli laajaa. Oikeus oli toteutunut, mutta edessä oli asian käsittely, joka ei ehkä joidenkin kohdalta lopu koskaan.

Seurasin myös läheltä asian kanssa kipuilevaa työyhteisöä, joka oli saanut perusluottamusta horjuttavia uutisia.

Surullista tapahtuneessa, monen muun asian ohella, oli myös se epäilyksen varjo, joka lankesi niiden diakonien päälle, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Se on varjopuoli asiassa, jossa jokainen toimija omalta osaltaan pyrki kohti oikeuden toteutumista niin kuin pitääkin: Seurakunta neuvoi uhria tekemään asiassa rikosilmoituksen, oikeuslaitos käsitteli asian tasapuolisesti, media uutisoi asian, josta ihmisten on oikeus tietää.

Asia on raskas erityisesti kaikille asianosaisille, mutta se liittyy myös laajempaan luottamukseen. Luottamukseen seurakuntaan ja kirkkoon. Joku voi kysyä, millainen seurakunta tämä oikein on? Miten tämä on mahdollista? Voinko luottaa teihin?

Oikeusprosessi ja asian käsittely julkisuudessa ovat monelle vaikeita ja tuskallisiakin asioita, mutta juuri ne mahdollistavat myös sen, että näitä kysymyksiä saa nyt kysyä. Huhupuheille ei ole enää tarvetta.

Ja kun kysymyksiin vastataan, luottamus vahvistuu.

Artikkeli Pääkirjoitus: Varjoja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.