Lilian on hyväntuulinen lapsi, mutta arkeen kuuluu tietenkin kaikenlaisia tunteita ja tilanteita. Mikan mukaan niihin osaa nykyään suhtautua lempeästi, sillä vanhemmuudesta on jo kertynyt kokemusta. 
– Esimerkiksi nyt tiedän, että kun lapsi itkee, se on vain se pieni ohikiitävä hetki. Tässä vaiheessa osaa toisella tavalla arvostaa isyyttä ja nauttia joka hetkestä, koska tietää, että loppujen lopulta aika menee niin nopeasti. 

Yhteinen Lilian-vauva täydensi Mikan ja Liinan uusperheen onnen, johon kuuluu nyt yhteensä seitsemän lasta, joista vanhimmat ovat jo muuttaneet omilleen. 
– Ajattelimme, että jos Luoja suo vielä tällaisen tilaisuuden vanhemmuuteen, niin onhan se koettava. Hetkeäkään ei ole kaduttanut. On ihanaa seurata Lilianin kasvua ja kehitystä, Mika kertoo. 

Hän on onnellinen siitä, että vuorotyö on tarjonnut mahdollisuuden olla enemmän mukana vauva-arjessa. Työvuorot ovat osuneet sopivasti siten, että Mika on päässyt Lilianin ja Liinan mukaan vauvamuskariin Kuusankosken seurakuntakeskukselle. 
– Seurakuntakeskus on tuttu paikka, sillä Lilianin kastejuhlaa vietettiin täällä. Muskarin lisäksi emme vielä ole osallistuneet muihin seurakunnan tapahtumiin tai kerhoihin, mutta kiinnostusta on kyllä. 

Seurakunnan perhekerhot voisivat olla mukavaa ajanvietettä, kun Mika jää marraskuun lopussa kotiin vanhempainvapaalle hoitamaan Liliania, ja Liina palaa vuorostaan töihin. 
– Työ on tärkeää, mutta perhe ja lapset ovat tärkeämpiä. Teen lastensuojelutyötä ja se on muuttanut elämänkatsomustani. Isyyden tunne on syvemmällä ja ajatus siitä, että lapsesta pitää välittää. Isänä olen lempeä, ymmärtäväinen ja hyväksyn jokaisen sellaisena kuin hän on, Mika kertoo. 

Artikkeli Muskari on arvokas yhteinen hetki  julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Se on tarkoitettu lapsille, jotka eivät oman tai vanhempiensa sairauden tai vamman vuoksi pääse osallistumaan muskariin paikan päälle. Jyväskylän seurakunta järjestää Hoivamuskareita yhteistyössä Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa.

Uudenlaisen muskarin kantavana ajatuksena on tuoda kotona tai sairaalassa olevan lapsen arkeen vaihtelua, iloa, elämyksiä ja yhteistä leikkiä musiikin siivittämänä.

– Menemme lapsen senhetkiseen elämään. Hän saa osallistua muskariin oman jaksamisensa mukaan ja niillä soittimilla, joita kotoa tai sairaalasta löytyy, Hassinen kertoo.

Rupesin miettimään, miten voisimme videoyhteyden avulla tavoittaa sellaisia lapsia ja perheitä, jotka eivät pääse paikan päälle.

Hoivamuskarissa lauletaan ja soitetaan monenlaista musiikkia, joka liittyy lapsen elämään. Kuten muissakin seurakunnan muskareissa, Hoivamuskareissa käytetään hengellisen musiikin lisäksi monipuolisesti lastenlauluja, klassista ja kansanmusiikkia.

Tekemisessä otetaan lasten ikä ja toiveet huomioon.

– Kyselen osallistujilta, mitä he haluavat muskarissa tehdä. Zoomissa voi ihanasti jakaa myös kuvia.

Lasten aito kohtaaminen on Hassiselle kaikissa musiikkileikkikouluissa olennaista, mutta Hoivamuskarissa keskustelulle varataan erityisen paljon aikaa.

– Zoomissa musisointi on aika intensiivistä. Soittamisen ja laulamisen jälkeen jutustelemme rauhassa. Usein lapsille on tärkeää näyttää opettajalle myös omia tavaroitaan. Lisäksi osallistujat voivat olla videon välityksellä vuorovaikutuksessa toisten, samassa tilanteessa olevien lasten kanssa.

Keväällä pienempien lasten muskarit pidettiin etänä, ja niistä saatiin hyvää palautetta. Ihan pienikin lapsi saattoi jokellella vastavuoroisesti ruudun välityksellä. Yksi tyttö oli puolestaan kertonut etämuskarin jälkeen, että hänestä tuntui kuin ope olisi silittänyt häntä.

Ruudun ääressä Terhi Hassisen mielessä syntyi myös idea Hoivamuskarista.

– Rupesin miettimään, miten voisimme videoyhteyden avulla tavoittaa sellaisia lapsia ja perheitä, jotka eivät pääse paikan päälle.

Muskarit ja soittoryhmät

• Seurakunnan muskari- ja soittoryhmiä järjestetään Idussa, Säynätsalossa, Keljonkankaalla, Kortepohjassa, Kuokkalassa, Palokassa, Vaajakoskella, Tikkakoskella ja kauppakeskus Sepässä. Muskarit pidetään seurakunnan tiloissa. Osallistujille ilmoitetaan, jos toiminta joudutaan koronarajoitusten vuoksi siirtämään Zoomiin.
• Hoivamuskari järjestetään Zoom-alustalla tiistaisin kello 16.30–17.15. Hoivamuskari on osallistujille maksuton.
• Katso tarkemmat tiedot Hoivamuskarista sekä muista muskari- ja soittoryhmistä ja ilmoittaudu mukaan: jyvaskylanseurakunta.fi/lapsiperheille/muskarit.

Artikkeli Säveliä sairauden keskelle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Kun Jumala sanallaan Sofian loi, Hän tarkoitti samalla näin: Sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua.

Jokainen lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin hän on

Sofia kiirehtii jo kauemmas tutkimaan kiinnostavia soittimia ja kavereiden sukkia. Alisa, 2, kuuntelee oman laulunsa turvallisesti äidin sylissä keinuen.

– Ilmaisuun ei välttämättä tarvita sanoja. Ilmeet, eleet ja rytmiin eläytyminen kertovat paljon. Musiikki on kieli, tapa kommunikoida, sanoo varhaisiän musiikkikasvattaja Terhi Hassinen.

Musiikkiterapeuttina Hassinen tietää musiikin monet myönteiset vaikutukset. Tutkittua tietoa löytyy paljon. Musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita, jotka liittyvät tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen.

Kultahippujen ryhmässä pääosassa on kuitenkin musiikin ilo ja yhdessäolo.

– Näiden lasten ja vanhempien arjessa lääkäri- ja terapiakäynnit ovat liiankin tuttuja. Muskari saa olla viikoittainen ilon ja rentoutumisen hetki ilman suorittamista, Hassinen toteaa.

Jokainen lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin hän on, ja kaikki tavat osallistua ja ilmaista itseään ovat sallittuja. Erityistarpeet eivät rajoita musiikista nauttimista.

Muskari on monelle mieluinen harrastus

Muskari on monelle vanhemmalle mieluinen harrastus lapsen kanssa ja mahdollisuus iloita yhdessäolosta rauhassa.

– Täällä on joka kerta kivaa. Sofian isän kanssa vuorottelemme siitä, kumpi pääsee tytön kanssa muskariin.

– Tänne on helppo tulla, ei tarvitse selitellä kenellekään mitään eikä vastailla kysymyksiin, kertoo Sofian äiti, Merja.

Sofia ja Alisa aloittivat Kultahipuissa syksyllä. Tyttöjen yhteinen fysioterapeutti kertoi ryhmästä Sofian äidille. Alisan äiti sai vinkin toiselta äidiltä Leijonaemojen tapaamisessa.

Muskarissa on suunniteltu runko, mutta silti mennään tilanteen mukaan. Juttelulle ja jakamiselle annetaan aikaa. Välillä tunnelma on hyvinkin intensiivinen, koska musiikki löytää tien syvälle, herkistää ja nostaa monenlaisia tunteita pinnalle.

Musiikin avulla voi tunnistaa ja ilmaista suuriakin tunteita, kuten pelkoa, vihaa tai iloa, turvallisella ja hyväksytyllä tavalla.

Musiikkihetki on aikamoinen aistitulva

Hassinen säestää lauluja pianolla. Välillä soi huilu tai ukulele. Kaikki saavat kokeilla millaista ääntä rummuista tai marakasseista tulee. Iloinen rytmi kutsuu keinumaan ja tanssimaan. Loppulaulun jälkeen Crista-äiti huomaa, että Alisa alkaa olla väsynyt.

– Musiikkihetki on Alisalle aikamoinen aistitulva. Tyttö selvästi tunnistaa tutut laulut ja tykkää olla täällä.

Terhi Hassinen suunnittelee jo ensi syksyn muskareita. Ilmoittautuminen myös Kultahiput-ryhmään on alkanut.

Artikkeli Hetki ilman suorittamista julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Opinnot vaihtuivat Sibelius-Akatemian musiikkikasvatukseen ja valmistuin sieltä musiikinopettajaksi. Olen työskennellyt pääkaupunkiseudulla useammassa musiikkiopistossa ja koulussa.

Aina välillä olemme pohtineet paluuta kotikonnuille lapsuudenkotiin, jossa vanhempani asuivat. Kun Vaajakoskella tuli yllättäen myyntiin viereinen omakotitalo, vanhempani ostivat sen ja muuttivat tien toiselle puolelle.

Viime kesän remontoimme lapsuudenkotiani, jonne pääsimme muuttamaan pari kuukautta sitten.

Vanhemmiltani olemme saaneet tukea lastenhoitoon. Luonto, lenkkeily ja mökkeily ovat lähellä sydäntäni. On mukava, kun matka mökillemme Leppävedelle on nyt lyhyempi.

Olen luonteeltani energinen ja innostun uusista asioista. Syksyllä aloitin yhteisömuusikon opinnot. Yhteisömuusikko voi toimia erilaisissa yhteisöissä, kuten vanhustenhuollossa, kehitysvammaisten palvelutoiminnassa, lapsi- ja nuorisotyössä tai vaikkapa sairaaloissa.

Myös työkuvioiden suhteen olen uuden edessä. Talomme alakertaan on tarkoitus remontoida tilat musiikkikoulua varten. Minulla on jo pienimuotoisesti toimiva musiikkikoulu Riemu. Haaveissa olisi käynnistää sukupolvirajat ylittävä muskaritoiminta, johon ikäihmiset saisivat osallistua yhdessä pienten lasten kanssa.

Vanhusten hyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat minulle tärkeitä asioita. Yhteisöllisyyden puute näkyy mielestäni yksinäisyytenä, jota on paljon kaikissa ikäryhmissä.

Vastikään vierailin muistisairaiden ryhmässä, jossa juttelimme ja muistelimme kaikenlaista. Keskustelun pohjalta tein laulun, joka harjoiteltiin, äänitettiin ja laitettiin lopulta Youtubeen.

Musiikki on tutkitusti yksi parhaista keinoista edistää hyvinvointia ja sen vaikutukset muistiin ja jopa puhekykyyn ovat kiistattomat. Siksi haluan kaikin keinoin olla edistämässä musiikin monipuolista vientiä hoiva-alalle.

Laura Kaartiselle musiikki on sekä työ että harrastus. Hän soittaa ja laulaa Juurakossa, jonka musiikissa on vaikutteita kansanmusiikista ja bluesista. Kaartinen on mukana myös Virsi on pop -projektissa, jonka konserttikokonaisuuksissa kuullaan virsiä uusin sovituksin.

Artikkeli Paluu kotikonnuille uusin haavein julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kerhotilassa Hassinen kerää rummut ja rytmikapulat, asettelee tyynyt piiriin ja kurkkaa seuraavan ryhmän ohjelmaa. Tuo loru, tämä alkulaulu, tällaiset soittimet, nuo rekvisiitat ja nämä lapset. Hän haluaa muistaa jokaisen lapsen nimen. Siitä tulee pienille ihmisille turvallinen olo.

Hyväksyvä turvapesä

Hassinen on vetänyt muskareita 15 vuotta, mutta hän suunnittelee jokaisen tunnin edelleen.

– Suunnitelman avulla hommaan tulee imu ja intensiteetti. Kun tunti on suunniteltu hyvin etukäteen, lapset ja aikuiset voivat nauttia kiireettömästä yhteisestä hetkestä. Yhä useammin muskarissa on lapsen mukana isi tai isovanhempi, hän iloitsee.

Hassisen mielestä seurakunnan muskarin tehtävä on olla hyväksyvä turvapesä.

– Jokainen on muskarissa hyväksytty ja arvostettu. Siellä saa olla oma itsensä. Musiikki ja kristillinen sanoma hoitavat meitä kaikkia. Ajattelen niin, että välitän muskariperheille Jumalan rakkautta musiikin keinoin.

Lasten ehdoilla

Vaikka Terhi Hassinen piirtää tapaamisille tarkat raamit, hän etenee aina lasten ehdoilla. Hän ymmärtää, jos joku ei pysy paikallaan tai jos jotakuta ei huvita. Kun vauvat ojentelevat käsiään soittimia kohti, ryhdytään soittamaan. Hän haluaa antaa lapsille tilaa ja pysyä itse taka-alalla.

– Pyrin asettumaan lapsen asemaan. Ajattelen, että tämmöisiä ihania, erilaisia ihmisiä me olemme. Elämän rikkaus tulee siitä.

Ja iloa hän haluaa muskarissa kylvää, mutta ei pakonomaisesti. Jos joku on surullinen, hän saattaa kysyä lapsilta, miten soittimet soivat silloin. Eräs lapsi oli vastannut, että silloin ei voi soittaa ollenkaan.

Aitoa vuorovaikutusta

Hassinen arvostaa sitä, että muskarissa ollaan aidossa vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ilman kännyköitä. Istuskellaan vähän niin kuin ennen vanhaan isossa tuvassa: lorutellaan ja körötellään.

Miila Nieminen, 2, on käynyt kirkon muskarissa isänsä Reetu Niemisen kanssa jo vuoden.

– Ajattelimme vaimon kanssa, että Miila saa täältä tuntumaa musiikkiin. Muskariin on kiva lähteä, kun näkee, että tyttö nauttii siitä. Hän puhuu kotona aina Terhistä. Muskari tuo mukavaa vaihtelua meidän arkeen, Reetu Nieminen kertoo.

Artikkeli Muskarissa mennään aina lasten ehdoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.