Marjo Kujala
Kirkkoherra, Pyhtään seurakunta
1. vaalisija, vaalinäyte 13.1.2019

1. Haluan toimia kirkkoherrana niin, että erilaiset hengelliset painotukset voivat elää rinnakkain. Kannustan ja rohkaisen seurakuntalaisia löytämään oman paikkansa toimia ja vaikuttaa seurakunnan elämään. Haluan tukea työntekijöitä kehittämään omaa osaamistaan ja työyhteisössä pitää voida puhua vaikeistakin asioista avoimesti ja myötätuntoisesti. Arvostan hyvää hallintotapaa ja yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa.
2. Sitoudun toimintasuunnitelmassa kirjattuihin strategian mukaisiin toiminnan tavoitteisiin. Vapaaehtoistyön lisääminen sekä avoin ja rohkea toiminnan arviointi voi avata aivan uudenlaisia toimintatapoja. Seurakunnan sosiaalisen median näkyvyyttä voisi tulla lisää, tämän voisi toteuttaa esim. some-tehtäviä kierrättämällä.
3. Nuoruus Kouvolan seurakunnassa, opiskelu ja elämänkokemus ovat muovanneet minulle vahvan seurakuntaidentiteetin. Kirkko on hengellinen kotini. Siellä on läsnä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Menneisyydessä edesmenneet rukoilevat sukupolvet, nykyisyydessä Jumalan Sana, armo ja anteeksianto ehtoollispöydässä ja kastemalja, joka viestittää minulle tehtävästä mikä minullakin on: kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja rukoilla myös tulevien sukupolvien puolesta.

Arto Helle
Seurakuntapastori, Keski-Lahden seurakunta
2. vaalisija, vaalinäyte 20.1.2019

1. Uskon yhteistyöhön ja kannustamiseen. Muutoksiin tulee reagoida suunta, luottamus, elävä perinne, ilo sekä toivo säilyttäen. Kirkkoherrana tahdon olla kuin paimen, joka kulkee laumansa edellä valaisten tietä, sen keskellä rinnalla kulkien ja jäljessä huolehtien, ettei kukaan jää joukosta.
2. Kirkon tehtävä on rakentaa siltoja ihmisen ja Jumalan kohtaamiselle. Monipuoliset messut tavoittavat eri elämäntilanteissa olevia, mutta on myös kohdattava ihmisiä heidän arjessaan. On tärkeää tukea osallisuutta, huomioida lapset, nuoret ja ikäihmiset, antaa tilaa monimuotoiselle hengellisyydelle, panostaa viestintään sekä rakentaa yhteyksiä valkealalaisiin yhteisöihin.
3. Lappalanjärvi on sielunmaisemaani. Kodin perintönä olen saanut körttihenkisen, avaran uskon. Seurakuntanuorissa koin lämmintä yhteisöllisyyttä. Opiskeluaikoina syvennyin Lutherin uskon ja rakkauden teologian maailmaan. Nämä ovat kasvattaneet minusta Sanan palvelijan, yhteiseen etsimiseen ja rukoukseen luottavan papin ja perheenisän.

Pauli Heinola
Kappalainen, Kuusankosken seurakunta
3. vaalisija, vaalinäyte 27.1.2019

1. Johtaisin Valkealan seurakuntaa kuunnellen, keskustellen ja myös suuntaa näyttäen pitäytyen Jumalan sanaan. Johtamisessa haluan kuunnella työntekijöitä ja seurakuntalaisia sekä rohkaista heitä työssään seurakunnan rakentumiseksi. Tahdon olla johtamassa ja ohjaamassa ihmisiä Hyvän paimenen laumaan ja ruokkia heitä elämän leivällä.
2. Valkealan seurakunnan toiminnassa tulisi keskittyä seurakunnan perustehtävään eli evankeliumin esillä pitämiseen sanoin ja teoin, jotta seurakunta voisi olla reilusti välittävä ja rohkeasti hengellinen. Enemmän tulee panostaa toimintaan kuin seiniin. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteen hiileen puhaltaminen ja ulospäinsuuntautuminen ovat mielestäni keskeisiä asioita.
3. Lapsuudenkodissani Nuijamaalla pidettiin pyhäkoulua, lähetyspiiriä ja seuroja. Hengellinen kotini on lähinnä viidesläisyydessä, olen ollut Kylväjän lähettinä kaksi vuotta Etiopiassa. Minulla on ollut yhteyksiä kaikkiin herätysliikkeisiin ja useaan järjestöön. Näen herätysliikkeet rikkautena, olen osallistunut usean herätysliikkeen kesäjuhliin.

Artikkeli Ehdokkaat esittelyssä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Itse juhlassa voi olla vaikea saada juhlatunnelmasta kiinni. On ollut niin paljon järjestettävää ja muistettavaa, että rentoutuminen ja juhlaan heittäytyminen ei välttämättä luonnistu. Ja kun kovasti odotettu juhla on ohi, sen jälkeen tulee hetkeksi tyhjyys.

Sunnuntaina varsinaiseen vaalipäivään huipentuneet seurakuntavaalit ovat demokratian juhlaa. Näistä juhlista on puhuttu välillä kyllästymiseen asti, ja niiden järjestelyjä on mietitty sen miljoonalta eri kantilta kuukausien ajan. Silti pitkin matkaa tuli vastaan asioita, joita ei tullut hoksanneeksi tai muistaneeksi. Jokaiset vaalit ovat hieman erilaiset, ja jokaisissa vaaleissa on jotain uutta, jota ei olla koskaan aiemmin juuri sellaisessa muodossa toteutettu. Aina voi ottaa jotain opiksi.

Seurakuntavaalien tekemiseen osallistui Jyväskylässäkin valtava määrä ihmisiä. Oli vaalilautakunnan jäseniä vapaaehtoisina ja työntekijöitä asemansa puolesta sekä ehdokkaita välittämässä viestiä vaaleista. Vähemmän näkyviä, mutta silti tärkeitä olivat ne ihmiset kaupoissa, kahviloissa ja kirjastoissa, jotka antoivat työpanostaan ennakkoäänestyspaikan järjestämiseksi yrityksensä tiloissa. Oli mainostoimistomiestä ja muuttofirmaa, kaupungin vaalitoimiston väkeä, kuljetusyritystä, matkailuauton vuokraajaa, autonkorjaajaa ja mainosteippausten tekijää. Muiden muassa. Ja viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä tietysti ne kymmenentuhatta seurakuntalaista, jotka kävivät antamassa äänensä oman seurakunnan hyvinvoinnin eteen. Vaalien tekemiseen ja itse äänestämiseen osallistuneita oli enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Iso kiitos teistä jokaiselle. Meillä oli hyvät juhlat. Nyt annetaan hetken hengityksen tasaantua ja opetellaan taas elämään arkea.

Artikkeli Juhlan jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Kunpa löytäisi nuoria ja uusia ehdokkaita mukaan. Voi olla, että kaikki vanhat eivät lähde jatkamaan, Eerola sanoo.

Seurakuntaväki on myös lähdössä vaaleihin. Valitsijayhdistyksen nimi on edelleen sama.

– Meillä on kolmenkymmen vuoden historia. Ei sitä katkaista, valtuutettu Erkki Puhalainen hymähtää.

Puhalaisen tavoitteena on saada valitsijayhdistykseen mahdollisimman monta ehdokasta. Edellisellä kerralla he saivat listoille 27 ehdokasta. Tällä kerralla aikomus on päästä vähintään samaan.

Maakuntavaalit, seurakuntavaalit ja eduskuntavaalit

Kansalaisille on luvassa syksystä kevättalveen kestävä vaalikimara, jonka aloittaa oletettavasti maakuntavaalit.

Perässä seuraa seurakuntavaalit, joissa varsinainen äänestyspäivä on 18. marraskuuta. Keväällä puolestaan päästään valitsemaan kansanedustajia.

– Maakuntavaalit on uutta ja ihmeellistä. En kuitenkaan usko, että muut vaalit vaikuttavat seurakuntavaaleihin, Eerola miettii.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille, että luottamustoimilla on taipumus kasaantua yksille ja samoille henkilöille. Eerolan mielestä ehdokkaalle voisi riittää, jos hän osallistuisi tulevista vaaleista vain kaksiin.

– Meidän edellisistä seurakuntavaaliehdokkaistamme kaksi oli mukana eduskuntavaaleissa. Emme ole sillä tavalla poliittisesti aktiivisia, Puhalainen valaisee Seurakuntaväen tilannetta.

Reimari ja leirikeskukset päätettävänä

Eerola ja Puhalainen pitävät seurakunnan luottamustoimissa mukana olemista merkittävänä vaikuttamisen paikkana.

– Edessä on isojakin asioita: Reimari ja leirikeskukset. Yhteistä henkeä pitäisi löytyä. Nyt aina joku porukka innostuu pitämään ääntä, mutta Keskusta on aika maltillinen, Eerola toteaa.

Sillä on vaikutuksia, mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään.

Jos nykyinen valtuusto ei saa ratkaistua seurakunnan leirikeskusten kohtaloa, niin Puhalainen muistuttaa, että asia odottaa seuraavana vuonna uusia valtuutettuja. Tämän lisäksi hän pitää tärkeänä, että uusien valtuutettujen pitäisi lisätä myös seurakuntalaisten toimintamahdollisuuksia.

– Seurakuntavaalit ovat tärkeä juttu, kaiken A ja O. Sillä on vaikutuksia, mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään. Tulos vaikuttaa välillisesti kirkolliskokoukseen asti, Puhalainen sanoo.

Vaalien teemana Minun kirkkoni

Vuoden 2018 seurakuntavaalit käydään teemalla Minun kirkkoni, sosiaalisessa mediassa #minunkirkkoni. Muista vaaleista poiketen seurakuntavaaleissa saavat äänestää jo 16-vuotiaat. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen.

Syksyn vaaleissa valitsijayhdistyksillä on ensimmäistä kertaa keskitetty mahdollisuus esittäytyä kirkon vaalisivustolla.

– Tarjoamme verkkosivuillamme paikan, jossa seurakunnassa vaikuttamisesta kiinnostuneet henkilöt ja valitsijayhdistysten ehdokaslistojen kokoajat voivat kohdata toisensa. Mielikuva seurakuntavaalien ehdokasasettelusta on ollut paikoin aika suljettu. Halusimme tuulettaa tätä asetelmaa ja luoda uudenlaisen mahdollisuuden tutustua valitsijayhdistyksiin, vaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira kertoo.

Ryhmien taustat avoimesti esille

Vaaleissa ehdolle asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Sen taustalla voi olla puolue, herätysliike tai jokin aate, joka yhdistää sen jäseniä tai valitsijayhdistyksen voi perustaa esimerkiksi kaupunginosan äärelle. Ryhmien taustat halutaan avoimesti esille.

Valitsijayhdistys kerää listalleen ehdokkaita, joilla on yhteinen näkemys esimerkiksi kirkon uudistamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuorten aseman vahvistamisesta kirkossa.

– Eri-ikäisten, erilaisista taustoista tulevien ja seurakunnan elämän kehittämisestä kiinnostuneiden ehdokkaiden löytäminen seurakuntavaaleihin on ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien etu, Piira muistuttaa.

Kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot päättävät paikallisesti seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista.
Vaaleissa läpi päässeiden maallikkojäsenten joukosta valitaan myös edustajat eli kirkon ylimmät päättäjät seuraavaan kirkolliskokouksen kokoonpanoon.

Seurakuntavaalit.fi-sivun aineistoa täydennetään vaiheittain. Ensimmäinen vaihe koskee ehdokasrekrytointia ja toinen äänestämistä. Myös vaalien tulostiedot tulevat sivuille vaalien jälkeen.

Artikkeli Kunpa löytyisi uusia ja nuoria ehdokkaita julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.