Oli keli mikä tahansa, se ei hätkäytä partiolaisia. Tänään tehdään naskalit ja paistetaan lettuja avotulella. Partiolippukunnan seikkailijoiden ja tarpojien ryhmänjohtaja Emilia Pulkki kertoo, että partiossa opitaan erilaisia taitoja tekemällä asiat itse.

JARE NIEMI (11) ja Niko Peltola (15) kuuntelevat ohjeet ja vasaroivat naulat puupalikoihin naskalin piikeiksi ja kiinnittävät palikat yhteen narulla. Ekaluokkalaisena partioon mukaan tullut Jare tykkää siitä, että partiossa rakennetaan puusta kaikenlaista. Kun naskalit valmistuvat, Niko pääsee tekemään lettutaikinaa.

– Olen käynyt partiossa yhdeksän vuoden ajan. Lopetin pesäpallon ja jotain piti alkaa harrastaa, joten kävin tutustumassa partion toimintaan. Tykkään muutenkin olla luonnonhelmassa, joten partio tuntui sopivalta. Käyn myös metsästämässä sorkkaeläimiä isän ja papan kanssa, Niko kertoo.

Hän pitää partion yhteishengestä ja aktiivisesta tekemisestä. Kun 15 vuotta tuli täyteen, hän pääsi mukaan myös partiolippukunnan hallitukseen. Mukavimpia partiomuistoja ovat leirit, kuten viikon mittainen reissu Lapin Lemmenjoen upeissa maisemissa.

– Se oli elämys, jota ei ilman partiota olisi tullut koettua.

LETTUTAIKINAN VALMISTUTTUA siirrytään kodan sisälle ja kaivetaan valurautapannut esille. Savun ja lettujen tuoksu sekoittuu toisiinsa, kupissa höyryää kuuma glögi.

– Kota on vuokratontilla, mutta olemme ostaneet Ranta-Utista oman tontin, jolle tulee iso 29-neliöinen kota ensi kesänä. Olemme saaneet Leader-rahoitusta kodan hankintaan, Pulkki kertoo.

Keväällä kodan perusta tehdään talkootyönä, ja kodan valmistaja toimittaa rakennuksen paikoilleen. Kesän ja syksyn aikana on suunnitelmissa tehdä tontille myös puuliiteri, ulkovessa ja varasto.

UTIN PILVENVEIKKOJEN lippukuntaan kuuluu noin 80 jäsentä. Uttilaisille partio on tärkeä harrastus, joka tarjoaa vauvasta vaariin jokaiselle jotakin. Perhepartiossa vanhemmat, isovanhemmat tai kummit voivat harrastaa yhdessä alle kouluikäisten lasten kanssa. 7-22-vuotiaille on omat ikäryhmät ja aikuisten joukossa on oma rollaattorijengi vähän kypsemmille partiolaisille.

– Partiota voi harrastaa kuka tahansa. Jäsenmaksu on kohtuullinen ja siitäkin on mahdollisuus saada vapautus taloudellisista syistä. Partiossa tuemme nuorten kasvua, ja jokainen saa olla sellainen kuin on. Ryhmiin voi tulla mukaan milloin vain, ja monet kiinnostuneet ottavat yhteyttä esimerkiksi Facebook-sivujen kautta, Pulkki kertoo.

Valkealan seurakunta on Utin Pilvenveikkojen ja Valkealan Kolmisoihdun partiolippukuntien taustayhteisö. Lippukunnat järjestävät seurakunnan kanssa tapahtumia yhdessä ja osallistuvat Yhteisvastuun lipaskeräyksen järjestämiseen.

Partiolaiset Yhteisvastuun kumppanina

YHTEISVASTUUKERÄYS viettää 75-vuotisjuhlavuotta, jonka kunniaksi on valittu positiivinen tavoite nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ja toivon tukemiseen Suomessa ja ulkomailla. Keräyksen kotimaan kumppanina toimii Suomen Partiolaiset.

Partion keskeisenä ajatuksena on, että nuoret itse ovat toiminnan mahdollistajia sekä toimintaan osallistuvia. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. Partion tavoitteena on kasvattaa persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä.

– Nuorten tulevaisuususko, toimijuus ja mahdollisuus unelmointiin ovat nuorten hyvinvoinnin tärkeimpiä indikaattoreita. Yhteiskunta, jossa nuoret pystyvät näihin asioihin, voi todennäköisesti myös kokonaisuutena hyvin ja kestävästi. Meille partiolaisille on suuri ilo ja kunnia olla juuri näiden teemojen yhteydessä Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kumppani, kertoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kati Palsanen.

Yhteisvastuun keräystuotosta puolet ohjataan kotimaahan: 30 prosenttia Suomen ev.lut seurakunnille paikallisesti nuorten hyväksi tehtävään työhön ja 20 prosenttia Suomen Partiolaisten kautta lasten ja nuorten toimijuuden tukemiseen. Puolet keräystuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, joka tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kriisialueilla. Varoja voidaan ohjata useisiin eri maihin ja hankkeisiin, sinne missä avuntarve on suurin. Välittömän hätäavun lisäksi katastrofirahaston avulla tuetaan myös koulutushankkeita. (Lähde: Yhteisvastuun tiedote)

Artikkeli Partio sopii kaikenikäisille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Nummen eränkävijät on yksi niistä lippukunnista, joiden taustayhteisönä on Hämeenlinna-Vanajan seurakunta.

Hennalle partiossa on tärkeää erityisesti yhdessä tekeminen lasten ja nuorten kanssa. Partion arvomaailma on Hennalle merkittävä ja läheinen. Erityisesti partion arvoista toisen ihmisen kunnioittaminen on Hennalle merkityksellistä.

– Partion tavoitteena on kasvattaa jäsenestään aktiivinen yhteisönsä jäsen, joka kunnioittaa toista ihmistä ja on valmis kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Partion arvot ilmaistaan mm. partiolupauksessa ja ihanteissa, Henna Ylitolonen selvittää.

Partiolupauksessa sanotaan: Lupaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa partioihanteita joka päivä.

Partiossa itsenäisyys ottaa mukaan

Partion arvoihin liittyy itsenäisyys. Henna arvostaa sitä, että partion itsenäisyys ei ole poissulkevaa tai ulos rajaavaa itsenäisyyttä, vaan päinvastoin, partiossa iloitaan itsenäisyydestä ja kutsutaan toiset mukaan iloitsemaan ja nauttimaan yhteisestä hyvästä.

– Itsenäisyys merkitsee minulle sitä, että saan elää vapaasti demokraattisessa valtiossa, jossa voin itse vaikuttaa asioihin. Itsenäisyys merkitsee myös turvallisuutta, sitä että vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Suomessa on hyvin järjestetty koulutus ja terveydenhuolto, voimme luottaa siihen, että hallinto on läpinäkyvää ja että apua saa silloin kun sitä tarvitsee, hän luettelee.

Perinteikäs itsenäisyyspäivä

Hämeenlinnassa partiolaisilla on selkeät itsenäisyyspäivän perinteet, joista on tullut vuosien aikana myös tärkeitä perinteitä Hennalle.

Nummen eränkävijät kokoontuvat itsenäisyyspäivänä Vanajan kirkolle. Ensin kirkossa annetaan partiolupaus ja jaetaan mahdollisia ansiomerkkejä ansioituneille lippukunnan jäsenille.

Myöhemmin lippukunta kulkee lippukulkueessa kynttilät kädessä sankarihaudoille. Jokaiselle sankarihaudalle lasketaan kynttilä ja muistomerkille lasketaan Hämeenlinnan alueen partiolaisten seppele, jossa lukee: ”te olitte valmiit.” Tuo seppeleen teksti viittaa partiolaisten tunnukseen ”ole valmis”, joka on muun muassa kirjoitettu partiovyöhön.

Hennalle itsenäisyyspäivän perinteet merkitsevät toisaalta sitä, että muistetaan niitä, jotka ovat tehneet aikoinaan paljon Suomen eteen.

Perinteet ovat myös keino välittää sanomaa ja viestiä lapsille ja nuorille, jotta hekin tiedostavat, että joskus asiat ovat olleet toisin. Nuoret saavat rohkeasti iloita ja arvostaa sitä mitä meillä on nyt. Partiossa pyritään siihen, että nuoret ovat osaltaan valmiit myös tekemään yhdessä töitä turvallisen ja avoimen maan puolesta.

Artikkeli Partiolaiselle itsenäisyys on kunnioitusta ja kiitollisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kerro vähän itsestäsi?
M: Olen Maria Löppönen, 10 vuotta.

E: Olen Elsa Kühn, 11 vuotta.

M ja E: Käymme Lehtisaaren koulua 5A-luokalla. Olemme olleet samalla luokassa alusta lähtien.

Mitä puuhaat vapaa-ajalla?
M: Olen pelannut kohta viisi vuotta koripalloa Säynätsalon Riennon Minitytöissä. Käyn partiossa ja olen paljon trampoliinilla. Vietän aikaa perheen kanssa.

E: Pelaan myös koripalloa Minitytöissä ja puuhaan perheen kanssa. Koulun jälkeen vietän aikaa Marian kanssa. Aloitin partion tänä syksynä.

Mikä sai sinut lähtemään mukaan partioon?
M: Isoveli oli partiossa, joten minäkin halusin mukaan. Aloitin partiossa vuosi sitten.

E: Maria houkutteli minut mukaan. Äiti ja veli ovat harrastaneet partiota. Aloitin tänä syksynä.

M ja E: Kuulumme molemmat Säynätsalon Päijännepartio -lippukuntaan, seikkailijaryhmä Saaristomajaviin.

Millaista partiossa on ollut?
M ja E: Kivaa. Koronan vuoksi olemme olleet paljon ulkona luonnossa. Olemme käyneet retkeilemässä, kalastamassa, paistaneet makkaraa ja valmistaneet retkiruokaa trangialla. Syksyllä olimme koko lippukunnan retkellä Muuratharjulla ja pääsimme risteilemään Päijänteelle Kuokkalan Vetehisten partioaluksella.

Mitä olet oppinut partiossa ja mitä haluaisit vielä oppia?
M: Olen oppinut tekemään solmuja. Osaan tehdä muun muassa merimiessolmun. Haluaisin oppia lukemaan karttaa paremmin.

E: Olen oppinut valmistamaan trangialla ruokaa. Osaan tehdä myös nuotion. Kilpailimme partiossa siitä, kenen nuotio polttaa ensimmäisenä narun poikki.

Mitä sanoisit sellaiselle nuorelle, joka miettii partion aloittamista. Miksi mukaan kannattaa lähteä?
M ja E: Partiossa on kivaa. Siellä oppii monia taitoja ja saa uusia kavereita.

Oletko myynyt tänä vuonna partiokalentereita?
M: Pikkusiskoni on myynyt niitä paljon.

E: Olen myynyt 12 kalenteria. Olen käynyt myymässä niitä ovelta ovelle.

Mihin tarkoitukseen kalenterituotto on tarkoitus käyttää?
M ja E: Rahoilla ostetaan partiolle uusia retkeilytarvikkeita. Me ollaan toivottu partioon riippumattoja. Niissä voisi retkellä nukkua ulkona.

Miten partiolaiset osallistuvat itsenäisyyspäivän viettoon?
M ja E: Partiolaiset ovat mukana Säynätsalon Päijännepartion järjestämässä soihtukulkueessa Lehtisaaren koululta kirkolle. Siellä on partiolaisten lupauksenanto.

Itsenäisyyspäivänä on uusien partiolaisten lupauksenanto? Jännittääkö?
M: Minä annoin lupauksen viime vuonna itsenäisyyspäivänä.

E: Vähän jännittää. Lupauksenannon jälkeen saan huivin ja lippukunnan merkin.

Miten itsenäisyyspäivää muistetaan koulussa?
M ja E: Yleensä silloin on juhlavampaa ruokaa, karjalanpaistia, perunamuusia ja jälkiruuaksi rahkaa. Koulun pihalla nostetaan lippu salkoon ja lauletaan laulu.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta Suomi?
M: Turvallinen, itsenäisyyspäivä, karjalanpaisti.

E: Luonto, Suomen lippu.

Miten muuten vietät itsenäisyyspäivää?
M: Viemme kynttilöitä haudalle ja katsomme linnanjuhlia televisiosta. Syömme poronkäristystä.

E: Katsomalla linnanjuhlia ja käymällä haudoilla. Tänä vuonna odotan paljon soihtukulkuetta, koska saan sen jälkeen huivin.

Odotatko jo kovasti joulua?
M: Odotan. Käymme joulukirkossa, syömme jouluruokaa ja joulupukki tuo uusia lahjoja.

E: Odotan. Käymme joulukirkossa ja joululaulajaisissa.

Säynätsalon Päijännepartion soihtukulkue su 6.12. Lehtisaaren koululta Säynätsalon kirkonmäelle. Kulkue lähtee koululta kello 17.15. Itsenäisyyspäivän hartaus ja partiolaisten lupauksenanto kirkon pihalla, sankarihautausmaalla kello 18.

Artikkeli Merimiessolmuja ja retkiruokaa trangialla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kaikki on valmista, siitä on pitänyt huolen jo aamusta toimeen tarttunut Esko ”Killi” Mänttäri. Hän on viettänyt partiolaiselämää yli 60 vuotta, kuten vaimonsa Leenakin. Eikä mikään osoita merkkejä palon hiipumisesta, heille partio on elämänmittainen koko perheen juttu.

Vaikka perhepartio tuli virallisena käsitteenä partiotoimintaan vasta vuonna 2018, Utissa sillä on Leena Mänttärin mukaan jo pitkät perinteet.
– Meillä perheet ovat kautta aikain päässeet mukaan osallistumaan partioon. Me olemme tällaisia oman tien kulkijoita.

ENSIMMÄISENÄ Mänttärin pihapiiriin suunnistaa Töröstinmäestä Uttiin tullut Viljakaisen perhe. Viisivuotias Matias on käynyt Piia-äidin ja Tommi-isän kanssa perhepartiossa vuoden 2018 alusta asti. Perheen 10- ja 13-vuotiaat pojat ovat hekin partiolaisia jo pienestä pitäen.
– Kun muutimme 2005 Jyväskylästä Jokelaan, kysyimme pääsisimmekö johonkin lippukuntaan. Killi otti heti yhteyttä ja sillä tiellä olemme, avaa isä perheen partiotaustaa.

Viljakaisen perhe on ehtinyt kokea kaksi kertaa yhdessä Finjamboree -suurleirin. Matka Ranskaan, viikon mittainen retki Lappiin Lemmenjoelle, Repovesi, lähimetsät sekä monet kohteet lähellä ja kaukana ovat tulleet partion myötä tutuiksi.
– Partio on meille koko perheen rakas ja rikas harrastus, joka yhdistää meitä. Opimme erilaisia taitoja, koemme yhteisöllisyyttä, teemme asioita yhdessä ja saamme olla luonnossa, mikä merkitsee meille paljon, tiivistää äiti partion syvimmän olemuksen.

Tommi Viljakainen on löytänyt partion vasta vaimonsa ja lastensa kautta, ja on antanut sen viedä mennessään. Yhteys luontoon rauhoittaa ja saa unohtamaan arjen huolet. Partion ohella perheen lapsilla riittää aikaa ja intoa harrastaa musiikkia ja liikuntaa.

KUIVALASTA kotoisin oleva Arttu Pyötsiä pyörii kolmevuotiaan Niklaksen ja viiden ikäisen Matiaksen kanssa metsän siimeksessä puolukan varpua hakien. Heillä on Valkealassa karjatila ja perheen äiti sekä yksivuotias lapsi ovat jääneet kotiaskareisiin.
– Käymme perhepartiossa aina kun ehdimme. Tämä tarjoaa lapsille vaihtelevaa tekemistä, luonnossa olemista ja yleishyödyllisten taitojen oppimista. Partio on parasta yhdessäoloa reilulla meiningillä.

Toteaa Arttu-isä, jonka äiti oli aikoinaan mukana partiossa hänen huoltajanaan. Omille lapsilleen hän näkee partion hyvänä vaihteluna, sillä lapset ovat päivisin kotona. Perhepartio ei sido niin tiukasti, aikaa on jäänyt jumppaan ja sirkuskouluun.

PERHEPARTION jokaiseen kokoontumiseen on liittynyt jokin teema. Leena Mänttäri kertoo, että niitä ovat esimerkiksi luontoon tutustuminen, kasvatus, retkeily, yhdessä tekeminen ja tutustumiskäynnit. Lumiveistelylle ja lumikenkäilylle mennyt talvi teki tenän.

Partiolippukunta Utin Pilvenveikot omaa Mänttärin mukaan paljon muuta mitä muilla lippukunnilla ei välttämättä ole.
– Teemme tiivistä yhteistyötä koulun ja päiväkodin kanssa; rastireitit, tonttutapahtumat ja muut teemat ovat tulleet lapsille tutuiksi. Elävä Utin kylä on niin ikään lähellä sydäntämme.

Muun muassa rantatapahtumat Tuomon tuvalla Haukkajärven rannalla ovat kyläläisten keskuudessa odotettuja ja suosittuja yhteishenkeä lujittavia kokoontumisia.

Utin perhepartioon osallistuu yleensä lähemmäs 10 perhettä. Mänttäri korostaa, että perhepartiossa mukana oleva aikuinen voi olla vanhempien lisäksi kuka tahansa aikuinen, kuten mummo, ukki tai kummi. Tarkoituksena on nimenomaan aikuisen ja lapsen yhteinen tekeminen ja yhteisen ilon löytyminen.

Vaikka on ilta, lapsilla riittää hyvin virtaa koko puolentoista tunnin ajan. Sopiva puuhastelu, elävä tuli ja yhdessä tekeminen pitävät virkeänä, unohtamatta maistuvaa naposteltavaa. Tällä kertaa se oli avotulella kypsynyt tikkupulla.

Artikkeli Partio on perheiden yhteinen juttu julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Adventin alkaessa tuli saapuu Ruotsista meritse myös Euroopan laidalle Suomeen. Turusta liekki alkaa levitä ympäri Suomea satojen partiolaisten toimesta. Tuhatvuotisella rauhanliekillä on tulen kantajien lisäksi tulen vartijoita, jotka pitävät liekkiä yllä esimerkiksi omassa pihassaan läpi joulukuun.

pieni liekki, suuri viesti

Yksi liekin kantajista on hämeenlinnalainen Anne Toukonen. Entinen turkulainen on ollut jakamassa liekkiä jo kymmenisen vuotta Lounais-Suomen partiopiirissä. Pienin askelin ja yhteistyössä kiltapartiolaisten kanssa tulen kantajien verkosto on levinnyt vuosi vuodelta laajemmaksi ja liekin viesti saavuttanut yhä useamman. Toukonen asuu kuudetta vuotta Hämeenlinnassa ja on joka vuosi hakenut liekin Turusta.

”Olen antanut tulen esimerkiksi joululahjaksi ystävilleni. Olen myös liekin vartija, ja ihmiset voivat tulla hakemaan sen pihallani olevasta lyhdystä. Liekin jakamisesta tulee todella hyvä mieli. Liekki on pieni, mutta sen viesti on iso. Hienoa on myös tuntea kuuluvansa tulen kantajien ja vartijoiden kansainväliseen rauhan verkostoon.” Toukonen kertoo.

Viesti ylittää kansallisuuksien, uskontojen ja poliittisten vakaumusten rajat. Betlehemin Rauhantuli lahjoitetaan perinteisesti myös maailman johtajille ja merkkihenkilöille, kuten kuninkaille ja paaville.

Suomessa liekin antaminen on ollut useana vuonna osa Turun Ekumeeninen joulu -tapahtumaa, joka myös televisioidaan vuosittain.

Rauha ei vähene jakamalla

Toukonen korostaa, että vaikka partiolaiset tuovat liekin, kuuluu tuli kaikille. Kuka vain voi ottaa sen kantaakseen ja jakaa eteenpäin.

”Liekki leviää ihmiseltä ihmiselle. Ei ole olemassa mitään rekisteriä siitä, minne kaikkialle se on kulkenut. Siksikin on aina iso ilo, kun näkee asiasta uutisen lehdessä tai vaikkapa jonkun omasta lyhdystään jakaman kuvan somessa”, Toukonen kertoo.

”Seurakunnat toimivat useiden lippukuntien taustayhteisöinä ja tavoitteenamme on viedä tuli kirkkoihin, joista ihmiset voivat hakea rauhan liekin omaan kotiinsa ja antaa sen toiselle lahjaksi.”

Mahdollisuutta saada ja jakaa rauhanliekkiä eteenpäin voi tiedustella seurakunnasta ja partiolaisilta.

Toukonen suosittelee liekin säilyttämiseen myrskylyhtyä tai öljykynttilää.

”Kynttilöitä pitää olla palamassa useita eri aikaan sytytettyjä ja lyhtyjäkin vähintään kaksi. Tarkoitus ei ole kuitenkaan stressata. Rauhan viesti on välittynyt juuri sillä hetkellä, kun joku antaa tai saa liekin.”

Kynttilään tai lyhtyyn haettu liekki sammuu lopulta, mutta jatkaa paloaan ihmissydämissä. Jakamalla rauha ei vähene, vaan päinvastoin lisääntyy.

Artikkeli Betlehemin Rauhanliekki täyttää lyhdyt ja sydämet valolla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Isoveli oli partiossa, ja minäkin halusin mukaan heti kun pääsin, Valtteri muistaa.

Hirvosen perheen Katja-äidin mielestä partio on monipuolinen harrastus, jossa saa olla paljon ulkona ja retkeillä luonnossa. Partio on perheen yhteinen juttu.

– Partiossa oppii hyödyllisiä taitoja elämää varten. Se ei ole myöskään harrastuksena kalleimmasta päästä, Katja Hirvonen sanoo.

Uusi partiolainen saa huivin ja siihen kiinnitettävän lippukunnan merkin. Valtterillakin on partiohuivi ja -paita. Lisäksi tarvitaan retkeilyyn sopivat kamppeet.

Liito-oravien koloiltoja pidetään kerran viikossa Tikkakoskella seurakunnan tiloissa. Ryhmässä on kymmenkunta poikaa, vaikka tytötkin ovat tervetulleita. Kokoontumisissa touhutaan paljon ulkona ja opitaan leikinomaisesti monenlaisia partiotaitoja ja yhdessä toimimista. Toimintaa kuvaavat sanat: puuhailu, tarinat, tutustuminen, harjaantuminen ja ohjeiden mukaan toimiminen.

Eipä olisi muuten tullut mieleen mennä Kirkkopuistoon yöksi.

Ikäryhmälle sopivan leikinomaisen ja käytännöllisen tekemisen takana ovat pohditut kasvatustavoitteet ja toimintasuunnitelma. Suoritettavat tehtävät ovat nimeltään aktiviteetteja eli askelia. Valtterikin on miettinyt Yksissä tuumin -askelta varten yhteistyön ja kiitoksen merkitystä ja sitä, miten voi auttaa vanhempiaan.

Valtterin mielestä hauskinta koloilloissa ovat ulkoleikit. Hän on oppinut myös sytyttämään nuotion ja auttamaan puolijoukkueteltan pystyttämisessä. Viikkokokoontumisten lisäksi tulevat leirit, retket, partiotaitokilpailut ja tapahtumat.

Viime kesän partioleiriltä Valtterin mieleen jäivät erityisesti melontaretket ja mukavat touhut luonnossa. Ruokaa valmistettiin retkikeittimellä.
– Nukuin leirillä yhden yön teltassa ja kaksi yötä ulkona riippumatossa, Valtteri kertoo.

Kesällä Valtteri osallistuu ensimmäiselle suurleirilleen, mutta ensin tulee toukokuinen yhden yön partioleiri Jyväskylän ytimessä.

– Eipä olisi muuten tullut mieleen mennä Kirkkopuistoon yöksi. Varmasti on ainutlaatuinen ja aivan mahtava tapahtuma tiedossa. Jokaiselle ikäluokalle on järjestetty ohjelmaa, ohjaajana mukaan tuleva Katja Hirvonen sanoo.

Partiopuisto

• Järvi-Suomen Partiolaiset järjestää Partioleirin Kirkkopuistoon 17.–18.5.
• Leirille saapuu 400 partiolaista paikallisista lippukunnista Sudenpennuista aikuisiin.
• Yleisö pääsee tutustumaan partioon ja osallistumaan askareisiin.
• Kaikille avoin Nuotiokirkko perjantaina 17.5. klo 20. Leirihartaus tallennetaan ja esitetään Yle TV1-kanavalla sunnuntaina 26.5.
• Partioleiri on osa Jyväskylän Kirkkopäivien ohjelmaa.

Artikkeli Partioleiri nousee keskelle kaupunkia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.