Matka Ukrainaan

Euroopan kirkkojen konferenssin johdon ja P2P ryhmän delegaatio teki matkan Ukrainaan huhtikuussa 2024, joka oli tärkeä suhteiden vahvistamisen kannalta ukrainalaisten kirkkojen ja viranomaisten kanssa, mutta myös oman ymmärryksemme kannalta. Vierailu oli molemmille osapuolille tärkeä, myös ukrainalaisille. Lue TM, FM Riikka Porkolan kuvaus Ukrainan matkasta ja siitä, miten matka vahvisti yhteyksiä Ukrainaan. Artikkelissaan Porkola käy läpi myös sitä, miten ukrainalaisia voi tukea Suomessa, Ukraina ja Rauhan polut (pdf).

Kuvateksti: EKK:n delegaatiota Lvivissä.
Kuva: Riikka Porkolan kuva-arkisto

Artikkeli Ukraina ja Rauhan polut julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.
Viides Mooseksen kirja 10:19         

Jeesuksen seuraajina, yksittäisinä kristittyinä ja yhteisön jäseninä, meitä haastetaan kaatamaan ihmisiä ja ihmisryhmiä erottavat muurit ja aidat. Meitä haastetaan etsimään oikeudenmukaisuutta niiden ihmisten kanssa, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja maansa, pakolaiset, siirtolaiset ja turvanpaikanhakijat. Meitä haastetaan vastustamaan uusia raja-aitoja, jotka tuhoavat inhimillistä elämää. (Jesaja 58:6-8)

Arushan konferenssin aikana kuultua

KMN:n keskuskomitean puheenjohtaja Agnes Abuom esitti huolensa maailman eri alueilla tapahtuvista nopeista ja häilyväisistä muutoksista. Monet kansanryhmät ovat joutuneet pakenemaan maistaan erilaisten konfliktien ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Todella rikkaiden ja todella köyhien välinen kuilu on entistä jyrkempi. Kohtaamme populismia, itsekästä kansallistunnetta ja yksilöllisyyttä, muukalaisvihaa ja rasismia. Jumalan lähetys ja opetuslapseus haastavat muuttamaan meidän ja yhteisöjämme elämää. Meitä haastetaan hyväksymään ja kunnioittamaan Jumalan kuvaksi luotujen arvoa jokaisessa ihmisessä. Kukaan ei ole niiden kehityskulkujen ulkopuolella, joissa kamppaillaan oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen maailman puolesta.

Etelä-Afrikassa työskentelevä jamaikalainen Roderick Hewitt painotti sitä, miten maailmanlaaja kirkon lähetystehtävä edellyttää sitä, että elämäämme muuttava opetuslapseus perustuu kunnioitukseen, nöyryyteen ja luottamukseen. Emme häpeä evankeliumia Kristuksesta, kun käymme vuoropuhelua eri uskontojen kannattajien kanssa oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta. Opetuslapseuden vahvistuminen merkitsee avoimuutta sekä kaikkien ihmisten, naisten, miesten ja koko inhimillisen yhteisön yhteistä työskentelyä.

Omaa pohdiskelua

Suomalaisessa yhteiskunnassa kohtaamme paljon epäoikeudenmukaisuutta, syrjintää ja kylmyyttä toista ihmistä kohtaan. Keskinäinen kunnioitus ja toistemme arvostus on liian usein koetuksella. Jos lähiyhteys toimii huonosti, silloin on helposti pohja pois yleviltä tavoitteilta, jotka koskevat poliittista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, ilmastonmuutosta tai sukupuolten ja ikäryhmien välistä tasa-arvoa. Ihmisten ja erilaisten yhteisöjen väliset muurit, jotka me ihmiset olemme rakentaneet, eivät murru itsestään. Niitä on purettava yhdessä. Yhteistyö on voimaa. Käytännöllisiin, oikeudenmukaisiin ja täyttä ihmisyyttä vahvistaviin tekoihin saamme kutsua kaikkia. Se tarkoittaa kristillisessä seurakunnassa naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, vammaisia, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Elämä on yhteinen ja siihen kuuluvat myös oman uskonyhteisömme ulkopuolella olevat. Hekin ovat sisariamme ja veljiämme.

Monissa saksalaisissa protestanttisissa seurakunnissa työryhmien ja toimikuntien kokoonpanossa on oltava vähintään 40 % molempia sukupuolia ja aina vähintään yksi nuori aikuinen tai nuori. Iältään nuori ei ole ihmisyydeltään puoliaikuinen. Perustavatko Suomessa seurakunnat kirkolliskokouksen marraskuussa 2019 päättämiä erillisiä nuorten vaikuttajaryhmiä? Saksassa on muutamissa seurakunnissa vaatimuksiin lisätty myös vähintään yksi vammainen. Periaatteena on se, että seurakunta olemme me kaikki. Jos näitä kriteereitä ei pystytä täyttämään, silloin työryhmää tai toimikuntaa ei perusteta lainkaan. Olisiko tämä luonteva keino myös Suomessa avartumiseen ja todelliseen eri näkemysten rakentavaan kohtaamiseen? Oikeudenmukaisuus ja kaikkien yhteinen hyvä eivät ole vain juhlavia sanoja.

Rukous

Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä. Sinä olet antanut meille elämän lahjan. Anna meille voimaa toimia sinun tahtosi mukaan omassa elämässämme ja toistemme parhaaksi.

Jeesus Kristus, sinä tulit ihmiseksi meidän keskellemme. Sinä tulet joka päivä ja haastat meitä seuraamiseen ja muuttavaan opetuslapseuteen. Anna meille voimaa kuulla sitä, mitä meille sanot, että ymmärtäisimme paikkamme sinun tahtosi toteuttajina.

Pyhä Henki, opeta meitä pitämään kaikki, mitä olemme saaneet uskon lahjana. Anna meille voimaa elää Hengestä, että todistaisimme kolmiyhteisen Jumalan johdatuksesta jokaisen ihmisen kohdalla.

Pyhä kolmiyhteinen Jumala, tee meistä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolustajia ja esitaistelijoita. Aamen.

Jaakko Rusama
Johtaja
Kirkon lähetystyön keskus

Artikkeli Muurien murtamista ja oikeudenmukaisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Rauha on kaikessa kirkon kasvatustoiminnassa nyt painopisteenä. Teemalla kutsutaan kirkon koko kentän ja yhteiskunnan kasvattajia rauhantekijöiksi. Aihe koskee yhtälailla aikuisia ja kirkon eri työaloja.  Jokaisessa ihmisessä on kasvunvaraa näissä asioissa.

Rauha 2018-2019 pureutuu kolmeen ydinkysymykseen:  mitä kristittynä oleminen on, mitä kristittynä eläminen on tässä yhteiskunnassa ja maailmassa  sekä mitä on dialogi ja ymmärryksen syventyminen uskontojen, katsomusten ja mielipiteiden välillä. Kysymykset sisältävät keskustelua ja pohdiskelua mu somerauhasta, koulurauhasta, kasvurauhasta, rauhasta kotona ja perheessä, yhteiskuntarauhasta ja maailmanrauhasta, rauhasta tehdä omaa työtään sekä rauhan hengellinen pohjasta – (”Minun rauhani, sen minä jätän teille…”)

Miksi rauhan korostaminen on tärkeää juuri nyt?

Uskontojen, katsomusten ja mielipiteitten vihapuheesta olisi päästävä keskinäiseen kunnioittamiseen. Kun saa kasvuunsa tukea ja tuntee oman uskontonsa, ymmärrys lisääntyy ja on helpompaa nähdä positiivisia asioita myös toisen uskossa. Rauhassa rinnakkain eläminen ja kasvaminen on mahdollista.

Meidän tehtävämme ei ole huolehtia pelkästään Suomessa syntyneistä nuorista, vaan myös niistä, jotka ovat syntyneet muualla. Vihapuhe ja radikalisoituminen on ehkäistävissä antamalla tukea kasvamiseen ja toisten kunnioittamiseen.

Miten lapsia ja nuoria voidaan ohjata rauhan tielle?

Lapsilla on synnynnäistä suvaitsevaisuutta ja heidän elinpiiristään lähtevät linkit tulevaisuuteen. Lasten maailma on avarampi, eivät he kiinnitä huomiota esimerkiksi luokkakaverin ihonväriin. Kasvava sukupolvi on monikulttuurisempi, koska ovat pienestä pitäen oppineet elämään ja opiskelemaan yhdessä.

Jälkipolvi on peili. Vanhempien ja kasvattajien puheet ja teot vaikuttavat suhtautumiseen toisiin ihmisiin. Omia vääristyneitä asenteita ei pidä siirtää lapselle.

Miten asiaa pidetään käytännössä esillä seuraavien kahden vuoden aikana?

Rauhaan liittyvistä asioista keskustellaan lasten ja nuorten ymmärryksen tasolla. Pohdiskelun tueksi on tarjolla monenlaisia oheismateriaalia, pelejä ja tehtäväkirjoja sekä musiikkia.  Nuori tarvitsee tukea ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Kyllä nuoret puhuvat, jos heitä kuunnellaan.

Kummiutta nostetaan teemavuosina esille. Miksi?

Kummi-sanalla on tänä päivänä positiivinen merkitys, monenlaisille asioille nimetään kummeja, kuten esimerkiksi koulukummeja. Kristillisen kummiuden käsitys on kuitenkin ohentunut, kummit mielletään usein vain lahja-automaateiksi. Kaste ja kummius -teemassa Kummien roolista ja merkityksestä muistutetaan, onhan kummiuden ydin lapsen kasvuprosessin ja vanhemmuuden tukemisessa.

Miten rauhan puute tai tarve näkyy nuorten ja perheitten elämässä?

Lasten ja nuorten kasvurauhaa uhkaavat tekijät nousevat useammin perhepiiristä tai lähiympäristöstä kuin globaaleista uhkista. Saako lapsi kasvuunsa tukea? Riidelläänkö kotona, osataanko tehdä sovintoa? Malli siitä, miten toisia kohdellaan, tulee omasta kasvuympäristöstä.

Aikuisten ongelmat ja pelkoa aiheuttavat uhat vaarantavat kasvamista tasapainoiseksi aikuiseksi. Vuorovaikutustaitojen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Kosiskellaanko nuoria hästägillä (#rauha)?

#-merkillä ei kosiskella ketään, se on jo yleisesti kaikkien käyttämä. Merkki ohjaa suoraan sivulle ja on lyhyt ja ytimekäs.

Rauha on kirkollisessa kielessä monimerkityksellinen sana. Millaista rauhaa itse arvostat?

Molemminpuolista kunnioitusta. Turvallista ilmapiiriä, jossa tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee että toiset arvostavat minua ja he kokevat minun arvostavan heitä.

Miten itse rauhoitut?

Hiljaisuudessa, luonnon ja veden äärellä. Rukous rauhoittaa.

Artikkeli Kasvunvaraa on kaikenikäisissä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.