Tärkeintä on halu asettua lähimmäiseksi

PÄIVYSTÄJÄLLE tärkeintä on halu asettua lähimmäiseksi, kuunnellen auttaa ja pyrkiä ymmärtämään toista ja hänen kokemustaan. Mitään erityistä ammattitaustaa ei edellytetä. Päivystäjän oman elämäntilanteen tulee olla riittävän tasapainossa, jotta jaksaa kuunnella soittajaa ja pystyy silloin laittamaan omat asiat sivuun. Päivystäjä sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen kaikesta kuulemastaan. Puhelinkeskustelut käydään anonyymisti. Kolmen tunnin kestoisia päivystysvuoroja vapaaehtoisella on joka toinen kuukausi.

Työnohjaus kuuluu päivystäjän tehtäviin, ja siihen osallistutaan säännöllisesti. Ryhmässä on mahdollisuus purkaa tuntoja ja kehittyä päivystäjänä yhdessä muiden kanssa. Lisäksi päivystäjät kokoontuvat pari kertaa vuodessa virkistymään ja jatkokoulutukseen.
– Vapaaehtoinen itse määrittelee, kuinka kauan haluaa toimia päivystäjänä. Jos päivystystyö kiinnostaa, ota yhteyttä. Varaamme ajan haastatteluun ja pohdimme yhdessä polkuasi Palvelevan puhelimen päivystäjäksi, Heidi Kääriäinen sanoo.

Tavanomaiset ihmissuhdetaidot riittävät

– KOKEMUKSENI päivystystyöstä on hyvin myönteinen. Keskusteluissa purkautuvat kaikki arjen ongelmat, kriisit ja muut asiat. On etuoikeutettua, että saan olla mukana kuuntelemassa toisen kokemuksia asioista, jotka ovat voineet askarruttaa itseäkin, yksi kokenut päivystäjä pohtii.

– Puhelujen aiheet ja tunnelmat voivat olla kovin erilaisia. PP on avartanut käsitystäni suomalaisesta yhteiskunnasta, toinen päivystäjä kertoo. – Vapaaehtoisuus on rikastuttanut elämääni. Olen saanut myös omaan elämään uutta perspektiiviä, etten niin herkästi kompastu johonkin olemattoman pieneen asiaan.

Kokeneet päivystäjät nimeävät päivystäjän tärkeimmäksi ominaisuudeksi kuuntelemisen taidon.
– Kyky kuunnella ja keskittyä sekä kyky empatiaan ovat tarpeelliset. Kuitenkin tavanomaiset ihmissuhdetaidot riittävät, he kannustavat mukaan päivystäjien rinkiin.

Ota yhteyttä kurssista:
Heidi Kääriäinen 040 7140 557
heidi.kaariainen@evl.fi

Palveleva puhelin 0400 22 11 80, joka päivä 18-24.
kirkonkeskusteluapua.fi 

Artikkeli Palveleva puhelin etsii vapaaehtoisia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

PP:n kirkkopyhä maaliskuussa

Su 6.3. klo 10 Palvelevan puhelimen kirkkopyhä Keskuskirkossa
Messun jälkeen on juhlatilaisuus kutsuvieraille brunssin ja ohjelman merkeissä. Juhlaan kutsutaan kaikkia vuosien varrella Palvelevan puhelimen päivystäjinä toimineita. Toiveena on, että juhlakutsua levitettäisiin laajalle, niin että mahdollisimman moni päivystäjänä toiminut pääsisi osallistumaan. Ilmoittautuminen juhlatilaisuuteen: heidi.kaariainen@evl.fi. Ilmoitathan samalla ajan, jolloin olet toiminut päivystäjänä sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

kirkonkeskusteluapua.fi
Palveleva puhelin 0400 22 11 80, joka päivä 18-24.

Artikkeli Kouvolan Palveleva puhelin 50 vuotta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kouvolassa Palvelevan puhelimen vapaaehtoiset ovat erittäin sitoutuneita työhönsä.

Kouvolan seurakuntayhtymän Palvelevan puhelimen toiminnasta vuoden alusta vastannut Heidi Kääriäinen lupaa, että kaikkina, ja etenkin nyt erityisen vaikeina, aikoina kirkon palvelu auttaa tarvitsevaa.

–Sielunhoitoa ja diakoniaa, Kouvolan toiminnanohjaaja luonnehtii kirkon keskusteluapua, joka on toiminut vuodesta 1964, pisimpään Suomessa. Kouvolassa Palveleva puhelin on vastannut vuodesta 1972.

Palveleva puhelin on tänään tärkeällä paikalla. Kouvolassakin yhteydenotot ovat lisääntyneet.

Kertooko se ihmisten yksinäisyydestä tai lähi-ihmisten vähyydestä? Ehkä läheisiä halutaan säästää omilta toistuvilta huolilta?

Löytääkö tieto palveluista paremmin perille, onko kynnys ottaa yhteyttä madaltunut? Rohjetaanko ihmissuhteiden haasteista puhua entistä enemmän?

Entä mitä merkitsee, että kyse on kirkon palvelusta?

–Ehkä lisääntynyt kiinnostus kertoo jotain kirkon kyvystä kohdata ihminen.

Kouvolan seurakuntayhtymän perheneuvojana viitisen vuotta työskennellyt Heidi Kääriäinen iloitsee uudesta tehtävästään. Hän kokee kahden toimensa tukevan toisiaan, onhan molemmissa kyse ihmisen kohtaamisesta: perheneuvonnassa – ennen koronaa – kasvokkain, Palvelevassa puhelimessa äänen ja sanan avulla.

Toiminnanohjaajan työnkuvaan kuuluu yhteydenpito oman hiippakunnan ja valtakunnan verkostoihin. Hän organisoi Palvelevan puhelimen toimintaa, rekrytoi sekä kouluttaa päivystäjiä ja seuraa näiden jaksamista.

Ja osallistuu itsekin päivystykseen, säilyttääkseen tuntuman niin soittajien kuin päivystäjien arkeen.

–Toiminta on minulle ennestään tuttua, päivystäjänä sekä päivystäjien kouluttajana ja työnohjaajana.

Toiminnanohjaajan iloiseksi ja puheliaaksi luonnehtimaan Kouvolan porukkaan kuuluu 14 naista ja kuusi miestä, sekä vapaaehtoisia että kirkon työntekijöitä.

Päivystäjäksi tahtovan tulee sitoutua koulutukseen, ryhmään ja työnohjaukseen, joka on vuorossa jokaisen päivystyskerran jälkeen.

Jotta kestäisi vastuullisen ja usein raskaankin tehtävänsä, on päivystäjän oman elämän oltava tasapainossa ja olon jaksavainen.

Kolmen tunnin päivystysjaksoon mahtuu 5-7 puhelua. Soittajien kohtalot saattavat olla äärimmäisen koskettavia.

–Puheenaihe voi olla mikä tahansa. Yleisimpiä ovat ihmissuhteet ja yksinäisyys, joka usein tuo mukanaan paljon muuta. Myös arjen tilanteet, oma vointi ja sairaudet puhuttavat.

–Ajankohtaiset asiat, kuten korona, voivat herättää suurta huolta ja syvällisiä keskusteluja.

Aina ei tarvita erityisiä ongelmia, suruja tai huolia. Riittää, että on joku, jonka kanssa jakaa asioita. Että joku kuuntelee, on vain minua varten.

–Päivystäjät ovat soittajia varten. Kuuntelemassa ja kulkemassa rinnalla, eivät neuvomassa tai ohjaamassa toisen elämää.

Kääriäinen kertoo päivystäjien olevan valmiita keskustelemaan hengellisistä asioista, jos soittajalla on siihen kaipuu. Aika monella tuntuu olevan.

–Ajatuksena on, että päivystäjä tiedostaa oman uskonsa, ja osaa kunnioittaa toisen vakaumusta.

Palvelevassa puhelimessa päivystävä toimii omalla persoonallaan ja elämänkokemuksellaan, nimettömänä ja vaitiolovelvollisena.

Kirkon palvelun siirryttyä vuonna 2007 paikallisesta valtakunnalliseksi, voivat puheluun vastaava ja soittaja olla mistä tahansa maankolkasta.

Kouvolassa kirkon keskusteluavusta on käytössä vain Palveleva puhelin, johon kaivataan uusia päivystäjiä.

Päivystäjäksi hakeutumista harkitseva voi ottaa yhteyttä: heidi.kaariainen@evl.fi, p. 040 714 05 57.

Kirkon keskusteluapu ja perheneuvonta auttavat tarvitsevia

Kirkon luottamuksellinen keskusteluapu – Palveleva puhelin, chat, netti ja kirje – on varautunut siihen, että henkisen tuen tarve on tänä keväänä suuri. Tämän aiheuttaa korona, ja sen tuomat ahdistus, epävarmuus ja arkielämän muutokset. Päivystysresursseja onkin pyritty lisäämään.

Kouvolassa kirkon perheneuvonta tapasi vielä 19.3. asiakkaitaan paikan päällä, mutta totesi jatkossa todennäköisesti siirtyvänsä etäyhteyksiin.

Mikäli aikoja vapautuu, perheneuvojat ovat virka-aikana tavoitettavissa myös puhelimitse.

o www.kirkonkeskusteluapua.fi

o Palveleva puhelin 0400 22 11 80, joka päivä 18-24

o Chat ma-pe 12-20

o Netissä vastataan kirjeisiin päivittäin

o Kyrkans samtalstjänst joka päivä 10-13 ja 20-23

o perheneuvonta.kouvola@evl.fi, p. 040 714 0556

Artikkeli Palveleva puhelin on valmiina – jos ahdistaa saa soittaa! julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen työskentely jatkui päihdetyössä Jyväskylän Katulähetyksessä. Ristonmaa valittiin Palvelevan puhelimen toiminnanohjaajan virkaan vuonna 2002. Viidennes työajasta kuluu perhetyössä.

Keski-Suomen perheasiainkeskuksen tiimissä hänen vastuullaan ovat asiakasajanvaraukset. Koulutettuna uusperheneuvojana hän toimii myös uusperheiden vanhemmille tarkoitetun vertaisryhmän toisena vetäjänä.

– Suoritin työn ohessa sosionomi-diakonin tutkinnon. Tein opinnäytetyönä uusperheiden vanhemmille tarkoitetun ryhmätyökirjan.

Yksinäisyys näkyy ja kuuluu

Palvelevan puhelimen juuret ovat Englannissa. Sikäläinen pappi huolestui itsemurhalla uhkaavien puheluista ja ilmoitti lehdessä puhelinnumeron, johon voi hädässään soittaa.

Jyväskylässä Palveleva puhelin on toiminut jo puoli vuosisataa. Tänä päivänä yksinäisyys ja ihmissuhteet tai niiden puute ovat yleisimmät soittojen aiheet. Puheluissa heijastuvat myös yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Soittajien joukossa on avopalveluihin siirrettyjä mielenterveyskuntoutujia, eikä puhumisen tarve rajoitu virka-aikaan.

– Yksinäisyys voi olla niin konkreettista, että päivystäjä voi olla ainoa henkilö, jonka kanssa soittaja on jutellut koko päivän aikana.

Ristonmaa vastaa toiminnan organisoinnista Keski-Suomessa. Jyväskylän lisäksi päivystyspisteitä on Saarijärvellä, Äänekoskella, Laukaassa ja Joutsassa. Koulutus ja säännöllisesti kokoontuvat alueelliset työohjausryhmät takaavat, että vapaaehtoiset päivystäjät pysyvät ajan hermolla.

Päivystäjä suorittaa alussa vuoden kestävän peruskurssin, jonka aikana hän toimii jo päivystäjänä. Koulutuksessa käsiteltävät aiheet ovat samoja, jotka nousevat esiin puheluissa: kriisit, mielenterveys, päihteet, itsemurha, perhe ja uskonnollisuus.

Toistuvaissoittajat ja elämänmuutokset ovat myös aiheina esillä. Reilusta sadasta keskisuomalaisesta päivystäjästä löytyy vapaaehtoisia, jotka ovat olleet mukana jo yli kaksikymmentä vuotta.

– Tästä voi päätellä, että päivystäjät saavat työskentelystä myös itse paljon.

Ihminen ihmiselle

Ristonmaa viihtyy hyvin työssään, joka on opettanut paljon jäsentämisestä ja organisoimisesta. Hän on saanut vapaaehtoisilta palautetta, että on helposti lähestyttävä ja ihminen paikallaan.

– Haluan olla ihminen ihmiselle, ja kuuntelu on tässä työssä kaikkein tärkeintä.

Ristonmaa kokee olevansa pienen paineen alla tehokkaimmillaan. Koska työ on ilta- ja viikonloppupainotteista, ei välillä voi välttyä väsymykseltäkään.

– Minä saan voimia vapaaehtoisista. He ovat upea joukko, josta löytyy paljon osaamista ja taitoa. Ammennan virtaa myös liikunnasta ja läheisistä ihmissuhteista.

Vuosien saatossa Palveleva Puhelin on kokenut muutoksia. Reilu kymmenen vuotta sitten nimettömänä tapahtuvat keskustelut siirtyivät omilta telealueilta valtakunnallisiksi. Toiminta on laajentunut myös nettiin, jossa Kirkon keskusteluapua -nimikkeen alta löytyvät muun muassa Palveleva Chat ja Palveleva netti.

– Nettipuolella yhteydenottajat ovat vähän nuorempia. Puhelin on kuitenkin säilyttänyt selvän ykkös-aseman aikuisväestön keskuudessa.

kirkonkeskusteluapua.fi

Palveleva puhelin 0400 22 1180, su–to klo 18–01 ja pe–la 18–03 .

Palveleva chat

Palveleva netti

Palveleva kirje,PL 210, 00131 Helsinki

Kaikki palvelut tapahtuvat nimettöminä.

Artikkeli Ihminen omalla paikallaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Palveleva puhelin tarjoaa keskusteluapua nimettömänä ja luottamuksellisesti, siksi Mirja ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään. Kun soittajienkaan ei tarvitse esitellä päivystäjille itseään, on sekä keskusteluavun antaminen että avun pyytäminen helpompaa.

Päivystäjänä toimiminen on alusta lähtien tuntunut Mirjasta hänelle parhaiten sopivalta vapaaehtoistyöltä.

– Tietoisuus siitä, että voin tarjota keskusteluapua sitä tarvitseville, motivoi minua tähän työhön. Kun toimii kuuntelevana korvata toiselle, saa myös itse paljon, hän sanoo.

Kuuntelemisen taito tärkeää

Mirja toimii asiakaspalvelutyössä, jossa saa päivittäin jakaa ihmisten iloja ja suruja. Myös Palvelevan puhelimen päivystäjä auttaa kuuntelemalla ja keskustelemalla. Kuuntelemisen taito onkin päivystäjän tärkeimpiä taitoja.

– Yritän olla läsnä jokaisessa keskustelussa ja annan ihmisten rauhassa puhua loppuun. Keskustelua käydään soittajan ehdoilla. Päivystäjänä yritän kysymysten avulla kartoittaa tilannetta, jolloin soittaja löytää ehkä uusia näkökulmia elämäänsä.

Vakiosoittajat Mirja tunnistaa jo äänestä. Heitä osuu tosin omalle kohdalle nykyisin harvoin Palvelevan puhelimen muututtua valtakunnalliseksi joitakin vuosia sitten. Nyt puhelu saattaa tulla mistä päin Suomea tahansa.

Juhlapyhät vaikeita

Palvelevaan puhelimeen soittaa kaikenikäisiä ihmisiä. Useimmiten soittajaa kalvaa yksinäisyys ja erilaiset ihmissuhdeongelmat perheessä, parisuhteessa tai työpaikalla.

– Vaikeimpia aikoja ovat juhlapyhät, etenkin joulu ja juhannus, jotka ovat perhekeskeisiä juhlia. Monilla ei ole ketään, jonka kanssa juhlaa voisi viettää. Silloin yksinäisyyttä ja siihen liittyvää ahdistusta ja surua halutaan jakaa Palvelevan puhelimen päivystäjän kanssa.

Yksinäisyyden lisäksi masennus ja ahdistus nousevat keskusteluissa esille lähes jokaisella päivystysvuorolla.

– Rankimpia ovat itsetuhoisten soittajien kanssa käydyt keskustelut, mutta onneksi useimmat vaikeat tilanteet selviävät puhumalla, Mirja kertoo.

Asioita voi käydä läpi työnohjauksessa

Päivystäjät saavat työnohjausta mahdollisimman pian jokaisen päivystysvuoron jälkeen. Työnohjausryhmissä on mahdollisuus käydä läpi puheluiden aiheuttamia tunteita ja ajatuksia.

– Ryhmän tuki ja työnohjaus ovat tärkeä osa päivystystä. Ryhmässä oppii ymmärtämään laajemmin päivystystyössä esiin tulleita asioita. Lisäksi on ollut mahtava tutustua toisiin päivystystyötä tekeviin.

Vaikka yksinäisyys ja monet muut ongelmat korostuvat Palvelevan puhelimen toiminnassa, iloa päivystykseen tuovat soittajien jakamat hyvät asiat.

– Joku on löytänyt elämänkumppanin, joku toinen iloitsee omista tai lapsenlapsistaan. Olen saanut myös kokea, miten joku vakiosoittaja on päässyt elämässä eteenpäin.

”Tavallisen ihmisen
taidot riittävät”

Keski-Suomen alueella toimii 120 vapaaehtoista päivystäjää. Joka syksy haetaan uusia vapaaehtoisia vuoden kestävälle peruskurssille, joka käsittää viisi koulutuspäivää. Palvelevan puhelimen toiminnanohjaaja Jaana Ristonmaa muistuttaa, että mukaan voi tulla vaikka kesken kurssin.

Päivystäjäksi hakeutuvalta edellytetään sitoutumista toimintaan vähintään vuodeksi kerrallaan. Päivystysvuoroja on vuodessa 7-8 ja ne kestävät kerrallaan 2,5-3 tuntia.

Päivystäjällä ei tarvitse olla sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutusta.

– Tavallisen ihmisen taidot riittävät, Ristonmaa sanoo.

Päivystäjänä pitkään toiminut Mirja rohkaisee niitä, jotka miettivät kurssille hakeutumista.

– Ilman muuta mukaan, jos tämän tyyppinen vapaaehtoistyö kiinnostaa.

Tiesitkö?

Palveleva puhelin

• Suomen vanhin auttava puhelin.
• Palvelevan puhelimen uusi numero on 0400 22 11 80.
• Päivystys on joka ilta su-to klo 18-01 sekä pe-la klo 18-03.
• Keskusteluapua tarjotaan nimettömänä ja luottamuksellisesti.
• Kirkon keskusteluapua saa myös Palvelevan chatin, Palvelevan netin ja Palvelevan kirjeen kautta.

Artikkeli Palvelevassa puhelimessa puhutaan arjen iloista ja suruista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.