Mikä tekee nykyisestä poikkeustilanteesta erityisen?
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne koskettaa koko maailmaa ja on näillä näkymin pitkäkestoinen. Kaikkia sen vaikutuksia emme vielä tiedä. Olemme aiemmissa kansallisissa kriisitilanteissa oppineet, että psykologisen tuen tarve ei pääty kriisivaiheeseen vaan jatkuu vuosia sen jälkeen.

Onko turha stressata?
Epävarmassa ja mahdollisesti uhkaavassa tilanteessa stressi on luonnollinen reaktio. Se auttaa meitä valmistautumaan ja selviämään. Huolen ja stressin taso toki vaihtelee ihmisestä toiseen. Erilaiset tunteet ovat terve merkki ja kuuluvat asiaan.

Mikä auttaa, jos tämänhetkinen poikkeustilanne ahdistaa ja pelottaa?
Tunteita ei pidä kieltää eikä hävetä. Itselleen kannattaa selventää, mikä tilanteessa pelottaa. Miten minulle käy, jos pelätty asia tapahtuu? Kun pelätty asia jäsentyy, pelon tunne lieventyy. Myös stressistä palautuminen on tärkeää, joten välillä on hyvä siirtää ajatuksia muualle. Läheisten ja tuttavien kanssa puhuminen auttaa. Pitkittyneeseen stressiin voi hakea tukea ammattilaisilta. Yksin ei tarvitse jäädä.

Mitä tunteita nykyisessä tilanteessa voi nousta?
Tilanne voi herättää esimerkiksi huolta, hämmennystä ja pelkoa. Jos stressitaso jää päälle pitkäksi aikaa, se saattaa vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin alkuperäinen aiheuttaja. Ylivirittyneisyys voi johtaa ylireagointiin.

Miten voisi siirtää ajatuksensa muualle?
Mielekäs tekeminen auttaa. Voi uppoutua vaikkapa hyvään kirjaan, sarjakuvien lukemiseen, sudokuun tai käsityön tekemiseen.

Olisiko hyvä laittaa välillä telkkari kiinni?
Uutisvirran seuraamista voisi rajoittaa etenkin, jos tilanne ahdistaa. Yksi uutislähetys päivässä voisi riittää.

Miten lapsia voi tukea tässä tilanteessa?
Aikuisen kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, koska lapset ovat herkkiä aikuisten reaktioille. Lasta voi suojella olemalla itse aikuisena rauhallinen. Tärkeintä on olla läsnä, pysähtyä kuuntelemaan lasta ja kohdata hänen tunteensa ja kysymyksensä. Lapselle tulee puhua hänen ikätasonsa mukaisesti. Rutiinit ja myös leikit auttavat lievittämään lapsen ahdistusta. Kun virus on aiheuttanut poikkeuksia arkeen, on aika luoda myös uusia rutiineja perheen arjessa.

Miksi rutiinit ovat niin tärkeitä?
Erityisesti poikkeustilanteessa rutiinien merkitys korostuu, kun elämä jatkuu erityisissä olosuhteissa. Rutiinit auttavat hallitsemaan stressiä. Unirytmi, ruokailurytmi ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä hyvinvoinnin osia.

Rutiineihin kuulunut työyhteisö on hajallaan. Mikä avuksi?
Rutiinit luovat hallinnan tunnetta. Siksi kannattaa miettiä, mihin voi itse vaikuttaa. Kannattaa olla yhteydessä työkavereihin ja esimieheen, ja tapaamisia voi sopia verkkoon. Keskusteleminen helpottaa – ja tietysti huumori keventää tunnelmaa.

Vinkkisi etätyön tekijöille?
Etätyöhön kannattaa valmistautua kuin mihin tahansa työpäivään. Tee itsellesi toimiva työpiste kotiin ja huomio työergonomia. Tarkista, että työvälineet ovat kunnossa, suunnittele päivän tehtävät ja aseta tavoitteesi. Muista pitää taukoja, käy happihyppelyllä tai tee taukojumppaa. Tapaa työkavereitasi verkon kautta: yhteinen kahvihetki onnistuu myös netissä! Päivän päätteeksi pane merkille, mitä olet saanut aikaiseksi. Kannattaa pyrkiä erottamaan työ ja vapaa-aika toisistaan.

Teetkö itse nyt töitä etänä?
Teen paljon töitä etänä ja pidän digivastaanottoa. Asiakkaita ei jätetä ilman tukea tässäkään tilanteessa.

Onko henkisen tuen tarve lisääntynyt?
Kysynnän piikkiä ei ainakaan vielä näy. Monen aika menee tällä hetkellä arjen rutiinien löytämiseen. Tiedon tarve ja erilaisten kriisipalveluiden kysyntä on varmasti noussut.

Terveisesi lukijoille?
Tilanne saattaa jatkua pitkään, ja jaksaminen voi joutua ajoittain koville. Tarvittaessa kannattaa pyytää ja ottaa apua vastaan. Selviämme vaikeuksista yhdessä toisiamme tukien. Kysytään kuulumisia ja keksitään keinoja olla toisillemme läsnä.

Artikkeli Tuen tarve jatkuu vuosia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla hallituksen ohjeistuksen mukaisesti enintään kymmenen ihmistä.
Tilanne on hankala, mutta ihmiset ovat kirkkoherra Arto Viitalan mukaan hyvin ymmärtäneet, miksi osallistujamäärän rajoituksiin on ollut pakko ryhtyä.

– Näin suojelemme toinen toisiamme, Viitala muistuttaa.

– Toimituksia koskevat rajoitukset tuntuvat monista ihmisistä poikkeustilanteessa kaikkein kipeimmiltä. Tilanteet, joissa kaikki eivät voi osallistua läheisen siunaustilaisuuteen tai pääse iloitsemaan sukulaislapsen ristiäisiin, kertovat siitä, miten tärkeitä ja merkityksellisiä elämän käännekohdat ovat.

Kasteen ajankohta on tavanomaisesti kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Mikäli lapsen huoltajat päättävät koronariskin vuoksi siirtää kasteen tätä myöhemmäksi, heidän tulee palauttaa kotiin tullut lomake lapsen tietojen ilmoittamisesta digi- ja väestötietovirastoon.

Vaikka kaste lykkääntyisi, seurakunnan kanssa voi jo nyt sopia kasteen järjestämisestä aikana, jolloin koronatilanne on todennäköisesti rauhoittunut.

Seurakuntamme työntekijät auttavat tuoreita vanhempia kastejärjestelyissä parhaansa mukaan.

Kasteen järjestäminen kodin sijaan kirkossa tai muissa seurakunnan tiloissa mahdollistaa juhlan osallistujien sijoittumisen väljästi, mikä osaltaan vähentää tartuntariskiä.

Vastasyntyneen ja muidenkin turvallisuuden kannalta mahdollisimman pieni kastejuhla on suositeltava. Laajemmalle sukulaisten ja ystävien joukolle voi järjestää ristiäisistä lähetyksen verkon kautta, ja heidät voi kutsua uuteen juhlaan myöhemmin.

Hautajaisjärjestelyistä sovitaan etukäteen papin ja omaisten sekä tarvittaessa kanttorin kesken. Siunaustilaisuuden osallistujamäärä saa olla poikkeusoloissa enintään 10. Tähän osallistujamäärään ei ole laskettu mukaan pappia ja kanttoria.

– Kymmenen henkilön enimmäismäärästä on mahdollista poiketa jonkin verran vain sillä erityisen painavalla perusteella, että vainajan kaikkein lähimpien omaisten lukumäärä on enemmän kuin kymmenen, Arto Viitala huomauttaa.

Kymmenen hengen rajoitus koskee myös seurakunnan tiloissa toteuttavaa muistotilaisuutta.

Poikkeusoloissa tuhkaaminen on mahdollista tavanomaisesta poikkeavin järjestelyin. Vainaja on mahdollista tuhkata jo ennen siunaustilaisuutta, jolloin hautaan siunaaminen ja muistotilaisuus voidaan järjestää niin sovittaessa useita viikkoja myöhemmin.

– Toinen mahdollisuus on järjestää poikkeusaikana pienimuotoinen hautaan siunaaminen, muistotilaisuus ja tuhkaus ja myöhemmin normaalioloissa isomman joukon kanssa uurnan maahan kätkeminen ja muistotilaisuus, Viitala toteaa.

Ohjeet perustuvat tilanteeseen 30.3. Muutoksista tiedotamme nettisivuillamme jyvaskylanseurakunta.fi.

Artikkeli Kasteesta voi sopia hyvissä ajoin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Linjaus on tehty Kirkkohallituksen sekä Suomen hallituksen ohjeiden pohjalta, ja se koskee muun muassa kerhoja, leirejä, konsertteja ja muita kokoontumisia. Myös jumalanpalvelusten määrää vähennetään, ja seurakunta on valmistautunut lähettämään niitä verkossa ihmisten yhteen kokoamisen sijaan. Ajankohtainen tilanne tiedotetaan nettisivuillamme.

Kasteet, vihkimiset ja hautajaiset sekä jumalanpalveluselämän toimimisen seurakunta varmistaa kaikissa olosuhteissa tavalla tai toisella. Perhejuhlien käytännön järjestelyjä mietitään tarpeen mukaan asianosaisten seurakuntalaisten kesken.

Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran Arto Viitalan mukaan koronaviruksen aiheuttamaan huoleen suhtaudutaan seurakunnassa vakavasti.

– Tilanne on varsin poikkeuksellinen, ja se on aiheuttanut nopeasti suuria muutoksia seurakunnankin toimintaan.

Esimerkiksi seurakunnan virastot palvelevat ihmisiä toistaiseksi puhelimitse. Kirkkoherranvirastoon ja hautauspalveluihin saa yhteyden soittamalla tai sähköpostitse.

Erilaisista rajoituksista huolimatta kirkkoherra Arto Viitala näkee tässä ajassa myös jotakin rakentavaa.

– Poikkeusaika on synnyttänyt nopeasti hyvää yhteisvastuun henkeä. Työntekijät ovat välittömästä alkaneet miettiä uusia tapoja ottaa yhteyttä ihmisiin.

Seurakunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan järjestämään arjen apua riskiryhmiin kuuluville sekä muille apua tarvitseville. Asiasta tiedotetaan muun muassa netti- ja Facebook-sivuillamme heti käytäntöjen tarkennuttua.

Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta papit, diakoniatyöntekijät, nuorisotyöntekijät ja lastenohjaajat ovat käytettävissä keskustelua ja sielunhoitoa varten muun muassa seurakunnan neuvonta- ja keskusteluapua tarjoavan puhelimen välityksellä.

Tällä hetkellä järjestettävissä jumalanpalveluksissa ei järjestetä ehtoollista, ja myös kirkkokahvit on peruttu.

Jumalanpalvelusten lisäksi seurakunta valmistautuu lähettämään verkossa myös muita tilaisuuksia. Tarkempia tietoja jumalanpalvelusten järjestämisestä annetaan Jyväskylän seurakunnan nettisivuilla ja Facebook-sivuilla.

Yle lähettää Jyväskylän Kaupunginkirkosta palmusunnuntain messun sunnuntaina 5. huhtikuuta sekä pääsiäisen musiikkijumalanpalveluksen sunnuntaina 12. huhtikuuta.

Seurakunnan diakoniavastaanotot ja ruokapankkisetelien uusiminen tapahtuvat tällä hetkellä poikkeuksellisesti vain ajanvarauksella.

Seurakunnan tapahtumien peruutukset ja muut kokoontumisrajoitukset ovat voimassa ainakin 19.4. asti ja suurten tilaisuuksien osalta ainakin toukokuun loppuun.

– Rajoitukset osuvat juuri pääsiäisen aikaan, jolloin seurakunnassa on joulun ohella paljon juhlatilaisuuksia. Nyt merkittävä osa näistä tilaisuuksista on peruttu. Pääsiäinen on kuitenkin ilon ja toivon aikaa. Tähän pääsiäisen sanoma antaa vaikeimpinakin hetkinä mahdollisuuden, Arto Viitala muistuttaa.

• Seurakunta on avannut neuvonta- ja keskusteluapua varten puhelinnumeron 041 730 3453.
• Seurakunnan työntekijät päivystävät numerossa ma–su klo 8–20.
• Puhelimeen voi soittaa, mikäli koronavirus aiheuttaa huolta. Numerossa annetaan tietoja myös Jyväskylän seurakunnan toimintaan liittyvistä järjestelyistä. Numerosta voi tiedustella myös arjen apua riskiryhmiin kuuluville sekä muille apua tarvitseville. Seurakunta pyrkii järjestämään apua mahdollisuuksien mukaan.
• Myös seurakunnan virastot palvelevat ihmisiä toistaiseksi puhelimitse. Kirkkoherranvirastoon saa yhteyden soittamalla numeroon 050 363 2300 ma–to kello 9–15 tai sähköpostitse jyvaskylan.seurakunta@evl.fi. Hautauspalvelut tavoittaa numerosta 040 162 3982 ma–pe kello 9–15 tai sähköpostitse osoitteesta jklsrk.hautajapuisto@evl.fi.

Artikkeli Saa soittaa, seurakunta vastaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.