Isien ja lasten leiri järjestään syyskuussa seurakuntayhtymän eri leirikeskuksissa. Leirin ohjelma on suunniteltu siten, ettei leiriläisille tule liiallista hoppua.  

Viikonlopun aikana isät ja lapset askartelivat nimipinssit. Ohjelmaan kuului myös aamu- ja iltahartaudet sekä ulkoilua. Perjantai-iltana lasten mentyä nukkumaan isät lähtivät perinteeksi muodostuneeseen isien saunaan. 

Lauantaina isät ja lapset askartelivat yhdessä paracord-rannekkeet. Lasten leikkihetken aikana isät kokoontuivat isien tuokioon, jossa keskusteltiin isyyteen ja kasvatukseen liittyvistä aiheista. Pihalle kyhättiin omia metsämajoja, ja iltapäivällä jokainen perhe sai tehdä omia juttuja, uida ja saunoa. Illan kruunasi makkaran ja lettujen paistaminen.  

Isien ja lasten leirille ilmoittautuminen ajoittuu keväälle pääsiäisen jälkeen. Tieto tulevasta leiristä löytyy silloin Kouvolan seurakuntayhtymän varhaiskasvatusyön sivuilta

Artikkeli Isien ja lasten leirillä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kuitenkin leirimme oli toki poikkeuksellinen joissakin seikoissa. Ensinnäkin kaikki leiriläiset olivat tyttöjä – kaikki 24. Onneksi meillä oli mukana nuorisotyönohjaaja Eveliina, kesäteologi Johanna, kanttori Timo sekä isoset Jadeliina, Misa, Anniina, Toni, Matias ja Milla, jotka omalla läsnäolollaan ja taidolla saivat kaikki viihtymään uusissa olosuhteissa. Oli ilo huomata, miten nuoret saivat olla vapaasti omana itsenään, eikä kukaan jäänyt porukasta syrjään.

Leirimme sijainti oli sekin poikkeuksellinen. Olimme vieraassa maassa 442 kilometriä Suomesta, joten yökarkailut eivät olleet ongelma. Todellisen haasteen muodosti kielimuuri. Vaikka viron kieli on sukulaiskieli, se on ihan riittävän erilainen. Googlen kääntäjä pelasti meidät useaan otteeseen – varsinkin aterioiden yhteydessä, kun piti selvittää mistä aineista jokin ruokalaji on tehty.

Paikallinen kirkkoherra ja lääninrovasti Anti Toplaan toimi oppaana, kun kävimme katsomassa erästä hyvin vanhaa kivikirkkoa sekä Kaalin kylän kraatteria. Kävimme lauantaina Saarenmaan pääkaupungissa Kuressaaressa. Kaupunkikäynnin jälkeen leiriläiset saivat mahdollisuuden uida tovin Kuressaaren lämpimissä rantavesissä.

Kuressaarelaiset nuoret vierailivat leirillä toisen leiripäivän iltana. He osallistuivat iltaohjelmaamme ja jäivät iltahartauteen. Hauskaa pidettiin ja opimme jotain uutta toisiltamme.

Minä ja muut leirin vetäjät toivomme, että leiristä on jäänyt onnellisia, rohkaisevia ja opettavaisia kokemuksia nuorillemme. Mutta toivomme ennen kaikkea, että nuoret ovat oppineet kristinuskon olevan ytimeltään iloinen asia, joka kantaa läpi elämän.

Artikkeli Rippileiri vieraalla maalla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.