Sota Ukrainassa on herättänyt suomalaisissa ennennäkemättömän halun auttaa ja tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten hyväksi. Missä juuri minun tai seurakuntani avusta olisi eniten hyötyä?
Sota Ukrainassa on nyt jatkunut kolme viikkoa. Sota on herättänyt suomalaisissa ennennäkemättömän halun auttaa ja tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten hyväksi. Monet eri tahot ovat järjestäneet keräyksiä, hyväntekeväisyystempauksia tai jopa lähteneet itse Ukrainan rajaseuduille auttamaan pakolaisia. Auttamishalun herätessä on kuitenkin syytä malttaa hetki, vetää henkeä ja miettiä, missä juuri minun tai seurakuntani avusta olisi eniten hyötyä. Kirkkomme Lähetys sai vastauksia kysymyksiin avusta ja sen perille menosta kahdelta kirkon sopimusjärjestöjen edustajalta, Suomen Lähetysseuran diakonian ja kehityksen päälliköltä Pauliina Parhialalta sekä Lähetysyhdistys Kylväjän apulaislähetysjohtajalta Hanna Lindbergiltä.
Jutun pääkuva (yllä): Sosiaalityöntekijä Julia Andrási (vasemmalla) johtaa vapaaehtoistyöntekijöiden tapaamista Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon Mandák-keskuksessa, Józsefvárosin kaupunginosassa Budapestissa. Alue on yksi Budapestin köyhimmistä. Alueen seurakunta on aktiivinen sosiaalityössä. Yli 100 vapaaehtoista auttaa Ukrainasta tulevia pakolaisia. Unkarin evankelis-luterilainen kirkko on ottanut aktiivisen roolin Ukrainasta tulevan suuren pakolaismäärän vastaanottamisessa. Kuva: LML
Apu menee parhaiten perille vakiintuneiden toimijoiden kautta
Hanna Lindbergin mukaan järjestöt ovat paras kanava avulle, sillä auttamaan tottuneilla järjestöillä on valmis logistiikka, ammattitaitoiset ja kokeneet työntekijät ja yhteydet luotettaviin kumppaneihin. Näin ne pystyvät toimimaan nopeasti, taloudellisesti ja vastaamaan todellisiin tarpeisiin. Järjestöillä on myös rahankeräysluvat ja ne toimivat läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Väärinkäytösten mahdollisuus on helpompi minimoida raportointivelvollisuuden myötä.
Pauliina Parhiala korostaa sitä, että järjestöillä on olemassa olevat kanavat ja kumppanit Ukrainassa ja lähialueilla. Niitä ei tarvitse erikseen luoda. Tämä on tehokasta varojen käyttöä. Esimerkiksi Luterilainen maailmanliitto toimii jäsenkirkkojensa kautta ja kansainvälinen kirkollinen avustusjärjestö ACT Alliance on toiminut humanitaarisessa työssä Ukrainassa jo vuosia ennen kriisin tämän vaiheen alkamista. Järjestöillä on asiantuntemusta ja kokemusta paitsi toiminnasta vaikeissa oloissa, myös erityisistä kohderyhmistä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden omien järjestöjen tukeminen on tehokas ja kestävä tapa turvata vammaisten henkilöiden asema ja osallisuus humanitaarisessa työssä. Järjestöjen työ täydentää valtioiden tarjoamaa suojelua ja turvaa.
Rahaa lahjoittamalla apu kohdistuu sinne missä sitä eniten tarvitaan
Suomen Lähetysseuran Pauliina Parhiala nostaa esiin kriisin pitkäkestoisuuden. Ukrainan kriisi tulee näkymään pitkäkestoisesti avuntarpeena Ukrainassa, Venäjällä ja lähialueilla, myös Suomessa. Sekä Parhiala että Lindberg korostavat, että rahaa lahjoittamalla voit vaikuttaa siihen, että apu voidaan joustavasti kohdentaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Lindberg kertoo, että Ukrainasta pakenevat ihmiset ovat tarvinneet rahaa esimerkiksi polttoaineen ja matkalippujen ostoon. Iso osa auttamisesta paikan päällä on ollut kuljetusten järjestäminen kaupungista toiseen kohti rajaa ja naapurimaihin.
Rahaa lahjoittamalla voit vaikuttaa siihen, että apu voidaan joustavasti kohdentaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan
Auttamistilanne rajoilla on osin kaoottinen. Lahjoittamalla rahaa voidaan välttää ruuhkia, lisäkaaosta ja jäteongelmia. Rahan lahjoittaminen mahdollistaa hankintojen tekemisen Ukrainassa tai lähialueiden maissa. Näin avulla tuetaan myös paikallista elinkeinoelämää ja maiden taloutta. Hanna Lindbergin mukaan liikenne on ruuhkautunut monin paikoin pahasti niin Ukrainan sisällä kuin raja-alueella sekä tieverkoston tuhojen takia mutta myös siksi, että valtava määrä ihmisiä liikkuu samaan suuntaan. Ulkopuolelta tuotu apu voi entisestään vaikeuttaa ihmisten ja avun liikkumista. Koordinointi paikallisten ihmisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää.
Parhiala kehottaa ensin ottamaan yhteyttä paikalliseen toimijaan, jos rahan sijasta haluaa mieluummin lahjoittaa tavaraa tai henkilöapua. Näin voidaan varmistua siitä, että lahjoitettaville tavaroille on juuri nyt oikeasti tarvetta. Lindberg kertoo, että pankkiyhteydet ovat toimineet tähän asti nopeasti, ja Kylväjä on saanut rahat kumppaniensa käyttöön nopeammin kuin tavarakuljetukset olisi pystytty organisoimaan Suomesta käsin.
Kylväjän saamien tietojen mukaan peruselintarvikkeita on ollut saatavilla, ja tarvikkeita on pystytty Odessassa hankkimaan kaupasta, valmistamaan lämpimiä aterioita ja antamaan ihmisille evästä mukaan. Esimerkiksi vammaisille ihmisille on voitu hankkia lääkkeitä, joissa on omankieliset ohjeet, vaippoja ja erityisvälineistöä. Tilanne Ukrainassa muuttuu nopeasti, ja jatkossa saattaa olla tarpeen tuoda materiaaliapua ulkomailta, mutta tähän asti Kylväjän kumppanien mukaan raha-apu on ollut nopein tapa auttaa todellisissa tarpeissa.
Rahan lahjoittaminen tunnetun ja toiminnastaan kertovan järjestön kautta on vastuullista toimintaa. Järjestöjen kautta lahjoitetun rahan käyttöä valvotaan, ja käytetyt varat tilintarkastetaan. Läpinäkyvät ja omasta toiminnastaan raportoivat toimijat ovat paras vastalääke väärinkäytöksille.
Apu järjestöjen kautta menee perille
Pauliina Parhiala opastaa tutustumaan etukäteen siihen tahoon, jonka kautta haluat auttaa. Luotettavat toimijat kertovat vastuullisuusketjustaan, toimintatavoistaan ja kumppaneistaan avoimesti. He julkistavat tietoa taloudestaan ja hallinnostaan. Jos näitä tietoja ei helposti löydy, kannattaa etsiä toinen taho, jonka kautta toimia. Parhialan oma kokemus on, että apu kokeneiden kanavien kautta menee yleensä hyvin perille. Kohtuullinen hallintokulu lahjoitetusta rahasta on paikallaan, sillä sen kautta mahdollistetaan työn laadukas tuki ja valvonta. Hän kehottaa seuraaman avun välittäjäksi valitun tahon uutisia tehdystä työstä ja saavutetuista tuloksista. Niistä kannattaa kertoa omalle lähipiirille ja innostaa muita mukaan!
Kylväjän Hanna Lindberg kertoo, että Kylväjä on toiminut Ukrainassa jo vuodesta 2008 alkaen. Taloudellinen tuki lähetetään Suomeen palaamaan joutuneen Liedenpohjan lähettipariskunnan paikallisille työtovereille, joihin he ovat jatkuvasti yhteydessä. Kylväjä saa paikallisilta työtovereilta, jotka itse asuvat Odessassa Ukrainassa, suoraan tiedon avun ja rukoustuen tarpeesta sekä avun perille menosta. He tuntevat tilanteen ja ihmiset, ja ovat verkostoituneet paikallisesti ja koko maassa. Kylväjä on saaneet pitkäaikaisen norjalaisen kumppanin kautta yhteyden luotettaviin tahoihin myös Unkarissa ja Romaniassa, jonne on siirtynyt paljon ihmisiä Ukrainasta. Kylväjä on voinut lähettää heille taloudellista tukea pakolaisten auttamiseksi.
Budapestissa luterilaisen seurakunnan jäsenet pastorinsa johdolla ovat muiden toimijoiden rinnalla osallistuneet Ukrainan pakolaisten vastaanottamiseen ja majoittaneet heitä koteihinsa. Kontaktit ja tieto tarpeista liikkuvat nopeasti olemassa olevien verkostojen kautta. Kylväjä on yhdyshenkilöidensä kanssa suoraan ja henkilökohtaisesti yhteydessä. He kertovat yksityiskohtaisesti missä ja miten ovat voineet auttaa ja keitä ovat kohdanneet. Heiltä on saatu myös kuvamateriaalia paikan päältä.
Jokainen ihminen voi auttaa omalta paikaltaan
Sekä Hanna Lindberg että Pauliina Parhiala muistuttavat siitä, että meillä on rukouksia kuuleva Jumala! Rukouksissa voimme muistaa sodan jalkoihin jääneitä ja rukoilla rauhan puolesta. Kylväjän kumppanit ovat kertoneet ihmisten olevan peloissaan, väsyneitä ja järkyttyneitä. Henkisen ja hengellisen tuen tarve on suuri. Toivon esillä pitäminen ja rauhan puolesta puhuminen ovat tärkeitä asioita, ja niitä jokainen voi pitää esillä missä ikinä toimiikaan.
Rahaa Ukrainan ja ukrainalaisten hyväksi voi kerätä esimerkiksi tempauksia, tapahtumia ja konsertteja, joiden kautta kerätään rahaa.
Pakolaisia on alkanut tulla myös Suomeen. Heitäkin on tärkeä muistaa rukouksin, kohdata ja olla tukemassa täällä Suomessa. Suomeen tullut pakolainen saattaa etsiä ystävää ja yhteisöä. Seurakunnat voivat tarjota matalan kynnyksen kohtaamisen paikkoja, joihin myös uudet tulijat voivat helposti tulla mukaan.
Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirto vastaa mm. monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja pakolaistyön koordinoinnista. Siirto kertoo, että monet ukrainalaiset ovat joutuneet näkemään ja kohtaamaan henkilökohtaisesti sodan seurauksia. Nämä kokemukset voivat traumatisoida ihmisiä syvästi. Rauhoittava läsnäolo ja ihmisen kuunteleminen ovat tärkeitä, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan.
Tärkeää on kiinnittää huomiota myös Suomessa asuvien venäläisten tai venäjää puhuvien kohtaamaan syrjintään. Tähän jokainen voi puuttua!
Ihmiset ympärillämme voivat tuntea monenlaista huolta kriisitilanteesta lähialueella. Pauliina Parhiala kehottaa kuuntelemaan heitä ja järjestämään tilanteita, joissa eri tavoin huolta kantavat ihmiset voivat kohdata ja tukea toinen toisiaan.
Tällä hetkellä Ukrainassa tarvitaan akuuttia hätäapua. Hanna Lindberg kehottaa muistamaan sen, että Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat apua myös kriisin mahdollisesti pitkittyessä. Tärkeää on pitää mielessä sekin, että muut kriisit ja avuntarpeet eivät ole hävinneet, vaikka niistä ei mediassa tällä hetkellä puhuttaisikaan. Muuallakin maailmassa tarvitaan meidän apuamme.
Lue lisää kirkon kannanotoista ja ohjeista Ukrainan sotaan liittyen:
Jaa artikkeli: