Keltinmäen lähikirkkoalueella odotetaan jo innolla pääsyä Keltinmäen kirkon uusittuihin tiloihin.

– Työntekijöillä on palava into päästä takaisin tuttuihin tiloihin, ja seurakuntalaisetkin kyselevät jo, milloin kirkkoon jälleen pääsee. Yleistä innostusta on ilmassa, kertoo lähikirkkoalueen vastuupappi Kristiina Ridanpää.

Vielä jonkin aikaa on maltettava odottaa, sillä kunnostustyöt jatkuvat kesän yli. Remontoidut tilat luovutetaan seurakunnalle kesäkuun lopussa. Tämän jälkeen alkaa tilojen kalustaminen ja kaksi kuukautta kestävä tuuletus.

Vuonna 1992 valmistunut kirkko on remontin jälkeen entistä ehompi. Peruskorjauksessa on muun muassa uusittu taloteknisiä järjestelmiä, vaihdettu lattiapintoja ja tehty salaojat kirkon ympärille. Lasten kerhotiloja ja varhaisnuorten tiloja on avarrettu, jolloin tilaa on saatu enemmän toiminnan tarpeisiin. Uuden ulko-oven myötä lasten kerhotiloihin pääsee suoraan kirkon takapihan kautta. Myös asiakaspalveluhuoneisiin on tehty uusia varaovia. Remontin myötä myös keittiö uusittiin.

Tavoitteena on, että voisimme järjestää jumalanpalvelukset kirkossa syyskuun puolivälistä lähtien.

Kirkkosalissa remontin jäljet näkyvät vain vähän. Alttarin polvistumispenkki ja kirkkosalin tuolit uusitaan vanhaa jäljitellen. Näkyvin muutos on videonäyttötaulut, jotka korvaavat vanhat virsitaulut.

Keltinmäen kirkon remontin kokonaisbudjetti on 4,1 miljoonaa euroa.

Keltinmäen lähikirkkoalueen toiminta palaa Kortepohjan seurakuntakeskuksesta ja Kultalakin väistötiloista takaisin kirkolle syyskuun alkupuolella.

– Tavoitteena on, että voisimme järjestää jumalanpalvelukset kirkossa syyskuun puolivälistä lähtien, Kristiina Ridanpää toteaa.

Myöhemmin syksyllä Keltinmäen kirkolla järjestetään avoimet ovet. Avajaismessua vietetään piispa Matti Salomäen johdolla 5. marraskuuta.

Lähikirkkoalueella suunnitellaan jo syksyn toimintaa.

– Luvassa on matalan kynnyksen kohtaamisia ja muutakin uutta muun muassa yhteisen aamupalan merkeissä. Myös yhteisöruokailut jatkuvat kirkolla, Ridanpää paljastaa.

Artikkeli Keltinmäessä odotetaan jo remontin valmistumista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tänään Elli haluaa askarrella mikrofonin. Ohjaajien apua tarvitaan tarvikkeiden etsimisessä.

– Tykkään askarrella. Pidän käsitöistä myös koulussa, kolmasluokkalainen Elli kertoo.

Keltinmäen kirkolle on molempien mielestä mukava tulla.

– Täällä on paljon kavereita, joiden kanssa leikitään, pelataan ja rakennetaan majoja, tänä syksynä koulun aloittanut llmari sanoo.

Monille vanhemmille aiheuttaa päänvaivaa, miten järjestää alakouluikäisten lasten iltapäivät vanhempien ollessa vielä töissä. Isä Aki Savolainen on tyytyväinen siitä, että lapsilla on seuraa ja tekemistä koulun jälkeen. Alakoululaisten avoimet ovet -iltapäivään molemmat lapset tulevat mielellään, sillä tilat ja ohjaajat ovat heille entuudestaan tuttuja.

– Toiminta, jossa ohjaajat ovat läsnä, luo turvallisuutta lasten iltapäivään. Se helpottaa myös vanhempien huolta lapsista, Savolainen toteaa.

Alakoululaisten avoimet ovet tavoittaa Keltinmäen kirkolla ja Kortepohjan seurakuntakeskuksessa melkoisen määrän alakouluikäisiä. Tänä syksynä erityisesti eppuluokkalaisten määrä on yllättänyt ohjaajat Riitta Klarin ja Merja Kuuselan.

Iltapäivän aikana leikitään, pelataan, askarrellaan ja puuhataan kaikkea muuta mukavaa. Pieni välipala tarjotaan jokaiselle kävijälle. Ohjaajien kanssa voi myös keskustella niin pienistä kuin vähän suuremmistakin asioista.

Vaikka Kirkkiksessä on lapsia pienistä ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin, tilaa riittää kaikille touhuta ja temmeltää.

– Toisten huomioiminen kuuluu perusasioihin. On mahtava nähdä, miten hyvin lapset tulevat toimeen keskenään, Kuusela kertoo.

Alakoululaisten avoimet ovet on Keltinmäen kirkolla maanantaisin ja keskiviikkoisin, Kortepohjassa tiistaisin ja torstaisin.

Vahva lapsi- ja perhetyö, runsas vapaaehtoisten joukko, rikas ja monipuolinen musiikki- ja jumalanpalveluselämä. Siinä monia Keltinmäen alueseurakunnan vahvuuksia, luettelee aluekappalainen Eivor Pitkänen.

Pitkäselle on ollut alusta lähtien tärkeää, että kirkon ovet ovat auki ja seurakuntalaiset ovat mukana ideoimassa ja toteuttamassa seurakunnan toimintaa. Monet kokoontumiset ja tilaisuudet ovatkin pitkälti vapaaehtoisten pyörittämiä.

Tällaisia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ovat muun muassa Saihokadun iltapäiväkahvit, Kortepohjan Torstaikahvila sekä sunnuntain kirkkokahvit. Myös tiistai- ja torstaiaamuisin pidettävät aamurukoukset onnistuvat vapaaehtoisten voimin.

– Haluamme luoda yhteyksiä ympäröivään yhteisöön ja pitää toiminnan lähellä ihmisiä, Pitkänen korostaa.

Maantieteellisesti hajanaiselle alueseurakunnalle se tarkoittaa sitä, että päivä- ja perhekerhoja, ikäihmisten tapaamisia sekä muita tilaisuuksia järjestetään hajautetusti siellä, missä ihmiset ovat.

Toiminnan keskiössä on yhteisöllinen ja rikas jumalanpalveluselämä, joka tarjoaa tilaa niin hiljentyjille kuin aktiivisille toimijoille. Olennainen osa jumalanpalvelusta on monipuolinen musiikkitarjonta, jota kanttorit Heli Nieminen ja Ilpo Vuorenoja suunnittelevat yhteistyössä pappien kanssa.

– Musiikki toimii jumalanpalveluelämän kanssa saumattomasti yhteen. Pääpaino on omien kuorojen esityksissä, mutta teemme yhteistyötä myös yli alueseurakuntarajojen, järjestämme konsertteja ja kutsumme vierailevia esiintyjiä, Nieminen ja Vuorenoja kertovat.

– Meillä on myös hyvin laulava seurakunta, Vuorenoja kehuu.

Eivor Pitkänen on toiminut Keltinmäen aluekappalaisena vuodesta 2001. Vuosien varrella monet Pitkäsen visioista ovat toteutuneet.

Niihin lukeutuvat muun muassa yhteiskunnallisen keskustelun foorumiksi vakiintunut Birgitan päivät sekä se, että maahanmuuttajat ovat löytäneet tiensä kirkkoon.

Yksi Pitkäsen unelmista toteutui pari vuotta sitten, kun kaikille avoin, lahjoitusruuasta koottu yhteisöruokailu alkoi Keltinmäen kirkolla.

– Edulliseen ruokailuun osallistuu viikoittain 70–80 henkeä, Pitkänen iloitsee.

Keltinmäen alueseurakunta

• Aluekappalainen Eivor Pitkänen (Sijaisena Johanna Salminen)
• 21 työntekijää
• Toimitilat: Keltinmäen kirkko, Kortepohjan srk-keskus
• Alueneuvoston jäsenet: Ahti El Massri, Annikki Jäsberg-Jokinen, Tuija Elina Lindström (pj), Aleksi Murtojärvi, Pertti Pekkarinen, Anne-Maria Perttula, Iiro Uusitalo
• Alueet: Keltinmäki, Korte- pohja, Haukkala, Mustalampi, Vesanka, Kuohu, Kypärämäki, Köhniö (Kartta.jkl.fi -> aluejaot -> alueseurakunnat)

Artikkeli Toimintaa lähellä ihmisiä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tiimissä työskentelee kymmenkunta vapaaehtoista ja töitä tehdään leppoisassa ilmapiirissä, huumoriakaan unohtamatta.

– Se on mukava päivä. Mukana on tuttuja ystäviä, ja siinä töiden lomassa vitsaillaan ja höpötellään kaikenlaista. Se on myös hyvä jumppapäivä. Omaan tahtiin toki tehdään, mutta päivän jälkeen tietää kyllä hommia tehneensä.

Vuoroa odotellessa voi käväistä kahvilla

Keltinmäen kirkon parkkipaikalla keväisin ja syksyisin järjestettävän nelituntisen tapahtuman aikana ehditään vaihtaa renkaat parhaimmillaan noin kolmenkymmenen auton alle. Saapuville jaetaan vuoronumerot ja autoilijat voivat odottaessaan piipahtaa kirkon sisätiloissa kahvilla.

Rengasmiehillä saattaa olla neljä tai viisikin autoa yhtä aikaa työn alla. Isännänvastuu toiminnasta on seurakunnalla ja asianmukaiset vakuutukset ovat kunnossa, niin tehdylle työlle kuin sen tekijöillekin. Porukasta löytyy rengasalan ammatillista osaamista ja moni tuokin omat työvälineet mukanaan.

– Minulla on paineilmavehkeet ja huoltoautoksi soveltuva auto. Sillä olen tullut aina talkoisiin.

Rengastiimin vapaaehtoiset ovat pääosin eläkeläisiä, mutta on joukossa muutama työikäinenkin. Moni miehistä, kuten myös Toivola, osallistuu usein myös tiistaisin kirkolla kokoontuvaan Miestenpiiriin.

– Kirkolle voi tulla juttelemaan mukavien ja ystävällisten ihmisten kanssa. Täällä ei ketään katsota nenänvartta pitkin.

Toivola näkee renkaanvaihtotapahtuman hyvänä ja maanläheisenä keinona tutustua seurakuntaan ja sen toimintaan. Tuli sitten mukaan talkoolaiseksi tai vain vaihdattamaan autoonsa renkaita.

– Tämä on sellainen matalan kynnyksen paikka. Tänne tullessa ei tarvitse sitoutua mihinkään, voi vaan tulla katselemaan minkälaista sakkia täällä on.

Nastaa hommaa talkoolaisille

Keltinmäen alueseurakunnan diakoni Jukka Rantasen mielestä Nastat pois -tapahtuma sopii erityisen hyvin miehille, jotka ovat tottuneet fyysiseen työskentelyyn.

– On meillä ollut nuorempi nainenkin pari kertaa mukana tiimissä.

Renkaidenvaihto toteutetaan lauantaina 21.4. klo 10–14 Keltinmäen kirkon parkkialueella. Tempauksen tuotto käytetään alueen diakonian asiakkaiden hyväksi. Infotilaisuus vapaaehtoisille järjestetään kirkolla tiistaina 17.4. klo 17.30. Tilaisuudessa käydään läpi renkaanvaihtotapahtuman perusperiaatteet.

– Ensi alkuun voi tulla katselemaan tai vaikka pesemään renkaita painepesurilla, Rantanen toteaa.

Lisätietoja: jukka.rantanen@evl.fi p. 050 5497032.

Artikkeli Hasta la vista, nastat julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kuvataiteilija Annukka Laineelle suunnitteluhaaste oli jännittävä ja mieluinen.

– Se on lähellä sitä, mitä olen kauan tutkinut, eli jakamattoman kirkon ajan kirkkotaidetta.

Materiaali eli villa tuo jännitystä taidemaalarille.

– Jännitti, kun en itse pysty toteuttamaan suunnitelmiani.

Tekstiilit puhuvat myös sanallisesti

Sana kuvan rinnalla

Suunnittelun lähtökohta on raamatullinen: Mooseksen toinen kirja, jossa Jumala antaa israelilaisille ohjeet ilmestysmajan koristelun ja pappien pukujen toteuttamiseen. Kirkkovuoden ajankohdat ja Raamatun pelastushistoria ovat antaneet suuntaviittoja suunnitteluun, samoin juutalainen kuvakieli, johon Laine on perehtynyt.

Hän iloitsee siitä, että tekstiilit puhuvat myös sanallisesti, eivät pelkästään muotokielellä ja kuvioinnilla.

– Pyöreän alttaripöydän liinoihin kirjotaan Raamatun sanaa. Esimerkiksi pääsiäisen valkoiseen liinaan tulee teksti Minä elän.

Ekologinen villa korvaa silkin

Keltinmäen kirkon nykyiset kirkkotekstiilit ovat jo käytössä nuhjaantuneet. Kirkon 25-vuotisjuhlavuosi on hyvä merkkipaalu tilata uudet tekstiilit. Materiaaliksi valikoitui villa. Entiset tekstiilit ovat silkkiä.

– Villa on ekologinen ja kestävä materiaali, silkin tuotannossa on omat eettiset ongelmansa. Lisäksi silkkitekstiilien puhdistaminen on hankalaa, kertoo aluekappalainen Eivor Pitkänen.

Kirkkotekstiilien suunnittelu käynnistyi jo kaksi vuotta sitten. Pääsiäiseksi valmistuvat valkoisen värisarjan tekstiilit, loput värit tulevat käyttöön vuoden kuluessa.

Jokaiseen värisarjaan kuuluu alttariliina, kirjaliina ja ehtoollismaljan päälle laitettava kalkkiliina sekä papin vaatteet eli stola ja kasukka.

Kuvataiteilija Annukka Lainetta oli helppo pyytää tekstiilien suunnittelijaksi, sillä hänen töitään on Keltinmäen kirkossa jo valmiiksi: syntiinlankeemusta kuvaava taulu Kohtalokas valinta ja helmikuussa käyttöön otettu kastealttari.

– Hän tuntee varhaiskristillistä taidetta ja symboliikkaa.

Symboliikalla on kirkossa vahva viesti.

– Luterilaisen käsityksen mukaan kuva on saarnan väline, ei pelkkä koristelu, Pitkänen toteaa.

Värimaailma muuttuu hieman uusien koristekirjailtujen tekstiilien myötä, sillä silkkiset tekstiilit ovat hehkuneet väriä kirkossa.

Monipuolinen hanke ompelijalle

Kirkkotekstiilit toteuttaa ompelija Maija Hallikas-Manninen Ateljé Solemniksesta. Pääsiäisen valkoisissa tekstiileissä hehkuu ketju- ja varsipistoin kirjottu kulta.

Yhteistyö kuvataiteilija Annukka Laineen kanssa on ollut helppoa. Työskentely on edellyttänyt tutustumiskäyntejä Keltinmäen kirkossa ja monia kokeiluja siitä, miten luonnokset siirtyvät kirjotuiksi kuvioiksi villakankaalle.

– Kiva kun nämä värisarjat ovat keskenään erityyppisiä, on yksinkertaisempaa ja perinteisempää kuviointia ja runsaampaa kirjontaa. Innolla odotan, että pääsen jatkamaan muita värisarjoja.

Artikkeli Keltinmäen kirkkoon uudet kirkkotekstiilit julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.