Sittemmin korttien määrä vain kasvoi, mutta opin yksinkertaistamaan. Eräänä vuonna kaksiosaisen kortin kulmassa oli ainoastaan sentinkokoinen pyöreä reikä, josta pilkisti valkoista karvaa. Se esitti tietysti pupun häntää – kokonaisuus paljastui, kun kortin avasi. Seuraavana jouluna kortin alalaitaan liimattiin hirveästi pumpulia kinoksiksi, niiden sekaan pieni punainen huovasta leikattu kolmio, ja taivaalle tähtitarra. Isoveli kommentoi lakonisesti, että alkaa olla jo aika taiteellista.

Ensimmäisen oman kodin keittiössä väkerretyistä lumiukkokorteista lähtien minulle on ollut kunnia-asia, että joulukortit tehdään itse. Yhtenä jouluna, keskellä nuorimmaisen lapsen sairaalarumbaa, suostuin loppumetreillä valmiina ostettuihin kortteihin. Muutoin kortteja on askarreltu aina, niinäkin jouluina, kun siinä ei olosuhteet huomioon ottaen olisi ollut tippaakaan järkeä.

Joulutunnelmaa luovat perinteet. On sitten kyse kynttilän viemisestä haudalle, joulusaunasta tai muistoja herättävästä joulukoristeesta. Johonkin rajaan asti perinteiden kunnioittaminen on tärkeää ja tarpeellista. Jossain kohdin voi pysähtyä miettimään, onko joulu todella pilalla, jos rosollin kermavaahto jää värjäämättä.

Meillä ei tänä jouluna kortteja tehdä. Voi olla, ettei edes osteta. Syksyssä on ollut liikaa vauhtia, liian vähän luppoa. Jostain on tingittävä. Yritän uskotella itselleni, että näin on hyvä. Yksi joululaulusuosikeistani on ”Sydämeeni joulun teen”. Se muistuttaa siitä, että joulu ei synny hienoistakaan puitteista. Joulun tunnelma ja rauha lähtevät sisimmästä. Moni asia on tekemättä nyt ja luultavasti vielä aattonakin, mutta jääräpäisesti kouhottamalla ei joulusta saa kiinni.

Artikkeli Jääräpäistä joulua julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Äiti Mari Kärkkäinen tunnustaa olevansa jouluihminen, eikä tunne stressiä joulun lähestyessä. Joululahjatkin on ostettu jo yli kuukausi sitten, ja ne on paketoitu ja odottavat varastossa varsinaista h-hetkeä.

– Kun tehdään isommat valmistelut hyvissä ajoin, joulun läheisyyteen jää vain pikkujuttuja. Ne ehtii hyvin tehdä iltaisin.

Perheeseen ostettiin äskettäin toinen pakastin. Joulukuun alusta lähtien sinne kertyy pikkuhiljaa jouluisia leipomuksia ja pakastettavia ruokia. Lähes kaikki tehdään itse alusta loppuun.

Karjalanpiirakoita talkoilla

Saaristolaisleivän leipomisella aloitettiin joulukuun alussa ja itsenäisyyspäivän jälkeen vuorossa olivat karjalanpiirakkatalkoot.

Karjalanpiirakat syntyvät yhteistyössä keittiön pöydän ääressä. Jokaisella on tässä ruokaketjussa oma paikkansa. Mari kaulitsee ruistaikinasta ohuita soikioita, joihin Amanda ja Isabella lisäävät edellispäivänä keitetyn ja nyt jo jäähtyneen riisipuuron. Sitä seuraa rypytys ja piirakoiden nosto uunipellille odottamaan paistoa.

Kun 275-asteisen uunin luukku aukeaa ja kuumat piirakat otetaan uunista, palohälytin vingahtaa. Yksi lapsista huitoo vuorollaan pyyhkeellä palovaroittimen luona ja vingahdukset loppuvat.

Keittiö toimii kuin tehdas, jossa on hyvä henki ja tekemisen meininki.

Terveysleipää anopin reseptillä

Seuraavassa viikonvaihteessa on jouluisten laatikoiden vuoro. Sen suhteen työnjakokin on selvä, perheen miesväki yleensä kuorii lantut ja porkkanat. Kärkkäisten jouluun kuuluu myös vuoissa paistettava hiivaton terveysleipä.

– Sen resepti on anopin peruja. Leipä tai jokin kakku viedään muutamalle naapurille ja sisaruksille, kun käydään joulun alla kortteja jakamassa, Mari Kärkkäinen kertaa perheensä joulutraditioita.

Piparit ja leivonnaiset paistetaan lähempänä joulua. Piparien leipominen ja erityisesti niiden koristelu oli perheen tytöille mieluisinta joulupuuhaa, kun he olivat pieniä.

– Piparkakkutalojakin ollaan joskus tehty. Lopputulos oli aina hauskan näköinen, kun jokainen teki siihen omannäköisensä osan, Mari Kärkkäinen muistelee.

Kärkkäisten joulupöytään kuuluvat myös kalaruoat, erilaisia sillejä sekä graavi- ja kylmäsavulohta. Ja tietysti kinkku, joskus jopa kaksinkin kappalein. Viime vuosina uutena tulokkaana joulupöytään on saatu kokonainen savustettu kalkkuna, joka on osoittautunut mieluisaksi tuttavuudeksi.

Pienimmätkin mukana

Normaalisti pienimmät lapset eivät osallistu leivontaan ja ruoanlaittoon, mutta joulun alla he haluavat olla keittiöpuuhissa mukana. Jokavuotista operaatiota osataan odottaa, se luo joulutunnelmaa.

– Se on se fiilis mikä tulee, kun laitetaan joulukoristeet ja leivotaan, Jesper toteaa.

– Minä huomaan joulun tulon siitä, kun Julmustia ilmestyy jääkaappiin, Ruben täsmentää.

Kotikaljan ja omenalimonadin sekoitukselta maistuva Julmust on Ruotsissa suosittu perinnejuoma, jonka Mari Kärkkäinen oppi tuntemaan asuessaan lapsuuttaan Ruotsissa.

Aiemmin Kärkkäiset hankkivat sitä Ruotsista, nykyään sitä on myynnissä joulun alla myös Suomessa.

Joulua vietetään isolla perheellä

Itse joulua vietetään isolla perheellä. Joulunviettoon saapuvat jossain vaiheessa myös jo omilleen muuttaneet vanhemmat lapset ja muutama lapsenlapsikin.

Myös sellaisia jouluja on ollut, että isovanhemmat ovat olleet mukana. Joskus joulunviettoon liittyy myös lasten kavereita.

– Jos joulu on vanhemmille tärkeä, niin on se sitä myös kaikille lapsille.

Mari Kärkkäisen mielestä joulussa on parasta, kun kenelläkään ei ole kiire minnekään. Ollaan yhdessä ja syödään kaikille maistuvia jouluruokia, pelataan lautapelejä ja ulkoillaan.

Myös varsinainen joulun ydinsanoma on Mari Kärkkäiselle tärkeä osa joulua. Aattoiltana perhe käy sukulaisten haudoilla Muuramen hautausmaalla ja myöhemmin illalla Taulumäen kirkossa jouluyön messussa.

– Aina ihan kaikki perheenjäsenet eivät osallistu yömessuun, koska ajankohta on myöhäinen, Mari Kärkkäinen sanoo..

Jouluaaton ja joulupäivän kaksi yötä ovat myös poikkeuksellisia. Porukkaa nukkuu kuusen lähettyvillä olohuoneen sohvilla ja patjoilla lattialla.

– Yleensä perheen nuorimmat lapset haluavat nukkua olohuoneessa. Olemme me vanhemmatkin joskus siinä nukkuneet, varsinkin silloin kun lapset olivat vielä pienempiä, Mari Kärkkäinen muistelee.

Kärkkäisen perheen jouluinen salaattikastike:

3 dl öljyä
1 dl appelsiinimehua
1 dl sinappia
1 dl sokeria
1/3 dl etikkaa
½ tl suolaa
(sitruunapippuria, valkosipulijauhetta)

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimella tai sähkövatkaimella

Artikkeli Kiireetön joulu syntyy porukkahengellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mikä heitä valmiissa joulussa viehättää?
Asiakkaat arvostavat valmista, jolloin voi itse nauttia kiireettömästä joulunvietosta. Joulu ruokineen, siivouksineen ja koristeluineen vaatii aika paljon, joten monet kokevat valmiin ratkaisun mielekkäänä.
Useat vanhukset pitävät joulua tärkeänä, mutta eivät enää jaksa laittaa kaikkea juhlaan kuuluvaa itse. Valmis hotellijoulu on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun halutaan viettää joulua isommalla porukalla.
Monet ihmiset viettävät joulua myös yksin, jolloin hotellijoulu on mukava vaihtoehto, mikäli haluaa nähdä ihmisiä ja päästä joulutunnelmaan. Lapsiperheet pitävät valmiista joulusta aktiviteettien vuoksi, jolloin pyhät kuluvat mukavasti lasten viihtyessä. Itse suosittelisin hotellijoulua aivan kaikille.

Mikä hotellijoulussa on asiakkaiden mielestä tärkeintä?
Uskon, että tärkeintä hotellijoulussa on riittävä ja monipuolinen ruoka. Perinteisten jouluherkkujen lisäksi halutaan jotain extraa. Esimerkiksi punajuuri-auralaatikosta on tullut uusin kestosuosikki.

Millaista palautetta vieraat antavat joulusta?
Saamme paljon hyvää palautetta. Tyytyväisiä vieraita on kaikissa asiakasryhmissä. Ruokaa ja ohjelmaa on ollut riittävästi, ja tunnelma on ollut lämmin ja rauhallinen.

Miten jouluvietto on ajan myötä muuttunut?
Minun mielestäni joulunvietto ei ole hirveästi muuttunut. Perinteet ovat asiakkaille tärkeitä: ruoka, kuusenhaku, joulupukin vierailu ja lahjat. Pyrimme myös järjestämään jotakin uutta. Tänä vuonna uutuutena on jouluaaton valvojaiset.

Osaako joulupukki hotelliin?
Ei kai olisi jouluaattoa ilman joulupukkia.  Onneksi joulupukki on löytänyt joka vuosi tänne Laajavuoreen lahjojen kera. Toivon hartaasti, että myös tänä jouluna pukki tulee meitä katsomaan.

Millainen tunnelma hotellissa on joulunpyhinä?
Hotellilla on joulunpyhinä ihanan rauhallinen tunnelma. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja kiireettömiä. Ohjelmaa ja hyvää ruokaa riittää yllin kyllin, jolloin ihmiset pysyvät tyytyväisinä. Henkilökuntakin saa jouluruokaa ja usein laitamme tonttulakit tai jotain muuta hauskaa juhlan kunniaksi.

Mistä joulutunnelma syntyy?
Hyvä tunnelma lähtee ensisijaisesti ihmisistä, mutta myös etukäteen hyvin suunnitellusta ja järjestetystä kokonaisuudesta.

Oletko itse töissä jouluna?
Niin kuin useampana vuonna, myös tänä vuonna olen jouluna töissä. Suurena jouluihmisenä valehtelisin jos väittäisin, että se ei hieman tunnu haikealta, kun ei ole mahdollisuutta rauhoittua juhlan viettoon oman perheen kanssa. Onneksi ihana työyhteisömme on kuitenkin kuin toinen perhe ja me olemme yhteishengellä viettäneet monta hyvää joulua töissä. Ihanat asiakkaat viimeistään saavat meidät joulumielelle.

Miten sinun joulunviettosi jatkuu, kun pääset töistä kotiin?
Pääsen töistä kotiin jouluaattona iltapäivällä. Töiden jälkeen ajelen  Tampereelle mieheni perheen luokse. Aattona kerkiän juuri joulupöytään.
Jouluperinteisiin kuuluu jouluaterian lisäksi joulusauna ja haudalla käynti ennen ruokailua.

Itse tehty joulu vai valmisjoulu?
Nautin eniten itse tehdystä joulusta, koska ruokien ja koristeiden kanssa puuhastelu ei aiheuta minulle stressiä tai paineita, päinvastoin pidän siitä kovasti. Kotona jouluun kuuluu myös tiettyjä rakkaita perinteitä, joita ei välttämättä voi muualla toteuttaa. Toki olisin innokas kokeilemaan joku vuosi myös valmista joulua.

Mikä tekee sinulle joulun?
Minulle joulumielen tekevät ihmiset, kynttilät, joululaulut ja ehdottomasti kinkku.

Paras joululahja?
Paras joululahja olisi varmasti sellainen lahja, joka ilahduttaisi jokaisena arkipäivänä eli jotain käytännöllistä, kuten vaikkapa yöpaita.

Artikkeli Ihanat asiakkaat saavat joulumielelle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.