– Päätös oli yllättävä, vaikka tähänkin ratkaisuun olimme jollain tasolla varautuneet. Nyt keskitymme tekemään laajentuvasta Jyväskylän seurakunnasta parhaan mahdollisen myös toivakkalaisille, joutsalaisille ja luhankalaisille, Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Liisa Kuparinen kommentoi.

Laajenevan seurakunnan alueen muodostavat Jyväskylän kaupungin sekä Joutsan, Luhangan ja Toivakan kuntien alueet. Seurakunnan nimeksi tulee Jyväskylän seurakunta. Liitos tuo Jyväskylän seurakuntaan hieman yli 5 000 jäsentä lisää.

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli teki keväällä aloitteen Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien liittämisestä Jyväskylän seurakuntaan. Joutsan ja Toivakan kirkkovaltuustot puolsivat liitosta, mutta Hankasalmi ja Petäjävesi vetosivat voimakkaasti seurakuntien itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.

– Hankasalmen ja Petäjäveden luottamushenkilöillä oli vahva vastustus liitosta kohtaan. Kirkkohallitus vaikuttaa laittaneen sille paljon painoarvoa. Yhteisen seurakunnan rakentaminen sitä vastustavien kumppanien kanssa nähtiin haastavana. Tästä näkökulmasta Petäjäveden ja Hankasalmen pois jääminen on helpotuskin, Kuparinen arvioi.

– Toki tämä helpottaa laajenevaa Jyväskylän seurakuntaa myös talouden näkökulmasta, kun korkean veroprosentin seurakuntia on neljän sijasta kaksi.

Toivakan ja Joutsan seurakunnissa yhteistyöneuvotteluihin Jyväskylän seurakunnan kanssa käydään avoimin mielin.

– Ensimmäinen tavoite on, miten perustoiminnot saadaan säilytettyä siinä muodossa, kuin se suinkin on mahdollista seurakuntalaisten toiveet ja tarpeen huomioiden. Miten kaikki muotoutuu, jää nähtäväksi, Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Teuvo Jaakkola toteaa.

Joutsan kirkkovaltuustossa käytiin keväällä tiukka äänestys seurakuntaliitoksesta. Seurakunnassa kerättiin myös adressi itsenäisyyden puolesta. Jaakkola ei ole kuitenkaan huolissaan, että seurakunta olisi liitosasiassa jakautunut.

– Demokratiassa on mahdollista esittää mielipiteensä. Joutsan seurakunnan osalta itsenäisyys olisi ollut huono vaihtoehto, kun katsoo taloudellisia realiteetteja. Kyllä me isompaa apua enemmän tarvitaan.

Toivakan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmala uskoo liitoksen tuovan uusia tuulahduksia seurakunnan työhön.

– Toivon, että liitos tuo synergiaa kehittää toimintaa yhdessä niin Toivakassa kuin Jyväskylässä. Meillä on ainutlaatuinen kirkko ja hyvin toimivat tilat esimerkiksi musiikillisen yhteistyön toteuttamiseksi.

Toivakan seurakunnan vahvuutena Koriseva-Karmala pitää tiivistä ja aktiivista työyhteisöä.

– Tärkeimpänä toiveena on, että omat työntekijät jatkavat, ja toiminta ei missään nimessä pienene, vaan saisi uutta virtaa uuden seurakunnan myötä.

Jyväskylän, Joutsan ja Toivakan seurakuntien liitosta ryhtyy valmistelemaan Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin nimeämä järjestelytoimikunta, joka koostuu 15 seurakuntien luottamushenkilöstä. Sen puheenjohtajana toimii Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala. Järjestelytoimikunta hyväksyy muun muassa laajenevan seurakunnan ensi vuoden veroprosentin.

Laajentuvan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tuloksen perusteella.

Liisa Kuparinen uskoo, että Toivakan ja Joutsan seurakuntien ääni
kuuluu päätöksenteossa paremmin nyt, kun liittyviä seurakuntia on vähemmän.

Jyväskylän seurakunta ei ole ollut aloitteellinen seurakuntaliitosten osalta, mutta on suhtautunut niihin myönteisesti. Lähtökohtana on ollut, että mahdolliset liitokset toteutetaan yhdellä kertaa eikä vaiheittain.

– Jyväskylän seurakunnan vahvana toiveena on, että uusia liitoksia ei meidän kanssamme tehdä lähivuosina, vaan saamme rauhassa keskittyä rakentamaan Toivakan ja Joutsan liitoksesta mahdollisimman toimivan, Kuparinen sanoo.

Hankasalmen ja Petäjäveden seurakunnissa Kirkkohallituksen päätös otettiin huojentuneina ja ilolla vastaan. Molemmissa seurakunnissa vastustettiin liittymistä Jyväskylän seurakuntaan.

– Demokratian voitto. Uskomme, että itsenäisinä pystymme palvelemaan seurakuntalaisia paremmin kuin liitoksen kautta, Hankasalmen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Markku Laitinen sanoo.

– Kirkkohallitus luotti seurakunnan kykyyn hoitaa asioita hyvin. Nyt voimme jatkaa puhtaalta pöydältä viemään seurakuntaa eteenpäin. Laitamme asioita kuntoon pikkuhiljaa. Haasteita riittää, mutta uskon, että pärjäämme, Laitinen toteaa.

Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hannele Oikarinen myöntää, etteivät talouden vaikeudet ole mihinkään hävinneet, mutta pakkoliitos ei olisi ollut hyvä ratkaisu ongelmiin.

– Sekä työntekijöissä että luottamushenkilöissä on ollut odotuksia muutoksen suhteen, ja päätös on saattanut herättää pettymystäkin. Nyt tarvitaan työrauhaa suunnitella tulevaisuutta. Hyvällä yhteistyöllä pystymme ratkomaan edessä olevia haasteita, Oikarinen sanoo.

Joutsan seurakunta

• 3 438 jäsentä (31.12.2023)
• Luhangan ja Leivonmäen kappeliseurakunnat kuuluvat Joutsan seurakuntaan.
• Veroprosentti 2,00
• Henkilöstömäärä on 11
• Kiinteistöjä: Joutsan kirkko, Luhangan talvikirkko ja kesäkirkko, Leivonmäen kirkko, Joutsan srk-koti, Leivonmäen srk-talo, Pekkasten leirikeskus, Toivolan tila, Kolkkapohja

Toivakan seurakunta

• 1 575 jäsentä
• Veroprosentti 1,95
• Henkilöstömäärä on 7
• Kiinteistöjä: Toivakan kirkko, seurakuntakoti Majakka, nuorisotila Myrskäri

Jyväskylän seurakunta

• 91 544 jäsentä
• Veroprosentti 1,45
• Henkilöstömäärä on 312
• Kiinteistöjä: mm. 9 kirkkoa, 6 srk-keskusta, 4 kappelia, Vesalan leiri- ja toimintakeskus, Sarpatin leirikeskus

Artikkeli Viisikosta tulikin kolmikko julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Leena Kaskismaa, Jyväskylä (vasen kuva)
– Varmaan välttämätöntä. Muutoksia tarvitaan, koska ikäluokat pienenevät ja ihmisiä kuuluu vähemmän kirkkoon. Voivat tuoda joustavuutta henkilöstöresursseihin.

Sinikka Ryhänen, Jyväskylä (kuva keskellä)
– Minulle liitokset kävisivät ihan hyvin. En pelkää Jyväskylän seurakunnan
palvelujen puolesta. Pienemmille seurakunnille liitos on tärkeä, jotta ne pysyisivät hengissä.

Mikamatti Puranen, Jyväskylä (kuva oikealla) 
– Seurakuntaliitokset eivät herätä minkäänlaisia ajatuksia. Tuskin Jyväskylässä suurempia vaikutuksia, ellei henkilökuntaa vähennetä. Enemmän vaikuttaa maakunnissa.

Suomen suurin seurakunta kasvaa entisestään, jos seurakuntajaon uudistaminen Keski-Suomessa etenee suunnitellusti. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli esittää Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä Jyväskylän seurakuntaan, jonka jäsenmäärä kasvaisi liitosten myötä jo yli sadantuhannen.

Mitä tehokkaammin seurakuntaliitokset etenevät, sitä vähemmän jää aikaa epävarmuudessa vellomiselle.

Mikäli Kirkkohallitus hyväksyy tuomiokapitulin aloitteen, seurakuntaliitokset toteutuvat jo ensi vuoden alusta lukien. Laajenevan seurakunnan nimenä säilyisi Jyväskylän seurakunta.

Seurakuntaliitosselvityksessä mukana olleet Muurame ja Uurainen jäävät liitoksen ulkopuolelle.

– Mitä tehokkaammin seurakuntaliitokset etenevät, sitä vähemmän jää aikaa epävarmuudessa vellomiselle, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki viestittää.

Seurakuntajaon uudistaminen on edennyt vauhdilla liitosselvityksestä tuomiokapitulin esitykseen.

Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Liisa Kuparinen myöntää, että aikataulu on hurja, mikäli liitokset toteutuvat vuodenvaihteessa.

– Toisaalta muutos on ollut näköpiirissä jo pitemmän aikaa. Reilu vuosi sitten Jyväskylän seurakunnassa toteutetussa organisaatiouudistuksessa jo varauduttiin mahdollisesti toteutuviin liitoksiin.

 Kyse on vastuunkantamisesta ja pienten seurakuntien auttamisesta – siis myös lähimmäisenrakkaudesta.

Nykyisen alue- ja lähikirkkomallin on ajateltu parhaiten palvelevan tilanteessa, jossa Jyväskylän seurakuntaan liittyy uusia alueita.

Jyväskylän seurakunta pärjäisi Kuparisen mukaan hyvin ilman liitoksiakin. Muutos ei ole aina toivottu, sillä se myös rasittaa. Seurakunnassa ymmärretään kuitenkin pienten seurakuntien ahdinko talouden kiristyessä ja jäsenmäärän vähentyessä.

– Kyse on vastuunkantamisesta ja pienten seurakuntien auttamisesta – siis myös lähimmäisenrakkaudesta, Kuparinen muistuttaa.

– Hallintoa keskittämällä pyritään siihen, että toiminta pystyttäisiin säilyttämään lähellä seurakuntalaisia myös pienissä seurakunnissa.

Kuparinen arvioi, ettei muutos ole kovin merkittävä Jyväskylän nykyisten seurakuntalaisten näkökulmasta. Palvelut ja toiminta säilyvät kuten tähän asti.

– Kirkollisveroprosentin nostamiseen tulee paineita, mutta selvitämme voisiko noston välttää.

Jos muutokseen liittyy huolia ja toiveita, niitä myös kuullaan.

Kevään aikana järjestetään kuulemisia, joissa seurakuntalaisilla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään seurakuntajaon uudistamisesta.

– Jos muutokseen liittyy huolia ja toiveita, niitä myös kuullaan. Kannustan ottamaan yhtyettä, Kuparinen sanoo.

Seurakuntajakoselvitys käynnistyi vuonna 2022 alun perin Toivakan ja Joutsan seurakuntien aloitteesta. Molemmissa seurakunnissa jäsenmäärä vähenee ja talous on ollut useana vuonna alijäämäinen. Joutsassa taloutta rasittavat myös lukuisat kiinteistöt, joiden korjaamiseen seurakunnalla ei ole varaa. Selvityksen mukaan liitos turvaisi parhaiten seurakuntatoiminnan jatkumisen.

– Seurakuntalaisista monet tiedostavat, että tilanne on vaikea. Jos katsotaan realistisia lukuja, niin eihän tulevaisuus kovin hyvältä näytä itsenäisyyden kannalta, Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Teuvo Jaakkola myöntää.

Liitos Jyväskylään herättää myös epäilyksiä. Jaakkola arvelee, että muutosvastarintaakin on odotettavissa.

– Moni seurakuntalainen pohtii, miten palvelut säilyvät jatkossa. Järjestetäänkö jumalanpalveluksia ja miten toimistoasiat hoituvat, Jaakkola sanoo.

Myös Toivakassa aloitteen nopea eteneminen hämmentää.

– Nyt pohdimme, onko meillä muuta mahdollisuutta kuin liittyä Jyväskylän seurakuntaan. Vääjäämättä kehityssuunta on sellainen, että pienillä seurakunnilla on liitos edessä, Toivakan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmala toteaa.

Toivakassa seurakuntaliitos ei saa varuksetonta kannatusta.

– Uskon, että kaikki haluaisivat pitää kynsin hampain kiinni seurakunnan itsenäisyydestä, mutta ymmärrämme myös, että tarvitsemme leveämpiä hartioita ylläpitämään seurakuntalaisille tärkeitä palveluja.

Koriseva-Karmala toivoo, että mahdollinen liitos nähtäisiin enemmän positiivisena voimavarana kuin uhkana.

Varmaan äänekkäimpiä ovat ne, jotka vastustavat liitosta.

– Yhdessä olemme enemmän, hän muistuttaa.

Petäjävedellä on tahtotila jatkaa itsenäisenä seurakuntana.

– Selvityksen tulokset on käytävä tarkkaan läpi ja harkittava, onko meillä taloudellisia edellytyksiä jatkaa itsenäisenä, Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hannele Oikarinen sanoo.

Mielipiteet jakautuvat seurakunnassa puolesta ja vastaan.

– Varmaan äänekkäimpiä ovat ne, jotka vastustavat liitosta.

Seurakunnan taloustilanne on selvityksen mukaan erittäin vaikea. Henkilöstöä ei voi vähentää, eikä veroprosenttia nostaa. Taloutta rasittavat edessä olevat monet korjaushankkeet. Myös Unescon maailmanperintökohde, Petäjäveden vanha kirkko, vaatii jatkuvaa taloudellista panostusta.

Suurempi seurakunta helpottaisi kiinteistöjen hoitamista ja henkilöstön sijaistuksia.

– Toisaalta pelätään, miten käy vahvan talkoohengen, jos seurakuntaa ei koeta enää omaksi, Oikarinen pohtii.

Tuomiokapitulin aloitteessa seurakuntajaon uudistaminen nähtiin tarpeellisena myös Hankasalmen seurakunnan osalta. Voimakas jäsenmäärän lasku tulevina vuosina muihin seurakuntiin verrattuna oli yksi painava syy, miksi Hankasalmi lisättiin mukaan seurakuntajaon
uudistamiseen. Seurakunnassa aloitetta ei purematta niellä.

– Edellisissä seurakuntavaaleissa saimme selvän viestin siitä, että enemmistö seurakuntalaisista haluaa kehittää Hankasalmea itsenäisenä seurakuntana. Elävä ja toimiva seurakunta on meille tärkeä arvo, Hankasalmen seurakunnankirkkovaltuuston puheenjohtaja Markku Laitinen sanoo.

Seurakunnan taloudellinen asema on hyvä, vaikka talous on kiristymässä.

– Seurakunnalla ei ole velkaa, mutta kassavaroja noin miljoona.

– Emme kuvittele, että tässä on helppoja ratkaisuja olemassa. Helpointa olisi nostaa kädet pystyyn ja liittyä Jyväskylän seurakuntaan.

Laitista harmittaa, että selvitys ei avaa sitä, mitä liitoksen jälkeen tapahtuu.

– Se jää nähtäväksi. Olisi tärkeä selvittää myös se, miten seurakunnat voisivat säilyä itsenäisinä, mutta lisätä keskinäistä yhteistyötä.

Aloite seurakuntajaon uudistamisesta Keski-Suomessa:

• Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakunnat lakkautettaisiin 31.12.2024 ja liitettäisiin Jyväskylän seurakuntaan 1.1.2025 lukien.
• Seurakunnan alueena olisi Jyväskylän kaupungin sekä Joutsan, Luhangan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen kuntien alueet.
• Laajenevan seurakunnan nimi olisi Jyväskylän seurakunta.
• Seurakuntien kirkkovaltuustot toimittavat lausunnot tuomiokapitulille 17.4.2024 mennessä.
• Jos asia etenee, Kirkkohallitus päättää seurakuntajaon uudistamisesta kesäkuussa.

Haluatko sanoa mielipiteesi seurakuntajaon muutoksesta?

Jyväskylän seurakunta valmistelee lausuntoa ehdotettuun seurakuntajaon muutokseen. Lausunnon valmistelua varten voi asiasta kirjoittaa palautetta 21.3.2024 mennessä osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi/palaute.

Lisäksi seurakuntamme lähikirkkoalueilla järjestetään maaliskuun aikana kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia.

Joutsan, Petäjäveden, Toivakan, Hankasalmen ja Jyväskylän seurakuntien jäsenet voivat ottaa tuomiokapitulille kantaa muutokseen 1.3.2024 asti. Kannanoton on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lisätietoa osoitteessa jyvaskylanseurakunta.fi.

Osoite kannanoton toimittamiseksi kapitulille:
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli
PL 160, 60101 Seinäjoki
lapua.tuomiokapituli@evl.fi

Artikkeli Suomen suurin on pian entistä suurempi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Vanhimmissa ilmoituksissa kerrottiin tapahtumista kokonaisin lausein, ja tarkoitus oli tiedottaa, kertoo suomalaista surua väitöskirjassaan tutkinut tietokirjailija Mari Pulkkinen.

Yhä digiaikana moni lukee paperilehdestä tarkkaan juuri kuolinilmoitussivun. Kauniisti sanoitettu ja kuvitettu suru ja etenkin nuoren ihmisen kuolema koskettaa. Iän kun voi päätellä syntymäajasta. Lisäksi kuolleesta saatetaan kertoa syntymä- ja kuolinpaikka ja toisinaan ammatti tai oppiarvo.

 Olisi tärkeää muistaa toisemme rehellisesti kaikkine puolinemme ja kokonaisina ihmisinä.

Valittu symboli ja kuvitus viestivät arvomaailmasta tai vaikka­pa rakkaasta harrastuksesta. Suremaan jääneiden lista kertoo perhesuhteista.

Sanamuodoista voi toisinaan lukea viitteitä myös kuolinsyystä. Joku on kuollut pitkän sairauden murtamana ja toinen lähtenyt yllättäen. Henkirikoksesta tai itsemurhasta taustalla yleensä vaietaan. Halutaan olla hienotunteisia ja kunnioittaa vainajaa. Pulkkisen mielestä avoimuus lisääntyy vähitellen ja vaikeistakin asioista voidaan puhua.

– Olisi tärkeää muistaa toisemme rehellisesti kaikkine puolinemme ja kokonaisina ihmisinä. Silloin myös suru voi olla kokonaista.

Lehdestä voi löytää myös itselle tutun nimen yllättäen tai odotetusti. Kuolinilmoitusta ei kuitenkaan laiteta lehteen läheskään aina.

– Sanoisin, että yli puolet jättää tekemättä. Joillekin riittää, että läheisen kuolemasta kerrotaan lehdessä kirkollisissa ilmoituksissa. Myös hinta voi vaikuttaa päätökseen, kun palstan ilmoitus lehdessä maksaa 350–450 euroa ja kahden palstan noin 700 euroa, arvioi Tarja Salmela Jyväskylän Hautauspalvelu Oy:stä.

 Puhutaan sururauhasta ja ajatellaan, että on kohteliasta jättää ihminen suremaan rauhassa.

Hän kertoo, että omaiset laativat kuolinilmoituksen yleensä omatoimisesti helppokäyttöisellä ohjelmalla sanomalehden verkkosivuilla. Ilmoitusta voi laatia askel askeleelta, ja lopputuloksen näkee valmiina ennen julkaisua.

Osa miettii surun sanoja tarkkaan, ja toiset valitsevat valmiista valikoimasta. Saattaapa joku valita etukäteen itse kuolinilmoituksensa sisällöt.

Ilmoitus julkaistaan nykyään yleisimmin hautajaisten jälkeen. Kerrotaan, että siunaus on pidetty läheisten kesken ja kiitetään myötäelämisestä surussa. Aiempaa harvemmin esitetään avoin kutsu siunaus- tai muistotilaisuuteen. Pulkkisen mielestä se kuvastaa perinteisen yhteisöllisyyden katoamista kuoleman ja surun ympäriltä.

– Puhutaan sururauhasta ja ajatellaan, että on kohteliasta jättää ihminen suremaan rauhassa. Oikeasti sosiaalisen verkoston voisi olla hyvä aktivoitua surevan tueksi.

Paljon surua jää sanomalehtien ulkopuolelle.

Moni haluaa viestiä surusta ja menetyksestä lehti-ilmoituksen rinnalla tai sen sijaan somekanavillaan. Sielläkin julkaisuun saatetaan liittää muistolause, kuva tai symboli. Somen sykli on nopea ja siihen liittyy vuorovaikutus, kun surunilmaus kerää reaktioita, osanottoja ja särkynyt sydän -symboleita.

Pulkkinen huomauttaa, että lehdissä näkee harvoin vieraskielisiä kuolinilmoituksia.

– Paljon surua jää sanomalehtien ulkopuolelle, vaikka olemme monikulttuurinen maa. Some tarjoaa sen sijaan ilmaisen mahdollisuuden kertoa surusta omalla kielellä ja omalle verkostolle.

Artikkeli ”Rakkaudella muistaen ja kiittäen” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Koronaepidemia lähti nousuun Senegalissa maaliskuussa, jolloin Senegalin valtio päätti nopealla aikataululla sulkea maan rajat. Lisäksi maakuntien rajat sekä koulut suljettiin epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Tiimimme teki joidenkin kuukausien ajan töitä Suomesta käsin.

Vaikka rajoitukset huolestuttivat työn jatkumista, opimme nopeasti, että kulloiseenkin tilanteeseen löytyy usein uusia ratkaisuja. Jumalanpalvelukset siirtyivät nettiin, ihmisiä alettiin tavoittaa uusin keinoin kokoontumisrajoitusten aikana ja kumppanimme niin Senegalissa, Mauritaniassa kuin Ranskassa kamppailivat koronaa vastaan hygieniatarvikkeita jakamalla ja tiedonjakoa tekemällä.

Senegalin luterilainen kirkko teki radiolähetyksiä, joissa paikalliset asiantuntijat ja uskonnolliset johtajat jakoivat tietoa koronasta. Koronakriisi onkin osaltaan näyttänyt, kuinka vahvasti Senegalissa tehdään yhteistyötä yli uskontorajojen.

Nyt tilanne Senegalissa on parantunut huomattavasti ja rajoituksia on viime aikoina purettu ja työ on päässyt jatkumaan pitkälti entiseen malliin. Tässä vaiheessa on kuitenkin erityisen tärkeää, että ihmiset muistavat noudattaa ohjeita, ja kumppanimme jatkavat aktiivisesti koronasta tiedottamista.”

Marja Alastalo, Botswana

Kukapa olisi osannut arvata vuoden 2020 alettua, millaiseksi tämä vuosi sitten muodostuikaan. Minullakin oli monenlaista reissua ja tapaamista suunnitteilla, mutta kun maaliskuun puoliväli tuli, menivät kaikki suunnitelmat uusiksi. Lockdown, matkustusrajoitukset, luvan anominen maan sisällä kulkemiseen, käsien pesu, pakolliset maskit kaikkialla paitsi kotona, ja nimien ja puhelinnumeroiden kirjaaminen ylös liikkeisiin ja toimistoihin mentäessä, on muuttunut normiksi. Botswanan rajat ovat olleet kiinni huhtikuun alusta. Aika lailla haastavaa on ollut tottua tähän kaikkeen, mutta se tieto, että olemme samassa veneessä ympäri maailmaa, on helpottanut.

Botswana pystyi pitkään hidastamaan viruksen leviämistä, mutta viimeisten kuukausien aikana on ollut selvää nousua. Menehtyneitä on toistaiseksi ollut vain muutamia kymmeniä ja toivotaan, että luvut eivät tuosta kovasti nouse.

Toiset ihmiset ovat hyvin varovaisia ja pitävät huolta ohjeistuksien noudattamisesta, toiset ottavat tilanteen rennommin. Aina sitten kun kuulee jonkun sairastuneen, se tuntuu hätkähdyttävän. Tosiasia kuitenkin on, että Botswanan heikko terveydenhuoltojärjestelmä ei tulisi kestämään viruksen hallitsematonta leviämistä. Siksi rajoitustoimenpiteet ovat rankat.

Botswana saa tuloja turismista, joka on kärsinyt matkustusrajoituksista kovasti. Yrittäjät hakevat nyt tilanteeseen jonkinlaista paikkausta tarjoamalla maassa asuville majoitus- ja safaripalveluita hieman edullisempaan hintaan. Tästä monet ovat olleet hyvin iloisia.

Hanna Londo, Tansania

Tansaniassa ensimmäinen koronatapaus­ ilmeni maaliskuun puolivälissä, jolloin koulut suljettiin ja yhteiskunnan toiminnot hiljenivät. Minut evakuoitiin Suomeen lasteni kanssa maaliskuun lopulla, mieheni jäi Tansaniaan.

Seurakunnan toiminnat hiljenivät. Koronatilanne kuitenkin meni Tansaniassa ohitse ihmeellisen nopeasti. Kesäkuun aikana yhteiskunta palautui jo lähes normaaliksi.
Pääsimme palaamaan vihdoin syyskuun lopulla Tansaniaan. Olimme omaehtoisessa kotikaranteenissa yhdeksän päivää matkan jälkeen. Sitten lapset pääsivät palaamaan kouluun, ja riemu oli suuri, kun he saivat jälleen tavata kavereita.

Tansaniassa koronatilanne on ollut ihmeen rauhallinen. Elämä täällä on lähes normaalia, mutta käsienpesupaikkoja näkee joka puolella, kauppojen ja liikkeiden ulkopuolella. Myös esimerkiksi pankeissa ja muissa julkisissa tiloissa on merkitty turvavälejä penkkien istuinriveihin. Muuten yhteiskunta pyörii lähes entisellään­. Toisaalta täällä ei tehdä aktiivisesti testejä, kuten monissa muissa maissa eikä maskeja näy katukuvassa.

Suomen Lähetysseura lomautti kaikki työntekijänsä tänä syksynä yhden kuukauden ajaksi. Minun työlupani Tansaniassa on vanhentunut ja uutta on haettu, mutta prosessi on vielä kesken. Odottelemme nyt, että työlupa-asia etenisi nopeasti ja pääsisin palaamaan pitkästä aikaa työhöni. Siinä mielessä lomautus tuli hyvään aikaan, kun joka tapauksessa odotan työlupaa.

Työparini pastori Nnko tapaa naisia, mutta toiminta on edelleen hiljaista. Kohokohtana mainittakoon, että saimme iloita tukemamme tytön ala-asteen päättymistä hyvin arvosanoin. Marras–joulukuussa on tarkoitus tavata koko naisryhmän kanssa.

Johanna ja Jüri Perendi, Japani

Japanissa korona alkoi vaikuttaa moneen asiaan keväällä. Lapsemme päiväkoti suljettiin reiluksi kuukaudeksi. Koululaiset jäivät kotiin suorittamaan läksypinoja. Viitisen prosenttia kouluista tarjosi myös nettiopetusta.

Seurakuntien toimintoja keskeytettiin. Moni oli huolissaan. Jos joku saisi tartunnan seurakunnan tilaisuudessa, seurakunta saisi häpeää ja huonoa mainetta.

Okayamassa, jossa työskentelemme, tartuntoja oli aluksi vähän. Seurakuntamme siirtyi lyhyisiin Facebook-livejumalanpalveluksiin. Muutama seurakuntalainen kävi uskollisesti paikan päällä.

Kesän jälkeen toimintaa ryhdyttiin avaamaan. Seurakunta istuu sunnuntaisin kirkossa harvassa ja maskit kasvoilla. Nettilähetyksiä jatketaan. Niin lasten kuin aikuistenkin englannin ryhmät sekä äitilapsikerho ovat kokoontuneet tavallisesti. Johanna on opettanut Koben Raamattukoulussa netin kautta.

Korona on vaikuttanut omaan arkeemme melko vähän. Toukokuusta saakka lapset ovat käyneet päiväkodissa ja olemme voineet tavata ystäviä. Maskien käyttö on ollut itsestään selvää koko ajan. Kauppaan ei yksinkertaisesti kehtaa mennä ilman. Ympäristön paine lienee hillinnyt tartuntojen määrää.

Viimeisen kuukauden sisällä koronatartuntoja on kuitenkin tullut Okayaman läänissä paljon lisää. Kun aluksi läänin 1,9 miljoonasta asukkaasta löydettiin vain 230 tartuntatapausta, nyt niitä on yhteensä 543. Monien sääntöjen maa on sopeutunut uusiin rajoituksiin.

Artikkeli Koronaterveisiä maailmalta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.