Suomessa kirkon perheneuvonnalla on pitkä historia. Neuvontaa alettiin järjestää jo 1940-luvulla, jolloin sotien synnyttämät traumat aiheuttivat kasvavassa määrin päihdeongelmia ja perheissä eropohdintaa. Kirkon järjestämällä neuvonnalla onkin takanaan jo 80 toiminnan vuotta. Suomessa perheasiain neuvottelukeskuksia toimii useita kymmeniä ja kirkon palkkaamia perheneuvojia on noin 180, joista osa työskentelee osa-aikaisesti.

Riikka Uuksulainen on yksi Etelä-Pohjanmaan perheasian neuvottelukeskuksen perheneuvojista. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori, pari- ja perhepsykoterapeutti sekä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Yleisimmiksi syiksi perheneuvontaan hakeutumiselle Uuksulainen mainitsee parisuhteen vuorovaikutusongelmat.

– Yhteydettömyys ja puhumattomuus puolisoiden välillä, seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ja vanhemmuuden asiat. Ne ovat yleisiä syitä. Monesti me perheneuvojat miellämme, että olemme suhdetyöntekijöitä, toisin sanoen rakkauden ammattilaisia. Teemme töitä rakkauden, suhteiden ja lähisuhteiden kanssa.

Tuttu ja tärkeä paikka

Seinäjoella pääpaikkaansa pitävässä keskuksessa työskentelee kolme perheneuvojaa, vastaanottosihteeri sekä keskuksen johtaja. Perheneuvontaa keskus toteuttaa koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Osan työviikosta perheneuvojat tekevät sivuvastaanotoilla Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella ja Kauhavalla.

– Ensimmäinen yhteydenotto tehdään aina vastaanottoomme, jossa sihteeri varaa keskusteluajan perheneuvojille. Meille voi soittaa kuka vain eikä palvelu vaadi kirkon jäsenyyttä. Tavoite on, että asiakas saa ajan kahden viikon sisällä yhteydenotostaan, Uuksulainen esittelee.

Keskuksessa riittää asiakkaita, sillä moni tuntee perheneuvonnan palvelut. Mainonnan suhteen keskuksessa on pidetty matalahkoa profiilia, mutta aikoja keskusteluille löytyy silti ja yhteyttä saa aina ottaa.

– Moni taho, kuten esimerkiksi työterveys tai sosiaalityö, saattaa vinkata palveluistamme. Meille tulemiseen ei tarvita lähetettä. Meille hakeutuvilla on vahva oma halu tehdä asioille jotain, kertoo Markku Orsila, joka toimii Etelä-Pohjanmaan perheasian neuvottelukeskuksen johtajana.

Usko esiin elämänarvoissa

Joskus käyntikerraksi riittää yksi kerta, useimmiten asioista keskustellaan neljä–kuusi kertaa. Moni kävijöistä on parisuhteessa, perheellinen ja työssäkäyvä. Perheneuvontaan voi tulla yksin, yhdessä tai perheen kanssa.

– Moni kysyy hengellisyydestä, koska meidän tiedetään olevan kirkon palvelu. Emme mene hengellisyys edellä, mutta emme sitä myöskään peittele. Asia on luonnollinen. Useimmiten ihmiset haluavat hoitaa parisuhdettaan eivätkä keskustella uskonasioista. Jos kuitenkin usko nousee keskusteluissa esille, esimerkiksi elämän arvoihin liittyvänä asiana, puhumme siitä, Orsila avaa.

Vaikka kirkon perheneuvonnassa jo nimi viittaa neuvontaan, antavat ammattilaiset harvoin neuvoja.

– Jonkin verran olemme saaneet palautetta, että neuvoja haluttaisiin enemmän. Viime aikoina olemmekin sitä hieman lisänneet. Kuitenkin niin, että pääpaino on aina asiakkaan kyvyssä itse löytää vastaukset sisältään elämänsä vaikeisiin kysymyksiin. Meidän tehtävämme on auttaa puhumaan niistä. Herättelemme kysymyksillä ratkaisujen löytämistä, Orsila kertoo.

Kirkon perheneuvonnassa keskusteluapua annetaan myös puolisoiden erotilanteissa ja siihen liittyen yhteisen vanhemmuuden suunnittelussa ja perheasioiden sovittelussa.

Toukokuussa parileiri Lankarissa

Seinäjoen seurakunnan Lankarin leirikeskuksessa järjestetään 5.–7.5.2023 Pari tunnetta -parileiri. Parisuhteelle tarkoitetun viikonloppuleirin tavoitteena on vahvistaa puolisoiden keskinäistä yhteyttä ja lisätä ymmärrystä omasta parisuhteesta. Leirin taustalla ovat tunnekeskeisen pariterapian menetelmät.

Tärkeässä roolissa ovat keskustelut oman parin kanssa. Leirillä ovat mukana perheneuvojat Markku Orsila ja Riikka Uuksulainen Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksesta sekä kappalainen Arja Peltoketo Seinäjoen alueseurakunnasta.

Lisää tietoa leiristä seurakunnan verkkosivuilla: seinajoenseurakunta.fi/tapahtumat/2023-05-05/leiri-pariskunnille

Artikkeli Töitä rakkauden ja lähisuhteiden kanssa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

On totta, että joulu on useimmille meistä enemmän kuin vain juhla toisten joukossa. Jouluun liittyy jotakin erityistä. Emmehän yleensä muiden juhlien yhteydessä puhu tunnelmasta, jouluntunnusta, jonka haluamme saavuttaa. Tunne siitä, että on joulu, koostuu paljolti niistä kokemuksista, joita elämän varrella olemme tottuneet jouluun liittämään. Jos jotakin sen aineksista jää puuttumaan, emme saavuta oikeaa mielentilaa.

Parin välillä riita jouluperinteistä ei olekaan riitelyä siitä, mitä ruokia syödään, kenen luona vieraillaan ja katsotaanko joulurauhanjulistus livenä, vaan siitä, mikä on itselle arvokasta, luovuttamatonta ja mikä koskettaa koko olemassaoloa, turvallisuutta ja erityisyyden kokemusta.

Pinnan alla on siis kysymys suuremmasta. Kun sen oivaltaa, ymmärtävä keskustelu on mahdollista. Olemmekin tekemisissä omien ja toisen syvien tarpeiden, haavoittuvuuden, ehkä myös vaille jäämisen kanssa.

Keskustelu kivusta ja kaipauksesta antaa aivan toisenlaisen pohjan rakentaa oman perheen näköistä jouluperinnettä.

Ja katso: yhtäkkiä olemmekin joulun keskeisimmän sanoman – armollisuuden ja toinen toistamme armollisesti katsomisen äärellä.

Artikkeli Erillisistä jouluista yhteinen joulu julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Asioiden sanoittamisessa on kolme tärkeää asiaa: keskittyä toisen käyttäytymiseen, kertoa, mitä tunteita se herättää ja yksilöidä tilanne, sanoo Jyväskylän seurakunnan perheneuvoja Pekka Puukko.

– Jos toinen jättää aina likavaatteet lattialle ennen nukkumaan menoa, voi sanoa, että se harmittaa, ja pyytää toista viemään vaatteet pyykkiin. Puheeksi ottamalla asiat on huomattavasti helpompi sulattaa, eikä tarvitse nimitellä toista.

Perheneuvoja Puukko seurakunnan Perheasiain neuvottelukeskuksesta pohtii pariskuntia usein mietityttäviä kysymyksiä Radio Keskisuomalaisen taajuudella marraskuun puolivälissä alkavassa Jyväskylän seurakunnan 12-osaisessa ohjelmasarjassa. Myös riitely on yhtenä teemana.

Aikalisän ottaminen riidassa toimii Puukon mukaan aina.

– Laske kymmeneen tai sataan, mene toiseen huoneeseen, parvekkeelle tai ulos. Tee jotakin, joka tuo etäisyyttä tilanteeseen. Aikalisä on yksinkertainen ja toimiva keino, ennen kuin tilanne etenee siihen pisteeseen, ettei sanoja saa enää takaisin.

Riitelyn pääteeksi pitäisi aina myös sopia. Puukon mukaan se on erittäin tärkeää, sillä riidassa kun on mukana asia- ja tunnepuoli. Niistä kumpaankin pitäisi löytää jonkinlainen ratkaisu, niin ettei toiselle jää mitään hampaankoloon.

Pekka Puukko listasi viisi asiaa, joihin riidellessä ei kannata sortua.

1. Älä nimittele, piikittele ja puhu ivallisesti
   – Toisen nimittely, piikittely ja puhuminen ivallisesti ovat kaikki henkistä väkivaltaa. Ne eivät kuulu riitelyyn ja ovat lähestyvän eron tuntomerkkejä. Jos huomaa käyttäytyvänsä riitatilanteessa näin, kannattaa hakea apua.
2. Älä nöyryytä
   – Nöyryyttämällä pyritään osoittamaan toisen kelvottomuus. Mahdollisesti vielä muiden läheisten – sukulaisten ja ystävien – edessä. Nöyryyttämällä osoitetaan halveksuntaa ja kyseenalaistetaan toisen taidot tehdä asioita. Se voi olla myös ulkonäköön tai persoonaan liittyvää arvostelua.
3. Älä uhkaile
   – Jos et tee, niin kuin minä haluan, niin… Toista voi uhkailla monella tavalla, esimerkiksi taloudellisesti, luopumalla hellyyden osoituksista, mököttämällä tai kieltäytymällä puhumasta. Pahimmillaan uhkailua tehostetaan fyysisellä väkivallalla.
4. Älä riko paikkoja tai tavaroita
   Paikkojen tai tavaroiden rikkominen ei kuulu riitelyyn, ei myöskään ovien paiskominen tai vaikkapa autolla kaahaaminen. Tällainenkin käytös on uhkaavaa ja voi olla jopa toisen henkeä vaarantavaa.
5. Älä riitele lasten kuullen
   Vanhemmat helposti ajattelevat, että lapset eivät kuule riitelyä. Yleensä he kuulevat ja kärsivät. Kun vanhemmat menettävät malttinsa, lapset kokevat avuttomuutta. Riitelyn jälkeen on hyvä keskustella lasten kanssa, pahoitella tilannetta ja kertoa, että asiat on sovittu.
   Jos lapset ovat sen ikäisiä, että heidät voi jättää keskenään kotiin, kannattaa siirtyä riitelemään ulos, esimerkiksi autoon.

Jyväskylän seurakunnan Parisuhteen korjaussarja -ohjelma Radio Keskisuomalaisessa (taajuudella 95,9) 17.11. alkaen tiistaisin klo 12.30 ja uusinta torstaisin klo 18.30. Rakkaudesta ja parisuhteen kipupisteistä puhuu Jyväskylän seurakunnan perheneuvoja Pekka Puukko. 

Artikkeli ”Ja tiedätkös, sinä aina…!” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kouvolassa Palvelevan puhelimen vapaaehtoiset ovat erittäin sitoutuneita työhönsä.

Kouvolan seurakuntayhtymän Palvelevan puhelimen toiminnasta vuoden alusta vastannut Heidi Kääriäinen lupaa, että kaikkina, ja etenkin nyt erityisen vaikeina, aikoina kirkon palvelu auttaa tarvitsevaa.

–Sielunhoitoa ja diakoniaa, Kouvolan toiminnanohjaaja luonnehtii kirkon keskusteluapua, joka on toiminut vuodesta 1964, pisimpään Suomessa. Kouvolassa Palveleva puhelin on vastannut vuodesta 1972.

Palveleva puhelin on tänään tärkeällä paikalla. Kouvolassakin yhteydenotot ovat lisääntyneet.

Kertooko se ihmisten yksinäisyydestä tai lähi-ihmisten vähyydestä? Ehkä läheisiä halutaan säästää omilta toistuvilta huolilta?

Löytääkö tieto palveluista paremmin perille, onko kynnys ottaa yhteyttä madaltunut? Rohjetaanko ihmissuhteiden haasteista puhua entistä enemmän?

Entä mitä merkitsee, että kyse on kirkon palvelusta?

–Ehkä lisääntynyt kiinnostus kertoo jotain kirkon kyvystä kohdata ihminen.

Kouvolan seurakuntayhtymän perheneuvojana viitisen vuotta työskennellyt Heidi Kääriäinen iloitsee uudesta tehtävästään. Hän kokee kahden toimensa tukevan toisiaan, onhan molemmissa kyse ihmisen kohtaamisesta: perheneuvonnassa – ennen koronaa – kasvokkain, Palvelevassa puhelimessa äänen ja sanan avulla.

Toiminnanohjaajan työnkuvaan kuuluu yhteydenpito oman hiippakunnan ja valtakunnan verkostoihin. Hän organisoi Palvelevan puhelimen toimintaa, rekrytoi sekä kouluttaa päivystäjiä ja seuraa näiden jaksamista.

Ja osallistuu itsekin päivystykseen, säilyttääkseen tuntuman niin soittajien kuin päivystäjien arkeen.

–Toiminta on minulle ennestään tuttua, päivystäjänä sekä päivystäjien kouluttajana ja työnohjaajana.

Toiminnanohjaajan iloiseksi ja puheliaaksi luonnehtimaan Kouvolan porukkaan kuuluu 14 naista ja kuusi miestä, sekä vapaaehtoisia että kirkon työntekijöitä.

Päivystäjäksi tahtovan tulee sitoutua koulutukseen, ryhmään ja työnohjaukseen, joka on vuorossa jokaisen päivystyskerran jälkeen.

Jotta kestäisi vastuullisen ja usein raskaankin tehtävänsä, on päivystäjän oman elämän oltava tasapainossa ja olon jaksavainen.

Kolmen tunnin päivystysjaksoon mahtuu 5-7 puhelua. Soittajien kohtalot saattavat olla äärimmäisen koskettavia.

–Puheenaihe voi olla mikä tahansa. Yleisimpiä ovat ihmissuhteet ja yksinäisyys, joka usein tuo mukanaan paljon muuta. Myös arjen tilanteet, oma vointi ja sairaudet puhuttavat.

–Ajankohtaiset asiat, kuten korona, voivat herättää suurta huolta ja syvällisiä keskusteluja.

Aina ei tarvita erityisiä ongelmia, suruja tai huolia. Riittää, että on joku, jonka kanssa jakaa asioita. Että joku kuuntelee, on vain minua varten.

–Päivystäjät ovat soittajia varten. Kuuntelemassa ja kulkemassa rinnalla, eivät neuvomassa tai ohjaamassa toisen elämää.

Kääriäinen kertoo päivystäjien olevan valmiita keskustelemaan hengellisistä asioista, jos soittajalla on siihen kaipuu. Aika monella tuntuu olevan.

–Ajatuksena on, että päivystäjä tiedostaa oman uskonsa, ja osaa kunnioittaa toisen vakaumusta.

Palvelevassa puhelimessa päivystävä toimii omalla persoonallaan ja elämänkokemuksellaan, nimettömänä ja vaitiolovelvollisena.

Kirkon palvelun siirryttyä vuonna 2007 paikallisesta valtakunnalliseksi, voivat puheluun vastaava ja soittaja olla mistä tahansa maankolkasta.

Kouvolassa kirkon keskusteluavusta on käytössä vain Palveleva puhelin, johon kaivataan uusia päivystäjiä.

Päivystäjäksi hakeutumista harkitseva voi ottaa yhteyttä: heidi.kaariainen@evl.fi, p. 040 714 05 57.

Kirkon keskusteluapu ja perheneuvonta auttavat tarvitsevia

Kirkon luottamuksellinen keskusteluapu – Palveleva puhelin, chat, netti ja kirje – on varautunut siihen, että henkisen tuen tarve on tänä keväänä suuri. Tämän aiheuttaa korona, ja sen tuomat ahdistus, epävarmuus ja arkielämän muutokset. Päivystysresursseja onkin pyritty lisäämään.

Kouvolassa kirkon perheneuvonta tapasi vielä 19.3. asiakkaitaan paikan päällä, mutta totesi jatkossa todennäköisesti siirtyvänsä etäyhteyksiin.

Mikäli aikoja vapautuu, perheneuvojat ovat virka-aikana tavoitettavissa myös puhelimitse.

o www.kirkonkeskusteluapua.fi

o Palveleva puhelin 0400 22 11 80, joka päivä 18-24

o Chat ma-pe 12-20

o Netissä vastataan kirjeisiin päivittäin

o Kyrkans samtalstjänst joka päivä 10-13 ja 20-23

o perheneuvonta.kouvola@evl.fi, p. 040 714 0556

Artikkeli Palveleva puhelin on valmiina – jos ahdistaa saa soittaa! julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Podcasteja on helppo kuunnella missä vain.

– Mukaan valikoitui parisuhdekysymyksiä, joista ihmiset ovat kiinnostuneita. Erityisesti perheiden monimuotoisuutta koskevat kysymykset ovat tässä ajassa vahvasti läsnä, perheterapeutit kertovat.

– Varsin tavallinen kokemus on, että ideaalielämä tuntuu karkaavan kauemmaksi omasta todellisuudesta. Tietty vaativuus liittyy myös parisuhteeseen. Toisaalta ihmiset ovat rehellisiä sen suhteen, millaisessa parisuhteessa haluavat olla, Petterson toteaa.

Pettersonin kokemuksen mukaan vastauksia parisuhteen vaikeuksiin etsitään usein ensin itse ennen parisuhdeterapiaan hakeutumista.

– Podcastit tarjoavat virikemateriaalia, johon on helppo tutustua ja saada sitä kautta joitakin langanpätkiä, joiden avulla parisuhteen kysymyksiä voi lähteä avaamaan.

Kynnys hakea apua on varsinkin nuorempien ikäpolvien parissa laskenut.

– Parisuhde on elämässä niin tärkeä asia, että siihen halutaan panostaa. Häpeän tunne ongelmien edessä on onneksi hälvenemässä, Paula Ruotsalainen tietää.

Espoon Perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelevä Ruotsalainen hyödyntää työssään eri terapiasuuntauksia. Tärkeintä on yhdessä pariskuntien kanssa löytää lisää armollisuutta suhteeseen, vahvistaa rakkautta ja tuoda esiin toivon mahdollisuus.

Myötätunto, ymmärrys ja rakkaus ovat tärkeitä teemoja myös Töölön seurakunnan perheneuvojalle Juha Pettersonille.

– Vaikeistakin tilanteista voi selvitä, Petterson muistuttaa.

Tiesitkö?

• Suhden klinikalla -podcast sarja on kuunneltavissa muun muassa seuraavissa kanavissa: Spreaker, Spotify, Apple Podcast, Google Podcast, Deezer.
• Sarjassa on kahdeksan jaksoa, jotka ovat noin 40–50 minuutin pituisia.
• Suhde klinikalla -podcastin on julkaissut Kirkon viestintä.

Kuvateksti: Parisuhde on niin tärkeä asia elämässä, että siihen halutaan panostaa. Verkossa julkaistuissa podcasteissa eli äänitallenteissa käydään läpi yleisimpiä parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Aihekuva.

Artikkeli Mikä avuksi, kun ideaalielämä karkaa kauemmaksi arjesta? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Sisäisestä ja ulkoisesta syntyy kodin ilmapiiri, johon kuuluu myös hengellisyys. Kouvolan Asuntomessuilla tätäkään ei unohdeta, sen takaa yhteistyö Kouvolan seurakuntayhtymän kanssa.
–Heti ensikeskusteluissa Elimäen kirkkoherra Kirsi Hämäläisen kanssa nousi ajatus parisuhteesta osana kodin rakennusta, kertoo Kouvolan Asuntomessujen projektipäällikkö Sanna Kauppi, joka pääsi myös konkreettisesti kokeilemaan Parisuhteen palikoita. Niitä ovat muun muassa luottamus, anteeksianto, sanat, teot, ja kaiken yllä rakkaus.
–Arvostan sitä, että saamme seurakuntayhtymän myötä messuille henkistä ja hengellistä puolta. Uskon sen koskettavan tavalla tai toisella kaikkia messuvieraita.

Kaiken pinnallisen rinnalle nykyihminenkin kaipaa jotain syvempää, mahdollisuuksia hiljentymiseen.

Perhe, parisuhde ja koti ovat kirkolle keskeisiä asioita, muistuttaa Kirsi Hämäläinen.

Kirkko paikallisseurakuntineen on jo pitkään ollut vahvasti mukana asuntomessuilla. Siksi, että tahtoo olla osa suomalaisten elämää, olivat he perheellisiä tai yksineläjiä. Myös maailmanmatkaaja kaipaa kotia.
–Kirkko on ihmisiä varten. Se on eri elämänvaiheissa mukana keskusteluavun, diakonian ja perheneuvonnan kautta.

Koteja siunataan. Kodissa on häitä, kasteita, surua. Kristinusko on ollut suomalaiskodeissa jossain muodossa aina.
–Nykyihmiset ovat sen ehkä unohtaneet. Uskonvastaisuuden rinnalla on kuitenkin paljon hengellisyyden kaipuuta.

Ehkä kirkon pitäisi puhua tärkeimmistä asioistaan painokkaammin, Hämäläinen pohtii. Kuten siitä, että kristillisyys voi tuoda rauhan, luoda kodin hengen.

Kirkkoherra iloitsee Pioneeripuistosta historiallisena messualueena, josta on armeijamuistoja ympäri Suomen.
–Koria on Elimäen seurakunnalle tärkeä alue, jossa asuu suurin osa seurakuntalaisista. Olemme kehittäneet seurakuntatyötä hyvässä hengessä kaupungin perhetyön kanssa.

Kouvolan seurakuntayhtymän perheneuvonnan johtaja Sirkka Laine-Haimi muistuttaa talonrakennuksesta haaveilevia siitä, miten vaativa elämänvaihe oman kodin rakennus voi olla, etenkin jos perheessä on pieniä lapsia.
–Niin taloa rakentava kuin kotia ja lapsia hoitava puoliso voi kokea jäävänsä yksin. Liian kireä aikataulukin saattaa näkyä lähisuhteissa. Parisuhdetta ja vanhemmuutta ei voi pakastaa, ja ottaa talon valmistuttua taas tuoreena käyttöön.

Perheneuvoja Leena Varhan mukaan rakentamisvaihe haastaa parisuhdetta talonteon tavoin perustuksista materiaaleihin.
–Kaiken aikaa tarvittaisiin voimia muuhunkin kuin rakentamiseen.

Perheneuvonta varautuu asuntomessuille konkreettisin keinoin. Viiden seurakunnan yhteinen messupiste tarjoaa keskusteluavun ohella liikuteltavia Parisuhteen palikoita.

Perheneuvonnan väki luonnehtii niitä oivaksi ja monipuoliseksi työkaluksi, niin parisuhteen ammattilaiselle kuin messuilla päivystävälle vapaaehtoisellekin.
–Messuvieraita voi palikoilla haastaa pohtimaan ihmissuhteidensa hyvinvointia ja tasapainoa.

Perheneuvojat lupaavat myös kertoa Parisuhteen palikat-mobiilipelistä, jolla voi pelata yhdessä kumppanin kanssa.

KOUVOLAN SEURAKUNNAT MUKANA ASUNTOMESSUILLA
12.7.–11.8.2019 Korian Pioneeripuistossa
Pioneeripuiston messualue on yleisölle avoinna joka päivä kello 10-18, keskiviikkoisin kello 10-21.
Seurakuntien piste sijaitsee Pioneeripuistossa Tallisillan vieressä. Pisteellä on päivystys koko Asuntomessujen ajan. Messukävijän toivottavat tervetulleeksi seurakuntien työntekijät sekä vapaaehtoiset. Nähtävillä Parisuhteen palikat. Mahdollisuus hiljentymiseen.

Parisuhteen palikat   

Kouvolan Asuntomessut 2019

Artikkeli Hengellisyys kuuluu myös Kouvolan Asuntomessuille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.