Apu menee parhaiten perille vakiintuneiden toimijoiden kautta

Hanna Lindbergin mukaan järjestöt ovat paras kanava avulle, sillä auttamaan tottuneilla järjestöillä on valmis logistiikka, ammattitaitoiset ja kokeneet työntekijät ja yhteydet luotettaviin kumppaneihin. Näin ne pystyvät toimimaan nopeasti, taloudellisesti ja vastaamaan todellisiin tarpeisiin. Järjestöillä on myös rahankeräysluvat ja ne toimivat läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Väärinkäytösten mahdollisuus on helpompi minimoida raportointivelvollisuuden myötä.

Pauliina Parhiala korostaa sitä, että järjestöillä on olemassa olevat kanavat ja kumppanit Ukrainassa ja lähialueilla. Niitä ei tarvitse erikseen luoda. Tämä on tehokasta varojen käyttöä. Esimerkiksi Luterilainen maailmanliitto toimii jäsenkirkkojensa kautta ja kansainvälinen kirkollinen avustusjärjestö ACT Alliance on toiminut humanitaarisessa työssä Ukrainassa jo vuosia ennen kriisin tämän vaiheen alkamista. Järjestöillä on asiantuntemusta ja kokemusta paitsi toiminnasta vaikeissa oloissa, myös erityisistä kohderyhmistä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden omien järjestöjen tukeminen on tehokas ja kestävä tapa turvata vammaisten henkilöiden asema ja osallisuus humanitaarisessa työssä. Järjestöjen työ täydentää valtioiden tarjoamaa suojelua ja turvaa.

Rahaa lahjoittamalla apu kohdistuu sinne missä sitä eniten tarvitaan

Suomen Lähetysseuran Pauliina Parhiala nostaa esiin kriisin pitkäkestoisuuden. Ukrainan kriisi tulee näkymään pitkäkestoisesti avuntarpeena Ukrainassa, Venäjällä ja lähialueilla, myös Suomessa. Sekä Parhiala että Lindberg korostavat, että rahaa lahjoittamalla voit vaikuttaa siihen, että apu voidaan joustavasti kohdentaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Lindberg kertoo, että Ukrainasta pakenevat ihmiset ovat tarvinneet rahaa esimerkiksi polttoaineen ja matkalippujen ostoon. Iso osa auttamisesta paikan päällä on ollut kuljetusten järjestäminen kaupungista toiseen kohti rajaa ja naapurimaihin.

Rahaa lahjoittamalla voit vaikuttaa siihen, että apu voidaan joustavasti kohdentaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan

Auttamistilanne rajoilla on osin kaoottinen. Lahjoittamalla rahaa voidaan välttää ruuhkia, lisäkaaosta ja jäteongelmia. Rahan lahjoittaminen mahdollistaa hankintojen tekemisen Ukrainassa tai lähialueiden maissa. Näin avulla tuetaan myös paikallista elinkeinoelämää ja maiden taloutta. Hanna Lindbergin mukaan liikenne on ruuhkautunut monin paikoin pahasti niin Ukrainan sisällä kuin raja-alueella sekä tieverkoston tuhojen takia mutta myös siksi, että valtava määrä ihmisiä liikkuu samaan suuntaan. Ulkopuolelta tuotu apu voi entisestään vaikeuttaa ihmisten ja avun liikkumista. Koordinointi paikallisten ihmisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää.

Parhiala kehottaa ensin ottamaan yhteyttä paikalliseen toimijaan, jos rahan sijasta haluaa mieluummin lahjoittaa tavaraa tai henkilöapua. Näin voidaan varmistua siitä, että lahjoitettaville tavaroille on juuri nyt oikeasti tarvetta. Lindberg kertoo, että pankkiyhteydet ovat toimineet tähän asti nopeasti, ja Kylväjä on saanut rahat kumppaniensa käyttöön nopeammin kuin tavarakuljetukset olisi pystytty organisoimaan Suomesta käsin.

Kylväjän saamien tietojen mukaan peruselintarvikkeita on ollut saatavilla, ja tarvikkeita on pystytty Odessassa hankkimaan kaupasta, valmistamaan lämpimiä aterioita ja antamaan ihmisille evästä mukaan. Esimerkiksi vammaisille ihmisille on voitu hankkia lääkkeitä, joissa on omankieliset ohjeet, vaippoja ja erityisvälineistöä. Tilanne Ukrainassa muuttuu nopeasti, ja jatkossa saattaa olla tarpeen tuoda materiaaliapua ulkomailta, mutta tähän asti Kylväjän kumppanien mukaan raha-apu on ollut nopein tapa auttaa todellisissa tarpeissa.

Rahan lahjoittaminen tunnetun ja toiminnastaan kertovan järjestön kautta on vastuullista toimintaa. Järjestöjen kautta lahjoitetun rahan käyttöä valvotaan, ja käytetyt varat tilintarkastetaan. Läpinäkyvät ja omasta toiminnastaan raportoivat toimijat ovat paras vastalääke väärinkäytöksille.

Apu järjestöjen kautta menee perille

Pauliina Parhiala opastaa tutustumaan etukäteen siihen tahoon, jonka kautta haluat auttaa. Luotettavat toimijat kertovat vastuullisuusketjustaan, toimintatavoistaan ja kumppaneistaan avoimesti. He julkistavat tietoa taloudestaan ja hallinnostaan. Jos näitä tietoja ei helposti löydy, kannattaa etsiä toinen taho, jonka kautta toimia. Parhialan oma kokemus on, että apu kokeneiden kanavien kautta menee yleensä hyvin perille. Kohtuullinen hallintokulu lahjoitetusta rahasta on paikallaan, sillä sen kautta mahdollistetaan työn laadukas tuki ja valvonta. Hän kehottaa seuraaman avun välittäjäksi valitun tahon uutisia tehdystä työstä ja saavutetuista tuloksista. Niistä kannattaa kertoa omalle lähipiirille ja innostaa muita mukaan!

Kylväjän Hanna Lindberg kertoo, että Kylväjä on toiminut Ukrainassa jo vuodesta 2008 alkaen. Taloudellinen tuki lähetetään Suomeen palaamaan joutuneen Liedenpohjan lähettipariskunnan paikallisille työtovereille, joihin he ovat jatkuvasti yhteydessä. Kylväjä saa paikallisilta työtovereilta, jotka itse asuvat Odessassa Ukrainassa, suoraan tiedon avun ja rukoustuen tarpeesta sekä avun perille menosta. He tuntevat tilanteen ja ihmiset, ja ovat verkostoituneet paikallisesti ja koko maassa. Kylväjä on saaneet pitkäaikaisen norjalaisen kumppanin kautta yhteyden luotettaviin tahoihin myös Unkarissa ja Romaniassa, jonne on siirtynyt paljon ihmisiä Ukrainasta. Kylväjä on voinut lähettää heille taloudellista tukea pakolaisten auttamiseksi.

Budapestissa luterilaisen seurakunnan jäsenet pastorinsa johdolla ovat muiden toimijoiden rinnalla osallistuneet Ukrainan pakolaisten vastaanottamiseen ja majoittaneet heitä koteihinsa. Kontaktit ja tieto tarpeista liikkuvat nopeasti olemassa olevien verkostojen kautta. Kylväjä on yhdyshenkilöidensä kanssa suoraan ja henkilökohtaisesti yhteydessä. He kertovat yksityiskohtaisesti missä ja miten ovat voineet auttaa ja keitä ovat kohdanneet. Heiltä on saatu myös kuvamateriaalia paikan päältä.

Jokainen ihminen voi auttaa omalta paikaltaan

Sekä Hanna Lindberg että Pauliina Parhiala muistuttavat siitä, että meillä on rukouksia kuuleva Jumala! Rukouksissa voimme muistaa sodan jalkoihin jääneitä ja rukoilla rauhan puolesta. Kylväjän kumppanit ovat kertoneet ihmisten olevan peloissaan, väsyneitä ja järkyttyneitä. Henkisen ja hengellisen tuen tarve on suuri. Toivon esillä pitäminen ja rauhan puolesta puhuminen ovat tärkeitä asioita, ja niitä jokainen voi pitää esillä missä ikinä toimiikaan.

Rahaa Ukrainan ja ukrainalaisten hyväksi voi kerätä esimerkiksi tempauksia, tapahtumia ja konsertteja, joiden kautta kerätään rahaa.

Pakolaisia on alkanut tulla myös Suomeen. Heitäkin on tärkeä muistaa rukouksin, kohdata ja olla tukemassa täällä Suomessa. Suomeen tullut pakolainen saattaa etsiä ystävää ja yhteisöä. Seurakunnat voivat tarjota matalan kynnyksen kohtaamisen paikkoja, joihin myös uudet tulijat voivat helposti tulla mukaan.

Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirto vastaa mm. monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja pakolaistyön koordinoinnista. Siirto kertoo, että monet ukrainalaiset ovat joutuneet näkemään ja kohtaamaan henkilökohtaisesti sodan seurauksia. Nämä kokemukset voivat traumatisoida ihmisiä syvästi. Rauhoittava läsnäolo ja ihmisen kuunteleminen ovat tärkeitä, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan.

Tärkeää on kiinnittää huomiota myös Suomessa asuvien venäläisten tai venäjää puhuvien kohtaamaan syrjintään. Tähän jokainen voi puuttua!

Ihmiset ympärillämme voivat tuntea monenlaista huolta kriisitilanteesta lähialueella. Pauliina Parhiala kehottaa kuuntelemaan heitä ja järjestämään tilanteita, joissa eri tavoin huolta kantavat ihmiset voivat kohdata ja tukea toinen toisiaan.

Tällä hetkellä Ukrainassa tarvitaan akuuttia hätäapua. Hanna Lindberg kehottaa muistamaan sen, että Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat apua myös kriisin mahdollisesti pitkittyessä. Tärkeää on pitää mielessä sekin, että muut kriisit ja avuntarpeet eivät ole hävinneet, vaikka niistä ei mediassa tällä hetkellä puhuttaisikaan. Muuallakin maailmassa tarvitaan meidän apuamme.  

Lue lisää kirkon kannanotoista ja ohjeista Ukrainan sotaan liittyen:

https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/ukrainan-sota

Artikkeli Sota Ukrainassa herättää halun auttaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Minna Sorvala on Kempeleen seurakunnan lähetystyön ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Hän edustaa kirkon lähetystyön toimikunnassa Oulun hiippakuntaa. Minna Sorvala on toimikunnassa mukana toista kolmivuotiskautta.

Minna Sorvala, mitä olet saanut itsellesi ja työsi vahvistukseksi tästä työstä?

Olen saanut laajemman kuvan kirkkomme tekemästä lähetystyöstä, toimijoista, yhteistyötahoista ja myös näkökulmia siihen, miten eri hiippakunnissa työtä tehdään. Verkostoituminen ja ajatusten vaihto niin kokouksessa kuin sen ulkopuolellakin toisten toimikunnan jäsenten kanssa on ollut antoisaa. Koen, että toimikunnassa saan olla näköalapaikalla ja myös ikään kuin jatkuvassa ajankohtaiskoulutuksessa lähetyksen asioiden äärellä.

Mihin tällaista toimikuntaa tarvitaan? Mitä hyötyä siitä on?

Mielestäni yksi tärkeä peruste toimikunnan olemassaololle on yhteyden rakentaminen ja vaaliminen. Etsimme yhteistä suuntaa ja yhteisiä ratkaisuja monimuotoiselle työlle, jota ovat toteuttamassa erilaisia painotuksia omaavat järjestöt.

Kannamme myös huolta siitä, että lähetyksen ääni kuuluu koko kirkon työssä.

Itselleni on tärkeää tuoda toimikunnassa esiin seurakuntien ja niissä työtään tekevien ääntä. Katson asioita usein käytännönläheisesti ja oman arkityöni kautta. Minusta on tärkeää, että lähetystyön toimikunta voi yhdessä Kirkon lähetystyön keskuksen kanssa olla tukemassa sitä ruohonjuuritason työtä, jota jokaisessa seurakunnassa tehdään. Ilman sitä ei olisi olemassa kirkon lähetystä.

Taneli Skyttä: Yhteistyön edistäminen ja yhteisen todistuksen antaminen on olennaisen tärkeää

Taneli Skyttä aloitti Kylväjän lähetysjohtajana kesällä 2019. Siitä lähtien hän on ollut mukana myös kirkon lähetystyön toimikunnassa.

Taneli Skyttä, mitä olet saanut itsellesi ja työsi vahvistukseksi tästä työstä?

Olen iloinen siitä, että sopimusjärjestöillä on läsnäolo ja puheoikeus kokouksissa. On ollut hyvä tutustua paremmin toisiin toimijoihin myös tällä foorumilla. Säännöllinen yhteen tuleminen on jo senkin vuoksi hyödyllinen asia. Lisäksi, koska olemme kirkon lähetysjärjestö, on tärkeää, että voimme olla tuomassa järjestöjen näkökulmia esiin, kun toimikunnan varsinaiset jäsenet tekevät prosessoivat asioita.

Nyt korona-aikana toimikunnassa on käsitelty mm. pandemian vaikutusta toimintaan ja talouteen, ja koen, että järjestöjen tilannetta kohtaan on oltu aidosti kiinnostuneita. Hyvä esimerkki toteutuneesta konkreettisesta aloitteesta on menetettyjen kolehtitulojen kompensaatio, mikä tehtiin erittäin rakentavassa hengessä.

Mihin tällaista toimikuntaa tarvitaan? Mitä hyötyä siitä on? Miten kehittäisit toimikunnan työtä?

Olemme samassa kirkossa, saman perussopimuksen piirissä (ks. Yhteinen todistus ja perussopimus) ja yhteisellä asialla, siksi yhteistyön edistäminen ja yhteisen todistuksen antaminen on olennaisen tärkeää. Ajattelen, että näiden syiden lisäksi toimikuntaa tarvitaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Toivon, että voimme jatkossakin kannustaa toinen toisiamme kesken olevan lähetystehtävän toteuttamisessa maailmassa, joka on monin tavoin rikki. Tarvitsemme paljon yhteistyötä ja luovuutta näinä haastavina aikoina ja ne rakentuvat parhaiten luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ajattelen, että kirkon lähetystyön toimikunnalla on merkittävä rooli luottamuksen rakentamisessa eri suuntiin.

Mikä Kirkon lähetystyön toimikunta?

Kirkon Lähetystyön toimikunta on yksi kolmesta piispainkokouksen alaisesta ja sen nimeämästä toimikunnasta. Kaksi muuta toimikuntaa ovat uskontojen kohtaamisen toimikunta ja ekumeenisten asiain toimikunta. Toimikunnat työskentelevät kirkon ulkoasiainosaston (KUO) yhteydessä, ja niiden sihteereinä toimivat KUO:n viranhaltijat. Toimikuntien tehtävänä on toimia neuvoa antavina asiantuntijaeliminä.

Kirkkohallituksen yhteydessä toimii myös lukuisa määrä kirkkohallituksen nimeämiä neuvottelukuntia sekä erilaisia työryhmiä. Neuvottelukunnat toimivat toimikuntien tapaan neuvoa antavina asiantuntijaeliminä.

Kirkon lähetystyön toimikunnassa on yhdeksän varsinaista jäsentä, jotka edustavat omaa hiippakuntaansa. Lisäksi kaikki kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu nimeävät toimikuntaan oman edustajansa. Puheenjohtajana toimii piispa Jari Jolkkonen. Toimikunnan sihteerin tehtävää hoitaa Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja, jota virkaa tällä hetkellä hoitaa Elina Hellqvist. Kokouksessa ovat paikalla myös muut KLK:n työntekijät sekä muistiot laativa sihteeri Sari Blom.

Toimikunta kokoontuu pääsääntöisesti viisi kertaa vuodessa. Kuluneen vuoden aikana kokoukset ovat siirtyneet pitkälti verkkokokouksiksi, kuten moni muukin kokoontuminen.

Artikkeli Taas yksi työryhmä? Mihin tarvitaan kirkon lähetystyön toimikuntaa? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tunnelma on sekä pettynyt että helpottunut. Olisimme itse halunneet jäädä työalueelle, mutta päätös evakuoinnista ja kotiuttamisesta tehtiin puolestamme. Se auttoi varmaan henkisesti suhtautumaan lähtemiseen. Emme kokeneet, että olisimme itse ”luovuttamassa”.

Minkälainen tilanne oli kentällä, kun lähditte?

Tilanne oli odottava. Koronaa oli valtion tietojen perusteella vähän. Rajoitukset alkoivat kuitenkin näkyä yhteiskunnassa. Ruoan hinta nousi, ihmisten pelkotaso alkoi nousta, valeuutiset (”fake news”) ja aggressiot ulkomaalaisia kohtaan lisääntyivät.

Minkälaisissa tunnelmissa hyvästelit paikalliset yhteistyökumppanit ja työtoverit?

Haikeissa, mutta toivon saattelemina.

Mitä teet Suomen jakson aikana?

Jatkan paikallisen kielen opiskelua ja osallistun järjestöni kotimaantyöhön. Tekemistä riittää rutkasti, mutta lomaakin on odotettavissa sekä lähimmäisten tapaamisia.

Mitä ilonaiheita sinulla on tällä hetkellä?

Herran huolenpito, joka näkyy konkreettisestikin. Kaikesta Jumala pitää huolen, vaikka joskus saammekin kulkea rankempien aikojen läpi.

Mitä murheita tai huolia?

Perheeni hyvinvointi, että asettuisimme hyvin Suomen elämään täksi aikaa. Etiopian puolesta olisi montakin esirukousaihetta: jännittyneen poliittisen tilanteen rauhoittuminen, väestöryhmien väliset jännitteet, korona, varjelusta heinäsirkkainvaasion haittavaikutuksilta ja mahdolliselta nälänhädältä.

Miten järjestönne on järjestänyt kotiuttamisenne?

Järjestö on pitänyt huolta lennoista, asunnosta ja hyvinvoinnistani. He ovat toimineet todella hyvin. Esimieheni ja lähettikuraattori ottavat palanneisiin yhteyttä ja seuraavat läheisesti tilannettamme.

Miten koronapandemia on jo tai tulee mielestäsi muuttamaan lähetystyötä?

Korona tulee avaamaan lisää ovia lähetystyölle, sillä hädän hetkellä ihmiset joutuvat miettimään, mihin elämässään turvaavat ja kantaako se turva. Jeesuksessa ja Hänen sovitustyössään löytyy oikea, kestävä turva. Nyt on sisä- ja ulkolähetyksen avainaikoja.  

Onko jokin Raamatunkohta ollut sinulle erityisen merkityksellinen koronapandemian aikana?

Monet kohdat puhuttelevat ja rohkaisevat koronapandemian aikana, mikään erityinen kohta ei nouse mieleen. Kun olimme Etiopiassa ja välillä epävarmuus jatkosta ja pelko valtasi mielen, silloin Sanan tutkiminen ja rukous antoivat ihmeellistä rauhaa.

Mitä olet oppinut Jumalasta kuluneen puolen vuoden aikana?

Jumala pitää huolen, kun Häneen turvaa. Vaikeudet tuntuvat aina tiivistävän suhdetta Jumalaan. 

Minkä viestin haluaisit antaa niille, jotka harkitsevat lähetystyöhön lähtemistä, mutta ovat huolissaan koronapandemian takia?

Tärkeintä on rukous ja Sanan tutkiminen – sitä kautta Herra puhuttelee sinua ja antaa sydämelle vastauksen. Jos Herra kutsuu, niin ota ihmeessä yhteyttä lähetysjärjestöön ja hakeudu heidän valmennuskurssilleen. Toki eri työalueilla on aina erisuuruisia riskejä, mutta työalueen valintaan pystyy itse vaikuttamaan järjestön kanssa. Lisäksi lähetysjärjestöt pitävät työntekijöistään huolta ja meidätkin on kutsuttu Suomeen siksi aikaa kunnes on taas sopiva palata.

Mikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viesti tulisi olla korona-aikana?

Korona-aikana, kuten muulloinkin, kirkon tehtävä on tuoda ihmisille toivon sanoma Jeesuksessa. Hän on iankaikkinen toivomme ja turvamme, jota eivät sairaudet tai murheet murra. Jeesus on sovittanut syntimme ja uskossa Häneen meillä on iankaikkinen elämä. Tähän Jeesuksen sanomaan on tärkeä keskittyä: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14:6).”

Mitä muuta haluaisit jakaa?

Vaikka välillä pelko ja ahdistus valtaavat mielen, niin katso Jeesukseen, tutki Sanaa ja rukoile – Hänessä löydät rauhan.

Kylväjän yhteistyökumppanin Etiopian työtä koskevan julkisuuspolitiikan mukaisesti emme julkaise perheestä muita tietoja, kuin sukunimen. Haatattelijana Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen.

Artikkeli Lähetystyöntekijä korona-aikana: haikeina, mutta toiveikkaina julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.