Lue evankeliumin sanat ja asettaudu katselemaan sen kuvaamia tapahtumia. 
Katseleva rukous tarvitsee hiljaisuutta ja keskittymistä. 
Anna kaiken tulla kohti, ihan iholle.
Ota myös aistit käyttöön.    

 Seuraavat kuusi rukousmietiskelyä rakentuvat raamatunkohdasta ja katselevasta rukouksesta. Jokaiseen mietiskelyyn on liitetty paikka, joten voit tehdä kodissasi pienen pyhiinvaelluksen samalla. Kuulostele rauhassa, miten kyseinen paikka avaa raamatunkohtaa ja rukousta sekä luo yhtymäkohtaa omaan elämääsi. Voit myös tehdä yhden mietiskelyn kerrallaan tai palata rukousmietiskelyyn uudelleen ja antaa sen syventyä sinussa.   

Rukoile ja vaella siunaus mukanasi!   

1. Rukouskamppailu  

Asetu viherkasvin vierelle tai aseta esille hedelmä, yrttinippu tai kuva puutarhasta. Lue Raamatusta Luukkaan evankeliumista kohta Luuk. 22:39–53. Lue sitten seuraava rukous ääneen tai mielessäsi.  
   
Isä meidän.   
Katselen Jeesusta Getsemanen puutarhassa.   
Hän on tuskan vallassa ja kamppailee sen kanssa.  
Minulla ei ole sanoja Jeesukselle,   
joka näin kärsii minun syntieni tähden.   
Hiivin hiljaa hänen viereensä, ja hän sallii minun olla siinä.   
Olen kiitollinen siitä, että Jeesus suostui sinun tahtoosi, Isä.   
Aamen.   

2. Kärsimyksen kasvot   

paikka: peilin edessä   
raamatunkohta: Joh. 18:12–24   
   
Isä meidän.   
Katselen Jeesusta, jonka 
ystävätkin ovat hylänneet.   
Opettajan, parantajan ja ihmeidentekijän kasvot vääristyvät   
ja ottavat uuden muodon: vangitun, pahoinpidellyn ja tuomitun kasvot.   
Särkyneen ihmisen kasvot.   
Isä, on vaikea hyväksyä nämä murretut kasvot sinun    
läsnäolosi kasvoiksi.   
Aamen.   

3. Syytetyn penkillä   

paikka: tuolilla istumassa   
raamatunkohta: Luuk. 23:1–25   
   
Isä meidän.   
Katselen valmiiksi kirjoitettua näytelmää,   
jonka loppu on tiedossa. Jeesus kuolee.   
On raskasta vaeltaa eteenpäin kohtaus kohtaukselta.   
Näen vääränlaisen vallankäytön: vastuun pakoilun,   
syyttömän pilkkaamisen, toisen käyttämisen omana viihdykkeenä,   
paineen alla suostumisen sellaiseen jonka tietää vääräksi.   
Näen väkijoukon, joka huutaa kovaan ääneen ja saa sillä tahtonsa läpi.   
Katselen Jeesusta, joka pysyy uskollisena Totuudelle ja Rakkaudelle.    
Minun sydämeni murtuu.   
Aamen.   

4. Ristin tiellä   

paikka: ulko-oven luona   
raamatunkohta: Luuk. 23:26–43   
   
Isä meidän.   
Katselen Jeesusta, jonka voimat vähenevät.   
Simon Kyreneläinen kantaa puista ristiä, mutta   
kukaan ei voi kantaa maailman syntitaakkaa Jeesuksen puolesta.   
Jeesus lohduttaa vierellään ristillä riippuvaa rikollista   
lupaamalla paikan luonaan paratiisissa.   
Katselen Jeesusta, joka todella rakastaa loppuun asti.   
Hänen sisäinen olemuksensa ei murru,   
koska se on ankkuroitunut sinuun, Isä.  
Jeesuksen rakkaus lohduttaa myös minua hiljaa.  
Aamen.   

5. Kuolemasta elämään   

paikka: sängyllä makuulla   
raamatunkohta: Luuk. 23:44–49   
   
Rakas Jeesus.   
Katselen sinun runneltua ruumistasi ristillä.   
Sinä et ole enää siinä. Jäljellä on vain kuori.   
Kiitos, Jeesus, että kuolit minun puolestani.   
Näytit minulle, että kuolema johtaa Elämään.   
Suostun siihen, etten ymmärrä tätä salaisuutta.   
Katselen vain ja annan   
tämän kaiken puhua sydämelleni.   
Aamen.   

6. Ylösnousseen todistajat  

paikka: ikkunan äärellä   
raamatunkohta: Luuk. 24:1–12   
   
Rakas Jeesus.   
Katselen naisia, jotka kävelevät haudalle.   
He ovat surullisia ja murheellisia.   
He eivät tiedä, miten poistaisivat kiven suuaukolta.   
Se on liian raskas heille. Kuitenkin he menevät ja    
luottavat asioiden ratkeavan oikealla hetkellä.   
Astun naisten jäljissä hautaan, joka on tyhjä.   
Katselen sinun käärinliinojasi, Jeesus. Ruumiisi on poissa.   
Sinä olet todella noussut kuolleista!   
Sydämeeni laskeutuu rauha ja ilo.  
Aamen.   
   

Artikkeli Pääsiäisen rukouspolku kotona   julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille.  

Jeesuksen ajan kadut olivat pölyisiä ja ihmiset kulkivat paljain jaloin tai sandaaleissa. Likaisten jalkojen pesu oli orjien työtä. Siksi Jeesuksen palvelus herätti opetuslapsissakin ristiriitaisia tunteita.  

Olen pääosan työurastani toiminut esimiehenä. Tämän Raamatun kohdan oivaltaminen esimiestyössä on ollut minulle hyvin merkityksellistä. Organisaatiolla on yhteinen päämäärä ja yhteisellä tekemisellä päämäärän saavuttaminen on mahdollista. Alaisille annetaan tehtäviä ja vaatimuksia esimerkiksi työn laadukkuudesta.

Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä upeaa mahdollisuutta, että voin myös palvella alaisiani. Yksinkertaisimmillaan tämä voi olla kahvin keittämistä tai alaisen luo menemistä sen sijaan, että hän tulisi luokseni. Haastavimmillaan se on sitä, että luon alaiselleni parempia mahdollisuuksia tehdä omaa työtään järjestämällä resursseja ja poistamalla esteitä.  

Esimiehellä on upea mahdollisuus palvella alaisiaan. 

Perheen sisällä toisten aito palveleminen helpottaa suuresti perhe-elämäämme. Esimerkiksi kuljettaminen harrastuksiin, läksyjen tarkastaminen, ruoan laitto, lohduttaminen ja läsnäolo ovat myös toisen palvelemista. Omasta ajasta ja joskus omasta mukavuudesta luopuminen ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä asioita, jotta voin olla omalta osaltani vahvistamassa perheen sisäistä kiintymystä ja luottamusta toisiimme. Uskon ja toivon, että samaa lähimmäisen palvelemisen halua voin juurruttaa myös lapsiini.  Lähimmäisen palveleminen eri tavoilla pitää mielen nöyränä ja valppaana sekä vähentää sellaisten käsitysten syntymistä, että joku toinen ei ansaitsisi apua.   

Riku Rantakari 
Lähetys- ja aikuistyön johtokunnan jäsen 
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa

Artikkeli Rakas Raamattuni: Jeesus antoi mallin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kati kertoo lykänneensä mm. lasten vaatehankintoja, joihin hän sai nyt seurakunnilta avustuksen Perheiden parhaaksi -hankkeesta. Vanhat vaatteet alkavat jo käydä pieniksi ja kuluneiksi, lapset tarvitsevat talvivaatteet.

Osallistumiset lasketaan tarkasti

Kati kuvaa, että pienituloisuus näkyy arjessa hyvin konkreettisesti. Esimerkiksi tapahtumiin ei voi lähteä, jos matkakuluihin ei ole varaa. Välillä on laskettava, riittävätkö rahat edes uimahallimaksuihin.
– Taloudellinen niukkuus tuo mukanaan myös paljon huolta ja ahdistusta, minkä lapset aistivat.

Lapset vertaavat tilannettaan siihen, mitä kavereilla on ja mihin muut pääsevät osallistumaan.

– Perheessämme iloitaan yhdessäolosta ja arjen pienistä asioista, jotka ovat ehkä muille itsestäänselvyyksiä. Kuitenkin esimerkiksi jouluna lapset kaipaavat, että heitä muistetaan jollain lailla. He pettyvät, ellei ole antaa mitään lahjoja.

Joulunpyhinä Kati on ollut usein töissä, todennäköisesti tänäkin jouluna.

– Pidän joulua edeltävästä ajasta. On mukavaa leipoa pipareita, sytyttää kynttilöitä ja kuunnella joululauluja.

Diakoniatyöntekijöistä välittyy lämpö

– On tärkeää pystyä hakemaan apua, kun oma taloudellinen tilanne on heikko. Helppoa se ei välttämättä ole, ensin on hyväksyttävä oma tilanne ja pystyttävä toimimaan, Kati pohtii.

Kati kiittää diakoniatyöntekijöitä kohtaamisista, joista on jäänyt hyvä mieli.

– Työntekijöistä välittyy lämpö. Minulta myös kysytään kuulumisia: miten jaksan ja tarvitsenko keskusteluapua.

Hävikkiruokaa enemmän myyntiin

Kati toivoo, että hävikkiruoka hyödynnettäisiin nykyistä paremmin esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa. Hän ostaisi mielellään hyvää arkiruokaa edullisesti.

– Olisi tärkeää saada nimenomaan terveellistä ruokaa, sillä se on usein kallista.

Kati on käynyt välillä myös diakonian yhteisruokailuissa, mutta kesken koulu- tai työpäivän niihin on hankalaa lähteä. Kati toivoo myös, että lapsille ja nuorille järjestettäisiin enemmän ilmaisia tapahtumia – vaikkapa päiviä, jolloin uimahalliin pääsee maksutta.

Katin nimi on muutettu

Artikkeli ”Laskemme, onko varaa mennä uimahalliin” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Piispa Seppo Häkkinen kutsui hiippakuntansa papiston rovastikunnittain keskustelemaan aiheesta. Kouvolan ja Kotkan rovastikuntien papiston kokouksessa oli paikalla 55 pappia.

Piispainkokous antoi asiasta elokuussa 2016 yksimielisen selonteon, jonka mukaan avioliitto on luomisessa asetettu miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Käsitys avioliitosta ei ole muuttunut. Häkkinen korostaa sitä, että avioliittolain mukaan kirkolla on edelleen autonomia päättää itse keitä vihitään. Piispainkokouksen kanta on selvä. Samaa sukupuolta olevia pareja ei vihitä kirkossa. – Haluan antaa selkeän viestin papistolleni, näin pappien on helppo toimia annettujen ohjeiden mukaan. Arvostan sitä, että Mikkelin hiippakunnassa ei ole haluttu provosoitua ja toimia vastoin annettuja ohjeita, Häkkinen toteaa.

Toivon, että pystymme kaikki toimimaan samassa kirkossa.

Joissakin hiippakunnissa on pappeja, jotka ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja. Häkkisen mukaan tämä ei ole oikea tapa muuttaa asioita. – Kirkolliskokous on se kanava, jonka kautta vaikutetaan, jos kirkkolainsäädäntöä halutaan tältä osin muuttaa. Virkavelvollisuuden rikkominen ei sitä ole. Tässä on kyse ihan normaaleista työelämän pelisäännöistä, Häkkinen korostaa.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vihitään reilut 11 000 paria vuosittain. Parisuhteensa rekisteröi kolmisensataa paria. On väläytelty mahdollisuutta ottaa vihkioikeus kokonaan pois kirkolta. Häkkinen ei ajatukselle lämpene. – Niin kauan kuin kirkko saa itse päättää, keitä se vihkii, en kannata vihkioikeuden poistamista. Sitten tietysti, jos valtio alkaa sanella, keitä pitää vihkiä, asia tulee arvioida uudestaan, Häkkinen toteaa.

Kotkan ja Kouvolan rovastikunnan pappien keskuudessa on avioliittolain muutoksesta ja samaa sukupuolta olevien vihkimisestä useaa näkökantaa. Kukaan ei kuitenkaan anna ymmärtää lähtevänsä sooloilemaan yhteisiä pelisääntöjä vastaan.

Kuulutukset on mies- tai naisparin kuitenkin mahdollista saada seurakunnasta. – Jos avioliiton esteiden tutkintaa haluaa samaa sukupuolta oleva pariskunta, palvelemme heitä kuten muitakin, johtava toimistosihteeri Sirpa Sirén Kouvolan seurakuntayhtymän keskusrekisteristä vakuuttaa.

Seurakunnan toiminnassa samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin. Pappi tai muu seurakunnan työntekijä voi sovitussa paikassa rukoilla siviiliavioliiton solmineiden kanssa ja heidän puolestaan. Tällöin sovelletaan piispainkokouksen aiemmin antamaa ohjetta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta.

Yhteisymmärrystä tullaan tuskin koskaan Häkkisen mukaan saavuttamaan, mitä homoparien vihkimiseen tai edes siunaamiseen tulee. Hän peräänkuuluttaa kunnioittavaa keskustelua eri mieltä olevien kesken. – Toivon, että jatkossakin pystymme kaikki toimimaan samassa kirkossa. Papeilla on oikeus seurata käytävää keskustelua ja osallistua siihen, mutta velvollisuus noudattaa kirkon virallista opetusta avioliitosta, Seppo Häkkinen tähdentää.

Artikkeli Uusi avioliittolaki haastaa kirkon julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Elämän pimeä puoli on nähty, mutta millaista on hyvä elämä?

”Kun ihminen on sovussa itsensä ja kanssaihmistensä kanssa, hän on tasapainossa. Hyvään elämään kuuluu toisten kunnioittaminen ja huomioiminen, kuunteleminen ja kuuleminen.  Se vaatii myös harmonista suhdetta ympäristöön.”

”Meillä suomalaisilla on hieno luonto ja kulttuuriperintö, joista nauttia. Olemme rikkaampia kuin koskaan. Miten etuoikeutetussa asemassa olemmekaan me, jotka olemme saaneet elää rauhassa”, Ranta vastaa.

Hän toivoo poliitikkojen tuntevan vastuunsa siitä, että kaikilla suomalaisilla on oikeus hyvään elämään.

”Kirkko voi olla ’watchdog’, ajan hermolla asioita seuraava moraalin vartija. Se on osoittanut suurta rohkeutta monissa moraalikysymyksissä.”

”Toivon, että kirkko jatkaisi työtään heikon ja tavallisen ihmisen puolustajana. Jonkun tahon täytyy estää se, ettemme sorru moraaliseen kriisiin esimerkiksi populististen mielipiteenilmaisujen yleistymisen ja koventumisen kautta.”

Lapsi tarvitsee turvaa

Hyvän lapsuuden kriteerinä on ensinnäkin riittävän hyvä perhe tai kasvupaikka, sanoo Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio.

”Perheen ei tarvitse olla täydellinen, mutta lapsi tarvitsee ympärilleen välittävän ja turvallisen yhteisön, jossa voi kasvaa vapaasti ja kehittyä ilman pelkoa. Perhe voi olla köyhäkin, mutta jos vanhemmat kykenevät turvaamaan perustarpeet, lapsen asiat ovat kunnossa.”

Lapsi on suojelun tarpeessa, kun vanhemmat tai hän käyttävät liikaa päihteitä, käyttäytyvät väkivaltaisesti tai kun vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta. Taustalla on monesti myös mielenterveysongelmia ja erilaisia elämänkriisejä, kuten avioeroja ja vanhempien kuolemia.

”Kirkossa tehdään arvokasta ja ennaltaehkäisevää työtä. Monet lastensuojelun asiakkaat ovat mukana kirkon toiminnoissa. Sosiaalityöntekijöillä on mutkatonta yhteistyötä diakonian ja seurakuntien lapsi- ja perhetyön kanssa”, Vartio kiittää.

”Kirkon tulee levittää armon sanomaa.”

Hyvän työn imussa

Tyytyväinen työntekijä kokee olevansa ”työn imussa” voidessaan vaikuttaa työnsä sisältöön. Hän saa tukea esimieheltä ja arvostusta työtovereilta.

Johtajan tehtävä on varmistaa, että työntekijä voi keskittyä työhönsä. Turhista paineista ja peloista vapaa työ on palkitsevaa ja laadukasta niin tekijän, työnantajan kuin asiakkaankin kannalta, Suomen historian professori Juha Siltala määrittelee.

Haasteiden ja voimavarojen tasapaino on työssä jaksamisen edellytys. Siksi vapaa-aika pitäisi pystyä priorisoimaan lepäämiseen.

”Työstä palautuneella ihmisellä on energiaa muuhunkin kuin työntekoon, jolloin innovatiivisuus kasvaa.”

Tunne hyvästä työstä on yhdistelmä kontrollia omaan tekemiseen ja optimismia, uskoa siihen että tulevaisuudessa ponnistelut palkitaan. Hallitsematon työpaine yhdistettynä omien vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen vie edellytykset hyvän työn kokemukselta.

”Lutherin työetiikan mukaan ihmisarvo ei ole kiinni mistään suorituksista. Ihmisen ei tarvitse ansaita hyväksyntää, ihmisoikeuksiaan ja hyvää elämää myöskään työllään.”

Marsiin jo eläessäni

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja näkee ihmiskunnan edessä kiinnostavan tulevaisuuden.

”Eiköhän tekniikka kehity niin, että pääsemme tähtiin 2800-luvulla, ja toivottavasti Marsiin jo minun elinaikanani!”

Valtaojasta olisi outoa, jos tiedostavia olentoja olisi vain Telluksella – ”muuten joku on ryssinyt pahasti maailmankaikkeuden!”

”Jos universumi ei pursukaan elämää, on velvollisuutemme tuoda sinne iloa ja rakkautta – ja jonkun mielestä varmaan uskontoakin. Koska uskonto pysyy ainakin meidän elinaikanamme vahvana vaikuttajana maailmassa, on parasta pysyä vähän perillä siitä”, professori haastaa.

……………………………………………………………
HYVÄ SUOMI 100! -KESKUSTELUSARJA
Hämeenlinnan kirkko to 2.2.–23.2. klo 18
Merkittävät yhteiskunnalliset vaikuttajat ja ajattelijat luotaavat satavuotiaan Suomen nykytilaa. Keskustelupareina toimivat hämeenlinnalaiset teologit tuovat mukaan kirkon näkökulman. Miten yhteiskunta ja kirkko voisivat yhdessä rakentaa Suomea kohti parempaa tulevaisuutta?
2.2. Hyvä elämä professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja johtava sairaalasielunhoitaja Jukka Lehto
9.2. Hyvä tulevaisuus avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ja puhetaidon kouluttaja, teologi Antti Mustakallio
16.2. Hyvä työ historioitsija, professori Juha Siltala ja kirkkoherra Timo Kalaja
23.2. Hyvä lapsuus? Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio ja asiantuntija, teologi Mikko Sulander
Tilaisuudet juontaa viestintäpäällikkö Mikko Hieta.

Artikkeli Hyvä elämä on suomalaisen lähellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.