Raija Sipinen ja Tuulikki Väliniemi ovat molemmat pitkän linjan luottamushenkilöitä. Sipinen on toiminut kirkkovaltuutettuna jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan, Väliniemi vuodesta 2007. Naisista kummallakin on kokemusta luottamustoimista myös Jyväskylän kaupungin luottamuselimissä.

Nyt käydyissä seurakuntavaaleissa sekä Sipinen että Väliniemi tulivat jälleen valituiksi kirkkovaltuustoon 77-vuotiaina, valtuuston tällä hetkellä iäkkäimpinä edustajina. Väliniemi sai kannatusta 192 äänen verran, ja Sipinen 202 äänen verran tullen siten vaalien äänikuningattareksi.

– Harkitsin ehdolle asettumista aika pitkään, se ei ollut automaatio. Ajattelin kuitenkin, että koska olen ajatellut jättäytyä pois kaupungin luottamustehtävistä, voisi molemmista vastuista irtautuminen tuntua yhtäkkiä tyhjän päälle jäämiseltä, Väliniemi muistelee.

– Minun asettumistani ehdolle vastustettiin jo lähipiirissä, mutta kun ryhmä kysyi, lähdenkö mukaan, vastasin, että tietysti lähden. Olen kiitollinen siitä, että minulla on tekemistä, Sipinen sanoo.
 
Uuden kirkkovaltuuston nuorin on 23-vuotias opiskelija, Siiri Muhonen. Muhonen on Sipistä ja Väliniemeä 54 vuotta nuorempi. Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että eri-ikäisiä ihmisiä tarvitaan ehdottomasti päätöksenteossa.

Karttunut päänsisäinen tietopankkimme auttaa monessa tilanteessa.

– Aina on tärkeää, että mukaan saadaan meidän vanhempien ja kokeneempien lisäksi myös nuoria ja uusia tekijöitä, Väliniemi painottaa.

– Olen samaa mieltä. Siinä me opimme toisiltamme, nuoret ja vanhat, Sipinen komppaa.

– Meillä vanhemmilla on ehkä pidempi pinna, vaikka tulisi lunta tupaan, Väliniemi nauraa.

– Myös meidän karttunut päänsisäinen tietopankkimme auttaa monessa tilanteessa, Sipinen jatkaa.
 
Konkarit suuntaavat uuteen kauteen odottavaisin mielin. Ryhmien välinen yhteistyö alkaa jo joulukuun alussa.

– Yhteistyön syntyminen on edellytys päätöksenteolle, ja sen muodostumiselle tulisi olla riittävästi aikaa. Ei pidä olla liian kiire, Sipinen painottaa.

– Kirkkovaltuustossa keskustellaan liian paljon rahasta ja kiinteistöistä. Tulisi keskustella enemmän siitä, mitä seurakunnan strategia edellyttää, ja miten voisimme auttaa ja tukea ihmisiä tässä seurakunnassa, Väliniemi pohtii.

Artikkeli Kirkkovaltuuston kokeneet konkarit julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Työelämäprofessori, eversti evp. Martti J. Kari, 62, on tullut tutuksi televisiosta ja lehtien palstoilta Ukrainan sodan myötä. Asiantuntijaa on tavoiteltu ehdokkaaksi valtakunnallisiin ja kunnallisiin luottamustehtäviin, mutta vasta seurakuntavaaleille hän vastasi myöntävästi.

– Sain useita pyyntöjä, ja kun graduohjattavani Eetu Heiska lupasi tehdä opinnäytetyönsä loppuun vaihtokauppana, niin päätin suostua, hän taustoittaa.

Kari asettui sitoutumattomana ehdolle Kokoomus ja sitoutumattomat -valitsijayhdistyksen listalle. Häntä äänesti 571 seurakuntalaista.

– Tuntui mukavalta. Äänimäärä yllätti siihen nähden, etten tehnyt erityistä vaalikampanjaa, Kari kuvailee vaalipäivän jälkeisen aamun tunnelmiaan vaalitulosten äärellä.

Tulospäivän jälkeen iskenyt flunssa vei puheäänen, ja hän vastailee nyt kysymyksiin sähköpostilla.

Seurakunta saattaa vaikuttaa etäiseltä.

Julkisuus ja puheenvuorot mediassa ovat lisänneet tunnettuutta, ja niistä on kantautunut pääsääntöisesti hyvää palautetta.

Hän arvelee, että myös laaja verkosto myötävaikutti tulokseen.

– Monet tuttavistani eivät ehkä yleensä äänestä seurakuntavaaleissa, mutta halusivat nyt antaa äänensä minulle.

Luottamushenkilönä Kari aikoo olla tavoitettavissa ja edistää asioita, joita äänestäjät pitävät tärkeinä. Hänen mielestään seurakuntalaisten tulisi saada suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakunnan toimintaa nykyistä enemmän. Seurakunnan jäsenistä suuri osa on hyvällä tavalla tavallisia kristittyjä, jotka eivät ole jumalanpalvelusten tai kirkon palvelujen suurkuluttajia, mutta pitävät kirkon työtä merkityksellisenä ja tärkeänä.

– Seurakunta saattaa vaikuttaa etäiseltä, ja hautajaiset, häät ja kaste voivat olla ainoita kontakteja kirkkoon. Olisikin tarpeen innostaa ihmisiä mukaan.

Kari on ymmärtänyt Jyväskylän seurakunnassa työskentelevän puolisonsa Niina Karin kautta, miten tärkeää työtä kirkko ja seurakunta tekevät. Hän on seurannut papin työtä läheltä jo parinkymmenen vuoden ajan. Vaimon ja äidin työtehtävät ovat rytmittäneet koko perheen elämää.

– Papin työ on vaativaa. Niina on usein töissä viikonloppuisin ja valmistelutyöt vievät aikaa iltaisin.

Tärkeintä on perhe ja rakkaus.

Kotona on käyty hedelmällisiä keskusteluita muun muassa johtamisesta ja päätöksenteosta, sillä niistä Karille on kertynyt vankka kokemus upseeriurallaan. Myös kirkollisista teemoista, hengellisyydestä ja arvoista on riittänyt puhuttavaa.

Tärkeimmät arvot ovat kirkastuneet entisestään syöpädiagnoosin myötä. Vakava sairaus on herättänyt ymmärtämään, että ihmiselämä on rajallinen. Pienillä hetkillä on nyt suurempi merkitys.

– Tärkeintä on perhe ja rakkaus. Rukouksissani kiitän Jumalaa, että olen saanut elää syövästä huolimatta ja pyydän, että saan nähdä kesällä syntyvän kolmannen lapsenlapseni.

Perheen lapsille on opetettu kymmenen käskyä ohjeeksi elämää varten, ja iltarukous on kuulunut arkeen.

Niina-puoliso suhtautui ehdokkuuteen kannustavasti ja iloitsee äänimäärästä, mutta ei aio erityisesti evästää luottamustehtävän hoitamisessa.

– Varmasti keskustelemme paljon jatkossakin, ja päätöksenteon avoimuus on tärkeä asia. Minä olen kuitenkin työntekijä ja Mara luottamushenkilö seurakunnassa, sikäli roolimme ovat erilaiset, Niina Kari toteaa.

Artikkeli Ääniharava on myös papin puoliso julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa puolustava Avara kirkko on Jyväskylän kirkkovaltuuston suurin ryhmä tulevalla valtuustokaudella yhdeksällä valtuustopaikallaan. Paikkamääräänsä onnistuivat kasvattamaan yhdellä paikalla myös Kokoomus ja sitoutumattomat (8 paikkaa) sekä konservatiivisempia arvoja edustavat Seurakuntaväki (8) ja Kristillisten perusarvojen puolesta (4).

– Näyttää selkeästi siltä, että arvokysymyksissä profiloituneet ryhmät pärjäsivät hyvin. Miten tämä vaalitulos muuttaa seurakunnan linjauksia, on vielä vaikea sanoa, pohtii kirkkoherra Arto Viitala.

Keskusta yhteistyössä -ryhmä menetti näissä vaaleissa kolme paikkaa saaden valtuustoon viisi edustajaa. Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat saivat viisi paikkaa eli menettivät yhden. Perussuomalaiset eivät saaneet valtuustoon edustajaa.

Kirkkovaltuustoon valittiin Jyväskylässä 39 edustajaa, joista 14 on uusia.

Seurakuntaväen listalta läpi päässyt Erkki Puhalainen arvioi, että vastakkainasettelu tuskin vähenee uudella valtuustokaudella. Kädenvääntöä niin sanottujen liberaalien ja konservatiivien kesken on käyty kirkkovaltuustossa muun muassa kirkon virkanäkemykseen ja lähetysmäärärahoihin liittyvissä kysymyksissä.

Avara kirkko on usean nykyisessä valtuustossa edustavan ryhmän yhteinen lista. Vihreiden ja vasemmiston lisäksi siinä on mukana muun muassa partiolaisia. Listalta uuteen valtuustoon pääsi ensikertalaisena myös Matleena Käppi.

– Haluan vaikuttaa siihen, että kirkko olisi enemmän laajan jäsenistönsä näköinen. Kirkossa pitäisi huomioida paremmin ihmisten asenneilmapiirin muutos muun muassa homoavioliittoja sekä ympäristö- ja ilmastoasioita kohtaan.

– Vaalitulos osoittaa, että tiettyä uudistushenkisyyttä on olemassa.

Kirkon avioliittokäsitys sekä ympäristökysymykset olivat Avaran kirkon näkyviä vaaliteemoja. Ne eivät kuitenkaan saaneet nuoria äänestäjiä liikkeelle. Nuorten laimea innostus huolettaa Käppiä ja Puhalaista.

– Nuorten innostamisessa äänestämään on usein haasteita, mutta nämä teemat puhuttelevat yhtä lailla vanhempaakin väkeä, Käppi sanoo.

Kristillisiä perusarvoja kannattavien ryhmien menestyminen vaaleissa osoittaa, että myös Raamatun ja kirkon tunnustuksen pohjalta rakentavaa kirkkoa arvostetaan.

Ketään pitäisi leimata tietyn mielipiteen tai näkemyksen pohjalta.

– Vaaleista haluttiin tehdä avioliittovaalit, mutta se ei näkynyt äänestysvilkkaudessa. Seurakuntaväki oli ainut ryhmä, jonka kokonaisäänimäärä ei tippunut edellisistä vaaleista, äänimääriä vertaillut Puhalainen huomauttaa.

Uusi kirkkovaltuusto on isojen päätösten edessä myös seuraavalla nelivuotiskaudella.

Molemmat valtuutetut korostavat yhteistyön merkitystä.

– Kuluneella kaudella on ollut paljon asioita, joista olemme pystyneet päättämään yksituumaisesti. Monissa käytännön asioissa valtuusto ei ole jakautunut, Erkki Puhalainen korostaa.

Matleena Käppi uskoo, että yhteistyötä pysytään tekemään monissa kysymyksissä yli ryhmärajojen.

– Itse edustan sellaista näkökulmaa, ettei ketään pitäisi leimata tietyn mielipiteen tai näkemyksen pohjalta. Toivon, että asiat ensin -lähestymistapa olisi päätöksenteossa yleisemmin käytössä.

Artikkeli Kädenvääntöä ja yhteistyötä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kolmena Helsingin työvuotenaan sairaanhoitaja, silloin vielä Silja Parkko löysi itsestään halun vaikuttaa, nimenomaan synnyinseudullaan. Kunnallispolitiikka ei tuntunut omalta, eikä ay-toiminta, mutta palattuaan juurilleen Elimäelle keväällä 2018, päätti Heliste asettua ehdokkaaksi marraskuun 2018 seurakuntavaaleissa.
– Kotiinpaluu taisi olla se ratkaisevin tekijä.

ISO JA HIDAS KONEISTO

– Ehdolle asetuttuani tajusin, että olin tosiaan ollut pitkään poissa. Eihän minua tunne enää kukaan, jännitin, mutta some-aktiivisuuteni sai nuorempaakin porukkaa liikkeelle.

Elimäen ainoa alle 35-vuotias ehdokas oli täynnä intoa tultuaan valituksi. Lämmintä palautetta satoi heti Kauneimmat Joululaulut -tapahtumassa. Heliste alkoi myös ymmärtää, että häneen ladattiin paljon odotuksia.
– Optimistisesti ajattelin, että kirkko tarvitsee kaltaisiani nuoria, mutta pian ymmärsin vaikutusmahdollisuuksieni rajallisuuden. Seurakuntapäättäminenkin on politiikkaa, jossa toimii iso koneisto hyvin erilaisine ihmisineen, ja päätöksenteko on hidasta.

Kokousralli alkoi rullata keväällä 2019, usean viikkokouksen vauhtia. Elimäen seurakuntaneuvoston lisäksi Heliste valittiin Kouvolan seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä muun muassa viestinnän ja kasvatuksen vastuu- ja johtoryhmiin. Kaikissa päätettiin usein isoista ja kipeistä asioista, enimmäkseen rahasta.

HIENO NÄKÖALA PÄÄTTÄMISEEN

– Koin olevani vastuussa niin äänestäjilleni kuin toisille luottamushenkilöille, ja pyrin valmistautumaan kokouksiin mahdollisimman hyvin.
– Aloin myös tiedostaa, että päättäjissä on paljon arvokonservatiivisia ihmisiä. Ja etten itse ole ajatusmaailmaltani ihan konservatiivisin.

Luottamustoimi tarjosi hienon näköalan kirkon ja päättämisen kentälle.
– Nämä neljä vuotta ovat olleet opettavaisia ja antoisia. Sain nähdä, miten paljon kirkko tekee hyvää meidän kaikkien puolesta, esimerkiksi diakonia- ja perhetyössä. On sääli, että siitä yhä tiedetään niin vähän.

Heliste on usein pohtinut, miksi on näin.
– Olisiko Suomen kansa vieraantunut kirkosta? Etenkin me milleniaalit olemme kirkolle hankala joukko, jolla ei enää ole vahvaa kristillistä vakaumusta.
– Ehkä kirkko nähdään vain arvokonservatiivien paikkana? Toivoisin ihmisten oivaltavan, että seurakunta olemme me kaikki. Jokainen on uskottu, toivottu, rakastettu.

PERUSTEHTÄVÄ KIRKASTUMASSA

Luottamushenkilönä Heliste löysi itsestäänkin pienen arvokonservatiivin, jolle perinteet ja oma Elimäen kirkko ovat tärkeitä säilytettäviä.
– Kirkko on osa suomalaista kulttuuria, rakennuksineen kaikkineen.
– Ihmisen olisi hyvä muistaa, mistä on tullut, sanoo pari vuotta sitten juurilleen Takamaalle palannut.

Heliste ei asettunut tänä vuonna ehdolle. Neljässä vuodessa tapahtui isoja elämän asioita: syntyi lapsi, pidettiin häät, työpaikka ja kotikylä vaihtuivat, opiskelu jatkuu … Ajankäytöstä tuli ongelma.

Hän ei sano, ettei enää koskaan. Aikoo seurata päätöksentekoa, ja ajattelee lämmöllä uusia valtuutettuja hankalien päätösten edessä.

Elimäelle ei saatu tarpeeksi ehdokkaita, joten tulossa on sopuvaalit.

Luopuva valtuutettu kannustaa kaikkia ottamaan selvää kotiseurakuntansa asioista. Jossain vaiheessa ne osuvat useimpien elämään.
– Kirkkojen rukoustilaisuuksissa on Ukrainan sodan sytyttyä nähty paljon nuoriakin. Jospa alettaisiin oivaltaa, että kirkko on mahdollisuus, ei uhka. Ehkä kirkon perustehtäväkin on taas kirkastumassa: Rakastaa ja tukea lähimmäistä. Kuten Sanassakin sanotaan.

Artikkeli Kirkko on mahdollisuus, ei uhka julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kun isosryhmässä kyseltiin halukkaita toimitsijoiksi seurakuntavaaleihin, Viivi Liimatainen, Sara Luojumäki ja Jenni Pelkonen, nostivat kädet pystyyn. H-hetki on nyt käsillä.

– Ajattelimme silloin, että tässähän olisi oiva tapa tutustua seurakuntavaaleihin, heti pintaa syvemmältä, Jenni Pelkonen muistelee.

– Varsinainen perehdytys tehtävään on vielä edessä päin, mutta tiedämme jo pääsevämme työskentelemään ennakkoäänestyspäivinä Kuokkalan liikekeskuksella, Viivi Liimatainen kertoo.

Kukin nuorista on täyttänyt jo 18 vuotta, ja nyt käytävät vaalit ovat ensimmäiset, joissa he pääsevät myös itse käyttämään äänioikeuttaan.

– Näissä vaaleissa työskenteleminen ja äänestäminen tuovat hyvää kokemusta myös tulevien, muiden vaalien varalle, Pelkonen ajattelee.

Seurakuntavaalien äänestysikäraja on 16 vuotta. Kolmikosta se on hyvä juttu.

– Kun nuoret ovat vuotta aiemmin rippikoulussa päässeet viimeistään tutustumaan kunnolla seurakunnan toimintaan, on hienoa, että heti seuraavana vuonna tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa siihen itse, Pelkonen iloitsee.

– Mielestäni 16-vuotias on jo tarpeeksi kypsä pohtimaan asioita, ja sitä, ketä äänestää, Sara Luojumäki puntaroi.

Kolmikon mielestä olisi kuitenkin tärkeää lisätä tietoisuutta vaaleista nuorten keskuudessa.

 Nuoret sitten päätyvät ajattelemaan herkästi, että nämä asiat eivät ehkä kosketa minua.

– Nuorille ei juuri ole kohdennettu infoa seurakuntavaaleista. Moni kuulee näistä vasta, kun postissa tulee ilmoitus äänioikeudesta, Pelkonen harmittelee.

– Nuoret sitten päätyvät ajattelemaan herkästi, että nämä asiat eivät ehkä kosketa minua, Luojumäki jatkaa.

Seurakunnan toiminnassa tärkeintä on ennen kaikkea yhteisöllisyys, nuoret sanovat.

– Kohtaamisista ja mahdollisuudesta osallistua, esimerkiksi nyt tähän vaalityöhön, jää hyvä mieli, Pelkonen listaa.

– Seurakunnassa tehdään niin hienoa työtä, kun tarjotaan esimerkiksi keskusteluapua sitä tarvitseville, Liimatainen komppaa.

Jyväskylän seurakunnasta Kuokkalan alue on nuorille tutuin. Yhteen ääneen he kertovat, että Kuokkalassa parasta ovat nuorisotyönohjaajat ja nuorisopapit.

– Täällä on rento ilmapiiri, johon kaikki ovat tervetulleita, Liimatainen summaa.

Ehkä ensi kerralla tätä toteutetaan jo laajemmin.

Hallinnon asiantuntija Eija Seuranen Jyväskylän seurakunnan hallintopalveluista kertoo, että nuoria on saatu mukaan vaalityöhön hieno joukko. Nuorten osallistaminen vaalien kohdalla on nyt ikään kuin kokeilussa.

– Kartoitimme halukkuutta pienellä haulla, tuttuja kanavia pitkin. Ehkä ensi kerralla tätä toteutetaan jo laajemmin, Seuranen avaa.

– Toivottavasti tästä tulee mukana oleville nuorille miellyttävä ja mielenkiintoinen kokemus. Ennakkoäänestyspaikoilla nuorilla on tietysti takanaan vahva viranhaltijoiden tuki, mutta on hienoa saada antaa myös heille vastuuta, hän sanoo.

Artikkeli Vaalitoimitsijat valmiina äänestykseen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Valitsijayhdistysten vaaliohjelmien tiivistelmät:
jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 20.11.
Ennakkoäänestys 8.–12.11. 

Avara kirkko

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta?
Taustalla on vihreitä, vasemmistoa ja partiolaisia sekä muita avarakatseisen kirkon rakentamiseen sitoutuneita tavallisia seurakuntalaisia, jotka kokevat valitsijayhdistyksen vaaliohjelman omakseen. Listallamme on paljon myös nuoria.

Mikä on tärkein tavoitteenne?
Kirkon ovien avaaminen selvästi kaikille. Jokaisen tulee kokea, että kirkko ja seurakunta hyväksyvät hänet juuri sellaisena kuin Jumala hänet on luonut.

Vaaliohjelmassanne korostuvat mm. ympäristöasiat. Kerrotte haluavanne ”vahvistaa kiinteistöratkaisuissa toimia energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi”. Millaisia nämä toimet voisivat konkreettisesti olla?
Seurakunta tekee vahvaa ympäristötyötä, mutta petrattavaakin on. Aurinkopaneeleita on syytä ottaa enemmän käyttöön. Öljylämmityksestä ei ole päästy vielä täysin eroon. Myös energiakriisi ohjaa vähentämään energiankulutusta. Esimerkiksi sisälämpötilan laskemisella on merkitystä. Rakennushankkeissa tulee painottaa tilojen monikäyttöisyyttä.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Jos emme torju ilmastonmuutosta, ei meillä lopulta ole mitään mihin satsata. Jyväskylän seurakunta on sitoutunut Hiilineutraali kirkko 2030-tavoitteeseen. Tulevana vuonna mm. metsien suojelupäätökset on saatava tehtyä. Nuoria tulee kuulla ja tarjota heitä kiinnostavaa toimintaa. Kirkon auttamistyö on tärkeää.

Mistä nipistäisitte?
Tilojen käyttöastetta tulee parantaa ja vähäkäyttöisistä kiinteistöistä luopumista jatkaa. Vapaaehtoisten roolia tulee yhä kasvattaa. Toiminnan ei tarvitse olla vain palkatun henkilöstön varassa.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Yhdenvertaisuuskysymykset, kuten samaa sukupuolta olevien parien oikeus kirkolliseen avioliittoon. Tulevat kirkkovaltuutetut ovat valitsemassa jäseniä asiasta päättävään kirkolliskokoukseen. Avara kirkko -valitsijayhdistyksen ehdokkaat ovat sitoutuneet siihen, että myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen tulee olla kirkossa yksiselitteisesti mahdollista.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Lähimmäisenrakkaus

Keskusta yhteistyössä -ryhmä

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta?
Keskusta yhteistyössä -ryhmä nojaa keskustalaisiin arvoihin, kuten yhteisöllisyyteen ja sivistykseen. Pyrimme nostamaan ennen kaikkea rakentavan yhteistyön kulttuuria seurakunnan toiminnassa samalla kun seurakunnassamme tehdään suuria uudistuksia ja kirkkoa etsii paikkaansa yhteiskunnassa.

Mikä on tärkein tavoitteenne?
Ihmistä lähellä oleva Jyväskylän seurakunta, joka tukee arjen haasteissa ja tarjoaa palveluja eri elämänvaiheessa eläville seurakuntalaisille.

Vaaliohjelmassanne mainitsette mm. että seurakunnan palveluiden tulisi olla ”mahdollisimman lähellä palvelun tarvitsijaa”. Millä tavoin aiotte edistää tätä kysymystä?
Seurakunta rakentaa palveluverkoston niin, että palvelut ovat helposti saatavilla ja vastaavat palveluiden kysyntää. Seurakuntalaisten toiveita kuullaan ja toimintaa kehitetään ja arvioidaan toiveiden suuntaan.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Seurakunnalla tulee olla työntekijöitä riittävästi jo varhaiskasvatuksen tasolta lähtien. Tuetaan vapaaehtoisia heidän työpanoksessaan. Tulevaisuus rakentuu lasten ja nuorten kautta, joille suunnattuun työhön tarvitaan erityisesti satsausta.

Mistä nipistäisitte?
Tarpeettomista kiinteistökuluista ja hallintohimmeleistä.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Toivottavasti tuleva kausi keskitytään ennen kaikkea seurakuntalaisia yhdistäviin asioihin ja energia käytetään meitä yhdistävien asioiden edistämiseen.
Suomen suurimmassa seurakunnassamme pitää olla tilaa eri mielipiteille ja ajatussuunnille. Toimintatapojen osalta korostamme yhteensovittamista ja kompromisseja.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Lähimmäisenrakkaus

Kokoomus ja sitoutumattomat

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta?
Kokoomus ja sitoutumattomat -valitsijayhdistyksen listalla on aktiivisia kokoomuslaisia ja sitoutumattomia ehdokkaita. Valitsijayhdistyksen taustalla on aate, joka perustuu moniarvoisuuteen ja ihmisarvon kunnioittamiseen sekä tasa-arvoon.

Mikä on tärkein tavoitteenne?
Rakenneuudistuksen (neljän alueen malli) loppuun vienti. Tavoitteena on saada paitsi seurakunnan toiminta nykyistä lähemmäksi seurakuntalaisia ja osallisuuden kokemuksen vahvistaminen nykyistä enemmän, myös alueiden hallinnon kehittäminen ja työntekijäorganisaation muutoksen tukeminen.

Vaaliohjelmassanne toivotte että ”kirkon merkityksellisimmät toiminnot pidetään lähellä ihmisiä, vaikka verotulot pienenevät…”. Mitä mielestänne ovat kirkon merkityksellisimmät toiminnot (mainitkaa esimerkkejä)?
Jumalanpalveluselämän monipuolisuus, diakoniatyö ja siihen liittyvä yhteistyö ja verkostotyö eri toimijoiden kanssa, niin kaupungin kuin järjestöjen kanssa, varhaisnuorisotyö ja perheiden kohtaaminen sekä rippikoulutyö ja nuorten kohtaaminen.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Rakenteiden ja hallinnon kehittämiseen niin, että ne tukevat entistä paremmin työntekijöiden työn tavoitteiden saavuttamista, seurakuntalaisten osallisuuden ja vapaaehtoisuuden vahvistamiseen, mikä lisää merkityksellisyyden tunnetta seurakuntaan kuulumisessa.

Mistä nipistäisitte?
Kaiken toiminnan osalta pitäisi jatkossa pyrkiä avoimeen ja rehelliseen pohdintaan ja keskusteluun, onko toiminta strategian toteuttamisen kannalta merkittävää ja taloudellisesti järkevää.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Valitsijayhdistyksemme ei ota suoraan kantaa kirkkoa repiviin kysymyksiin, mutta taustallamme on arvoliberaali ajatus, että ihmisten ihmisoikeudet ovat yhtäläiset eikä ketään syrjitä.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Yhdenvertaisuus.

Kristillisten perusarvojen puolesta

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta?
Tausta on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike – vanhoillislestadiolaisuus.

Mikä on tärkein tavoitteenne?
Raamatun ja evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen mukainen opetus seurakunnassa.

Vaaliohjelmassanne mainitaan tavoitteena olevan talouden tasapainottaminen kiinteistö- ja henkilöstöstrategian toteuttamisella. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Menojen sopeuttamista käytettävissä oleviin tuloihin nähden, vähällä käytöllä tai tarpeettomiksi käyneiden kiinteistöjen myyntiä tai luovuttamista sekä toimintaan tarvittavien henkilöresurssien kohdentamista ydintoimintojihin.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseen.

Mistä nipistäisitte?
Toiminnoista, jotka eivät ole seurakunnan ydintoimintamuotoja.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Samaa sukupuolta olevien avioliiton. Raamatussa ilmoitetun Jumalan sanan mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Anteeksiantamus.

Perussuomalaiset

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta?
Perussuomalaiset-valitsijayhdistyksen ehdokkaat ovat perussuomalaisten Jyväskylän yhdistyksen jäseniä. Meillä on aktiivisia jäseniä ehdokkaana. Osa on paikallisyhdistyksen hallituksen jäseniä ja yksi on Jyväskylän kaupungin varavaltuutettu.

Mikä on tärkein tavoitteenne?
Saada mahdollisimman monta ehdokasta läpi vaaleista ja täten saada perussuomalaista näkökulmaa seurakunnan päätöksentekoon yhdessä sovitttujen tavoitteiden mukaisesti.

Vaaliohjelmassanne mainitaan kirkon toiminnassa harvoin kuultu tavoite, ”kirkon jäsenmäärän kasvattaminen”. Millaisin toimin edistäisitte tavoitetta Jyväskylän seurakunnassa?
Seurakunnan tulee tehdä itse itsensä houkuttelevaksi. Tiedottaa ja kertoa minkälaista toimintaa on tarjolla ja mitä lisäarvoa kirkon jäsenyys tuo. Kirkon jäsenenä olet oikeutettu kasteeseen, ripille pääsyyn, kirkkohäihin ja kummina toimimiseen.
Elämän ehtoopuolen koittaessa tärkeää on myös hautaan siunaaminen. Kirkko on myös perinteitä ja suomalaista kulttuuria arvostavan valinta. Lapsi- ja nuorisotyö, diakonia, perheneuvonta sekä talousapu ja -neuvonta tunnetaan kenties huonommin.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Seurakuntaelämän lisäämiseen ja kirkon jäsenmäärän kasvattamiseen. Seurakunnan tilat tulee pitää asianmukaisessa kunnossa ja tarpeenmukaisina.

Mistä nipistäisitte?
Tarpeettomista ja huonokuntoisista kiinteistöistä.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Samaa sukupuolta olevien vihkimistä emme kannata.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Rehellisyys.

Seurakuntaväki

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta?
Ehdokkaamme toimivat eri alueseurakunnissa, kristillisissä järjestöissä ja kirkkomme herätysliikkeissä. Valitsijayhdistyksen taustalla ei ole yksittäistä yhteisöä eikä poliittista puoluetta.

Mikä on tärkein tavoitteenne?
Tahdomme rakentaa kaikkien seurakuntalaisten arjessa ja juhlassa mukana olevaa Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen pohjalta toimivaa seurakuntaa, joka viestii evankeliumin sanomaa lähelle ja kauas.

Kerrotte vaaliohjelmassanne haluavanne rakentaa seurakuntaa, joka on ”lähellä ihmistä ja tarjoaa jokaiselle mahdollisuuksia osallistua lahjojensa mukaiseen toimintaan”. Miten houkuttelisitte ihmisiä osallistumaan seurakunnan toimintaan?
Rakentamalla yhteisöllistä seurakuntaa, jossa ihmisiä rohkaistaan käyttämään lahjojaan seurakunnan toiminnassa. Heitä kutsutaan mukaan henkilökohtaisesti, tuetaan ja annetaan tilaa ideoiden toteuttamiseen. Edistämme seurakunnan ja sen sisällä toimivien järjestöjen tavoittavaa työtä.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Seurakunnan rakenneuudistuksen myötä syntyvien uusien alueiden moni-ilmeiseen työn ja alueille muodostettavien kirkkotiimien sekä toimintaryhmien rakentamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toimimme sen eteen, että tämä hallinnon keventämiseen ja toiminnan vahvistamiseen tähtäävä uudistus osaltaan tukee monimuotoisen seurakuntaelämän vahvistumista. Yhteisvastuullinen diakonia, kristillinen kasvatus, pienryhmätoiminta, nuorten ja nuorten aikuisten sekä perheiden hyvinvoinnin vahvistuminen on meille tärkeää.

Mistä nipistäisitte?
Seurakunnan ydintoiminnan kannalta tarpeettomasta tai sitä tukemattomasta toiminnasta.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Osa näistä kysymyksistä ei ole seurakunnan ratkaistavissa. Yksi on avioliittokysymys. Me kaikki olemme Jumalalle rakkaita, mutta kaikki valintamme eivät ole Hänen tahtonsa mukaisia. Siksi pitäydymme Raamatusta nousevaan kirkkomme linjauksen mukaiseen käsitykseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Yhteys.

Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat

Millainen on valitsijayhdistyksenne tausta? 
Sosialidemokraattien valitsijayhdistys.  Kirkon arvot ovat laajalti samoja kuin sosialidemokraattisen liikkeen: solidaarisuus, keskinäinen suvaitsevaisuus ja kanssaihmisen kunnioitus.

Mikä on tärkein tavoitteenne? 
Me sosialidemokraatit haluamme kutsua kirkkoon kuuluvia jäseniämme ja kannattajiamme mukaan vaikuttamaan kirkon työhön sekä paikallisesti että laajemmin kirkon piirissä. Sosialidemokraatteina toimimme sen kirkon puolesta, jossa ketään ei jätetä yksin, kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, kirkko on kaikille turvallinen yhteisö sekä tuemme lähimmäisiä lähellä ja kaukana.

Kerrotte vaaliohjelmassanne haluavanne ”rakentaa oikeudenmukaista ja solidaarista kirkkoa”. Miten näitä tavoitteita voitaisiin lisätä paikallisesti Jyväskylän seurakunnassa?
Solidaarisuus eli yhteisvastuu on kirkon perusarvo. Kirkko on erinomainen toimija vapaaehtoistyössä. Tukemalla vapaaehtoisia saamme yhdessä aikaan enemmän.  Seurakunnan tulee olla kaikille turvallinen yhteisö. Kirkon ovet auki kaikille! Kirkon työn pitää olla siellä missä hätä on suurin.

Mihin erityisesti satsaisitte seurakunnassa?
Diakonian peruslähtökohtana on niiden ihmisten kohtaaminen ja auttaminen, joita muu apu ei tavoita. Diakoniatyöllä, nuorisotyöllä, perheneuvonnalla ja sairaalasielunhoidolla kirkko auttaa ja tukee kaikkia ihmisiä, myös heitä, jotka eivät ole kirkon jäseniä.

Mistä nipistäisitte?
Myös kirkon varallisuus pienenee tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää priorisoida kirkon perustehtävään. On tärkeämpää auttaa lähimmäisiä kuin rakentaa kirkon ulkoisia puitteita.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on joitakin sitä sisäisesti kahteen leiriin repiviä kysymyksiä. Minkä niistä erityisesti mainitsisitte valitsijayhdistyksellenne tärkeäksi, ja millaista kantaa sen suhteen edustatte?
Suomessa on voimassa avioliittolaki, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat voidaan vihkiä avioliittoon. Vihkimisiä suorittavia pappeja on jatkuvasti enemmän ja monet seurakunnat ovat päättäneet, että seurakunnan tiloja saa käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Sosialidemokraatit toimivat kirkossa sen puolesta, että kaikki parit voidaan vihkiä.

Valitsijayhdistyksenne tärkein arvo yhdellä sanalla?
Yhteisvastuu.

Artikkeli Tämä meille on tärkeää julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Eniten ehdokkaita, 44, keräsi listalleen Avara kirkko -valitsijayhdistys, jossa ilmoitetaan olevan mukana muun muassa vihreitä, vasemmistoa ja partiolaisia. Kokoomuksen ja sitoutumattomien listalla on 40 ehdokasta, Seurakuntaväellä 36, Keskusta yhteistyössä -ryhmä ja Sosialidemokraateilla kummallakin 20, Kristillisten perusarvojen puolesta 7 ja Perussuomalaisilla 5 ehdokasta.
 
Ehdokkaiden määrä nousee neljän vuoden takaisesta, jolloin ehdokkaita oli 169. Naisten ja miesten osuus ehdokkaista jakaantuu melko tasaisesti. Naisia on ehdokkaista 92 ja miehiä 80. Nuoria on mukana lähes saman verran kuin neljä vuotta sitten. Alle 35-vuotiaita on ehdokkaista 22 prosenttia.

Hienoa, että ehdokkaiden määrä on jonkin verran kasvanut viime vaaleista.

– Hienoa, että ehdokkaiden määrä on jonkin verran kasvanut viime vaaleista. Ehdokkaissa on paljon eri ikäisiä, eri puolilta kaupunkia ja muutenkin erilaisista taustoista tulevia seurakuntalaisia. Tämä moninaisuus on hyvä asia. Nuoriakin on ihan mukavasti, alle 35-vuotiaita joka viides ehdokas, kommentoi Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala.

Ehdokkuudet vahvistetaan vaalilautakunnassa 3. lokakuuta, jolloin jaetaan myös ehdokasnumerot.

Seurakuntavaaleissa valitaan 39 jäsentä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustoon. Nykyisistä valtuutetuista yhdeksän ei enää asetu ehdolle näissä vaaleissa. Paikkansa jättävät Eveliina Aijasaho, Bella Forsgrén, Tarmo Kemppainen, Heimo Lajunen, Helinä Lähdesluoma, Raija Pekkarinen, Pertti Reinikainen, Juha Suonperä ja Pirkko Weijo.

Kaksi kautta kirkkovaltuustossa istunut Juha Suonperä kertoo jättäneensä ehdokkuuden väliin, jotta yhdelle miehelle ei kasautuisi liikaa tehtäviä.

– Olen jo mukana aluevaltuustossa ja kaupunginvaltuustossa.
Parikymmentä vuotta seurakunnassa vaikuttanut Heimo Lajunen jättää luottamustehtävät osin turhautuneena seurakunnan viime vuosien päätöksentekoon.

– Aika lailla rassaa mieltä, jos kirkon päätehtäväksi muodostuvat yhteiskunnalliset asiat. Jos muut kuin kristilliset arvot jyräävät, silloin on turha puhua, miten sanoma menisi eteenpäin. Ympäristöraportteja tehdään kuukausittain, mutta sillä ei tunnu olevan väliä, kuinka monta on tavoitettu kirkon perussanomalla, Lajunen sanoo.

Juha Suonperä toivoo uusilta päättäjiltä pitkäjänteisiä päätöksiä.

– Muutenkin kirkon pitää pysyä yhteiskunnan muutoksessa mukana.
Heimo Lajunen muistuttaa luottamushenkilöitä kirkon päätehtävästä, evankeliumin eteenpäin viemisestä.

Luvassa on varmasti isoja kiinteistöjä kokevia päätöksiä.

– Jos kirkkoa lähdetään muokkaamaan joksikin muuksi, silloin ollaan hakoteillä.
 
Uudet valtuutetut ovat isojen päätösten edessä myös seuraavalla nelivuotiskaudella.

– Luvassa on varmasti isoja kiinteistöjä kokevia päätöksiä, niin rakentamista kuin myös luopumista joistain tiloista. Peruskorjausvuoroaan odottaa esimerkiksi Kaupunginkirkko. Talouden tasapainosta huolehtiminen ja siihen liittyen henkilöstösuunnittelu on niin ikään valtuuston keskeinen tehtävä. Neljän vuoden kauteen osuu joitakin kirkkovaltuuston päätettäväksi tulevia henkilövalintoja, Arto Viitala toteaa.

– Kirkkovaltuusto osaltaan huolehtii myös kirkon hengellisen tehtävän toteuttamisesta hyväksyessään vuosittain toimintasuunnitelman.

Artikkeli ”Moninaisuus on hyvä asia” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Hyviä ehdokkaita on haravoitu alueseurakunnissa nykyisten valtuutettujen kautta, erilaisissa kokoontumisissa ja muissa yhteyksissä. Pyrimme vaikuttamaan myös siellä, missä nuoret aikuiset ja opiskelijat kokoontuvat. Henkilökohtainen yhteydenotto on lopulta aina se paras keino tavoittaa ehdokkaita, Mauri Tervonen Seurakuntaväen ryhmästä kertoo.

Seurakuntavaaleihin tähän mennessä mukaan ilmoittautuneista valitsijayhdistyksistä ja niiden tavoitteista kerrotaan tarkemmin Jyväskylän seurakunnan päivittyvillä vaalisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit. Vaalisivuilta voi käydä katsomassa, miten ryhmien teemat ja tavoitteet sopivat omaan arvomaailmaan. Jos sopivaa listaa ei löydy, voi perustaa oman valitsijayhdistyksen. Siihen tarvitaan vähintään kymmenen seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on jätettävä hyväksyttäviksi 15. syyskuuta mennessä.

Vaalit saisivat kiinnostaa vielä enemmän.

Jyväskylän seurakunnassa viime seurakuntavaaleissa edustettuina olleista ryhmistä ja puolueista lähes kaikki ovat tähän mennessä ilmoittaneet olevansa mukana marraskuussa pidettävissä vaaleissa. Puolueista keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja sosialidemokraatit ovat mukana omalla listallaan. Vihreät ja vasemmisto keräävät ehdokkaita yhteiselle Avara kirkko -listalle, jossa mukana on myös nuoria ja partiolaisia. Ehdokaslista on myös Seurakuntaväki- ja Kristillisten perusarvojen puolesta -ryhmittymällä.

Tähän mennessä ehdokkaita on löytynyt vaihtelevalla menestyksellä.

– Meidän listallemme ehdokkaita on saatu hyvin, mutta vielä mahtuu mukaan, Avara kirkko -listan yhteyshenkilö Liisa Kuparinen kertoo.

Kokoomuksen listoilla ehdokkaita on tässä vaiheessa kohtuullisesti.

– Olemme alkuvaiheessa, mutta yritämme pistää paremmaksi kuin viime vaaleissa, Pipsa Wilhelms sanoo.

Valitsijayhdistysten listoille toivotaan lisää kaikenikäisiä ehdokkaita.

– Moni pitkäaikainen luottamushenkilö on jäämässä pois, joten haemme uusia ehdokkaita, etenkin naisia, joita on listalla vasta vähän. Mutta kuten kaikessa yhdistystoiminnassa, ihmiset ovat aika tarkkoja omasta ajankäytöstään. Ensimmäinen ajatus varsinkaan nuorilla, ei ole lähteä ehdolle seurakuntavaaleihin, Anne-Maria Perttula keskustan ryhmästä toteaa.

Sosialidemokraattien Tuulikki Väliniemi muistuttaa seurakuntavaalien tärkeydestä.

– Vaalit saisivat kiinnostaa vielä enemmän.

Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi voi asettua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Hämmennystä voi herättää kirkkolain kohta, jossa ehdokkaaksi aikovan on oltava kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu. Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuksesta ja koulutuksesta pitää ilmaisua ongelmallisena, koska sitä ei ole helppo tulkita. Käytännössä kenenkään ehdokkaan vakaumusta ei tutkita.

– Tulkitsen sen niin, että ehdokas on kiinnostunut seurakunnan toiminnasta ja kokee seurakunnan itselleen läheiseksi. Kristillinen vakaumus voi merkitä yhtä lailla työtä lähimmäisten ja ympäristön hyväksi kuin vaikuttamista yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseksi, Salminen toteaa.

Kynnys asettua ehdolle seurakuntavaaleissa on Salmisen mukaan matala.

– Ehdokkuuden houkuttelevuuden haasteet ovat enemmänkin muualla. Vaalit eivät ole kaikkien seurakuntalaisten juttu, vaan vaaleihin osallistuvien ehdokkaiden ja äänestäjien osuus on lähinnä kirkon aktiiveissa, Salminen pohtii.

Jo se, että keskustellaan kirkon tulevaisuudesta ja kirkossa vaikuttamisesta, on hyvä asia.

Tulevaisuuden kirkkoa tehdään nyt, Salminen muistuttaa.

– Jokainen ehdokas voi olla rakentamassa ihmisläheisempää kirkkoa. Kirkko ei voi jämähtää siihen, missä se nyt on.

Kävipä seurakuntavaaleissa miten tahansa, Salmisen mielestä jo keskustelun herättäminen on tärkeää.

– Jo se, että keskustellaan kirkon tulevaisuudesta ja kirkossa vaikuttamisesta, on hyvä asia.

Tiesitkö?

• Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta.
• Ehdokkaaksi asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Oman valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä.
• Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on jätettävä viimeistään 15.9.
• Monenlaista tietoa vaaleista Jyväskylän seurakunnan nettisivuilla osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/vaalit.

Artikkeli ”Vielä mahtuu mukaan” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

”Olen saanut olla näköalapaikalla”

Liikkalassa asuva Lehtomäki toimii kolmatta kauttaan kirkollisena päättäjänä.
– 11 vuotta on kertynyt Anjalankosken seurakunnan ja Kouvolan seurakuntayhtymän luottamustoimissa. Olen saanut olla näköalapaikalla seurakunnan ja yhtymän toimintaan. Luottamustehtäviin sisältyy suunnittelua, keskustelua ja päätöksiä. Yhteistyössä seurakuntalaisten, toisten luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa olen tutustunut kymmeniin ihmisiin. Luottamushenkilönä toimiminen on myös kasvattanut minua ihmisenä. Seurakuntien päätöksenteon ilmapiiri on kohtelias, mikä on minulle tärkeää, Lehtomäki sanoo.

Luottamushenkilö toimii viestinviejänä seurakuntalaisten ja työntekijöiden välillä.
– Seurakuntalaiset voivat ottaa luottamushenkilöihin yhteyttä ja pyytää jonkin asian ottamista puheeksi kokouksissa. Siinä konkretisoituu se, että seurakunta on seurakuntalaisia varten.
– Kirkon luottamushenkilön tärkeimpiä ominaisuuksia on halu kantaa vastuuta, kiinnostus tehdä keskustelevaa ja konkreettista yhteistyötä sekä pyrkimys toimia luottamuksen arvoisesti, Lehtomäki summaa.

Kouvolassa kahdet vaalit

KOUVOLAN seurakuntayhtymä järjestää syksyllä kahdet vaalit: toisella vaalilla valitaan jäsenet yhtymää johtavaan kirkkovaltuustoon ja toisella seurakuntaneuvostoon, joka johtaa paikallisseurakunnan toimintaa.

Ehdolle voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Seurakuntalainen voi pyrkiä luottamustehtävään valitsijayhdistyksen listalta tai perustaa oman valitsijayhdistyksen. Valitsijayhdistyksen takana on yleensä yhteinen teema tai ajatusmaailma, kuten herätysliike, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue. Tietoja valitsijayhdistyksistä Kouvolassa saa seurakuntatoimistoista ja nykyisiltä luottamushenkilöiltä.

Seurakuntavaalit 2022

• Kouvolassa valitaan 51 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jäsenet seurakuntaneuvostoihin.
• Ehdolle voi asettua 18-vuotias, konfirmoitu kirkon jäsen.
• Ehdokasasettelu 15.9. saakka.
• Ennakkoäänestys 8.–12.11.
• Vaalipäivä 20.11.

Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa Kouvolassa
seurakuntavaalit.fi

Artikkeli Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Seurakuntavaalit ovat yksi kirkon tärkeimmistä vaikuttamisen paikoista. Niissä valitaan seurakuntien ja seurakuntayhtymien korkeinta valtaa käyttävät päättäjät ja äänioikeus on jokaisella 16 vuotta täyttäneellä seurakunnan jäsenellä. Ehdolle voi asettua 18-vuotias, konfirmoitu kirkon jäsen.

– Kirkko tarvitsee uusia vastuunkantajia luottamustehtäviin. Nuoret ovat kirkon tulevaisuus, mutta he ovat myös sen nykyisyys, pohtii Seinäjoen
seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmän ohjaajana toimiva seurakuntapastori Vilma Saarinen.

Nuorten vaikuttajaryhmän jäsen Julius Siltanen on samaa mieltä.

– Haluan kannustaa kaikkia äänioikeutettuja käyttämään äänensä. Nuorten tulisi ehdottomasti olla mukana vaikuttamassa asioihin, joilla on vaikutusta heidän tulevaisuuteensa.

Konkareilta apua ensikertalaisille

Äänestämisen lisäksi toinen keskeinen kanava vaaleihin osallistumisessa on ehdolle asettuminen.

Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Oman listan löytyminen voi ensikertalaiselle olla vaikeaa tai ehdolle asettumisen byrokratia kammoksuttaa, joten Vilma Saarinen toivoo valitsijayhdistysten aktiivisuutta nuorten suuntaan.

– Luottamushenkilönä toimimisesta kiinnostunut nuori ei välttämättä tiedä keneen olla yhteydessä. Ja kuitenkin parasta oppia on saada toimia yhdessä ihmisten kanssa, joilla on pidempi kokemus.

Myös nuorten vaikuttajaryhmän jäsen Tommi Niskanen arvostaa yhteistyötä.

– Nuoret puolestaan ovat hyvin ajan tasalla siitä, miten maailma on muuttunut. On tärkeää, että kaikkia osapuolia kuunnellaan ja ne ovat tietoisia toistensa näkökulmista.

Nuorten vaikuttajaryhmään kuuluva Marinka Hietamäki on pohtinut seurakuntavaalien alhaista äänestysprosenttia ja nuorten ehdokkaiden
puuttumista.

– Kannustaisin kaikkia mahdollisuuksien mukaan lähtemään mukaan ehdokkaaksi ja mainostamaan omaa ehdokkuuttaan kaveriporukoille. Kun nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa alusta lähtien, saadaan siitä paremmin nuoriin vetoavaa.

Nuorista puhuttava nuorten äänellä

Pian vuoden toiminut kahdeksanhenkinen nuorten vaikuttajaryhmä on toiminnassaan nostanut tärkeinä asioina esiin muun muassa seurakunnan
nuoriso- ja varhaisnuorisotyöhön, toimintasuunnitelmiin, alueelliseen tasapuolisuuteen ja työntekijöiden rekrytointeihin vaikuttamisen.

– Nuorten on tärkeä vaikuttaa erityisesti nuoriin liittyviin asioihin, koska itse osaamme niistä kertoa parhaiten ja pääsemme sitten myös näkemään miten päätökset vaikuttavat nuorten elämään, miettii vaikuttajaryhmän jäsen Maarit Ahola.

Muita nuorten vaikuttajaryhmälle merkittäviä kokonaisuuksia ovat seurakunnan auttamistyö meillä ja maailmalla, tasa-arvo, luonnonsuojelu sekä mielenterveyden tukemiseen liittyvät asiat.

– Nuorista puhutaan hyvin paljon, mutta puhujina harvemmin ovat itse nuoret. On tärkeää, että me saamme äänemme kuuluviin ja että meidän mielipiteitämme ja ideoitamme arvostetaan, sanoo vaikuttajaryhmään kuuluva Roosa Kuusisaari.

Artikkeli Käytä ääntäsi ja tule kuulluksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.