”Lintu lentää kahdella siivellä”

Etiopian Mekane Yesus kirkko tuli varsin räväkästi sisarkirkkojen tietoisuuteen vuonna 1972, kun se lähetti niille kirjeen. Kirjeessä peräänkuulutettiin kokonaisvaltaisuutta. Etiopialaiset ihmettelivät, miksi länsimaalaisilla on tapana pilkkoa asioita erilleen niin, että evankeliumin julistus ja evankeliumin välittäminen teoin ovat eri laareissa. Tämä vaikutti kirkon mielestä keinotekoiselta ja he kutsuivat kaikkia palvelemaan ”koko ihmistä” (Serving the whole person). Muiden vastaavanlaisten (esim. Etelä-Amerikkalaisten kirkkojen) ajatusten myötä tästä on kehittynyt sekä ekumeenisen että lähetysliikkeen perusteisiin kuuluva näkemys kokonaisvaltaisesta missiosta (Holistic mission).

Nyttemmin Etiopian valtio on pakottanut uskonnolliset organisaatiot rekisteröimään omat kehityshankkeensa niin, että niiden suunnitelmista ja toteutuksesta käy ilmi, ettei hankkeita käytetä uskonnon propagoimiseen. Etiopialaiset ovat siis siinä tilanteessa, että heidän on hallinnollisesti erotettava toisistaan diakoniset hankkeet hengellisistä hankkeista. Tämä ei kuitenkaan estä heitä kokemasta, että kaikki kristillinen palvelu nousee Jumalan rakkaudesta.

Tämä huokui vahvasti Dessien alueen kehityshankkeiden johtajan Addisu Alamirew Biagdien puheissa ja olemuksessa. Siksi hankkeita ja projekteja toteutetaan vahvasta hengellisestä pohjasta. Tämä liittyy nimenomaan hankkeiden vastuuhenkilöiden elämään kristittynä. He eivät käytä hankkeita julistuksen välineenä, mutta ovat vakuuttuneista siitä, että niiden kautta he ovat todistamassa Jumalan rakkaudesta. Usein vaikutti siltä, että kyse oli myös omakohtaisesta tunteesta: he ovat itse saaneet niin paljon rakkautta osakseen, että haluavat jakaa tätä rakkautta myös toisille. He myös tuntuivat luottavan siihen, että Pyhä Henki voi puhua ja puhutella tätäkin kautta.

Kokonaisvaltaisuus näkyi myös monenlaisessa sanoituksessa: ”Lintu lentää kahdella siivellä” tai ”yhdellä kädellä ei voi taputtaa”. Mitä se voisi olla meidän seurakuntaelämäämme sovellettuna. Etiopian Mekane Yesus kirkon diakonisen työn perusteisiin enlanninkielellä voi tutustua kehitysosaston sivuilla.

Artikkeli on julkaistu aiemmin kirkkohallituksen Kirkonkello -verkkojulkaisussa tammikuussa 2019. Ensimmäinen osa ”Kasvukipuja” on luettavissa myös Kirkkomme Lähetys -lehdessä. Viimeinen osa julkaistaan viikon päästä.

Artikkeli Etiopian tuomisia 2:  ”Lintu lentää kahdella siivellä” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tapasin Ayelen viimeksi helmikuussa Etiopiassa. Silloin oli minun vuoroni kehua etiopialaista keittiötä.

Lounaan äärellä palaan kysymyksiin, joita usein mietin. Mekane Yesus -kirkon kasvu on häkellyttävää, mutta niin ovat kasvun mukanaan tuomat haasteetkin. Mikä saa maailman suurimman luterilaisen kirkon jäsenet sitoutumaan näin vahvasti lähetyskäskyn toteuttamiseen? Kirkko kasvaa ja suuntautuu ulospäin niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Millaisia teologisia ja käytännöllisiä haasteita tämä asettaa maailman suurimmalle luterilaisellen kirkolle?

Yhteiskunta hyötyy laajasti

”Ensinnäkin kasvussa on kyse Pyhän Hengen työstä. Kysymys on Mekane Yesus -kirkkoa laajemmasta ilmiöstä. Pyhän Hengen työssä mukana oleminen motivoi meitä”, Bruk Ayele toteaa.

Hän kertoo, että herätys koskettaa yhteiskuntaa sen kaikilla tasoilla; opiskelijoita, naisverkostoja ja yliopistomaailmaa.

Ayele palaa herätyksen alkulähteille, aikaan, jolloin kirkko eli ahtaalla ja sitä vainottiin. Elettiin vuosikymmeniä sosialistihallinnon kontrollissa 1970-luvulta 90-luvulle. Näiden vuosien perinnön hän kiteyttää kolmeen asiaan: rukous, raamattuopetus ja kristittyjen yhteys.

”Kaikki rakentuu näiden varaan.”

Näkemys yhdistää hänen mukaansa evankelista kristillisyyttä laajasti. Rukouksen ja raamattuopetuksen varaan rakentuu Pyhän Hengen antama sanoma.

Uskonnonvapaus perustuslaissa

Pysähdymme miettimään henkilökohtaisen uskon ja yhteisön suhdetta. Jeesuksen henkilökohtainen vastaanottaminen on tärkeää, mutta, tärkeää on myös, että olemme yhdessä Kristuksen ruumiin jäseniä. Olemme olemassa toisiamme varten, Ayele toteaa.

Etiopian nykyinen perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Yhteiskunnan turvaama uskonnonvapaus on osaltaan mahdollistanut kirkon räjähdysmäisen kasvun.

Mekane Yesus -kirkkoa johdetaan yhtä aikaa vahvan strategian avulla ja antamalla vastuuta paikallistasolle.

Köyhät seurakunnat varustavat kirkon lähetyksen taloudellisesti. Ne huolehtivat sekä palkoista että toimintakuluista. Lähetys on seurakuntaelämän sydämessä, siitä puhutaan, siitä kannetaan vastuuta ja seurakunnalle on kunnia asia olla lähettävä seurakunta.

Jokainen seurakunta järjestää seurakuntaelämän omalla alueellaan, mutta se on lisäksi vastuussa myös siitä alueesta, jonne seurakunnan tavoittava työ suuntautuu.

Rohkeita tavoitteita

Mekane Yesus -kirkon ulkomaille suuntautuva lähetystyö alkoi kymmenen vuotta sitten. Kymmenessä vuodessa kirkko on lähettänyt 17 lähetystyöntekijää Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä- Amerikkaan.

”Tavoitteenamme on lähettää 500 lähetystöntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun kymmenen vuotta sitten kävimme keskustelua ulkomaille suuntautuvan lähetystyön järjestämisestä, vain harva uskoi, että onnistuisimme. Työ äärimmäisen vaikeissakin olosuhteissa on ollut menestyksellistä”, Ayele iloitsee.

Rohkeiden tavoitteiden keskellä kirkko ponnistelee sekä määrällisten, laadullisten että rakenteellisten haasteiden keskellä.

Laatua koulutukseen

”Kyse on koulutuksen laadusta kirkon elämän kaikilla tasoilla. Kirkollamme on yhteensä yli 13 000 seurakuntaa ja tavoittavan työn aluetta, mutta vain alle 5000 pastoria”, Ayele kertoo.

Koulutuksen asema yhteiskunnassa on muuttunut.

”Koulutettu sukupolvi odottaa kirkolta valmiuksia keskustella tämän päivän kysymyksistä. Puutetta on kaikesta; kirjastoista, asuntoloista, tietokoneluokista – koulutustoiminnan taloudellisista edellytyksistä. Lopulta pisin tie on koulutuksen laadun kehittämisessä.”

Mekane Yesus -kirkon vahvistuva rooli lähetystyön toimijana on myös meidän hetkemme arvioida, miten voimme olla mukana tässä elämän liikkeessä ja Jumalan Lähetyksen muutosvaiheessa.

Teijo Peltola
Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja

Artikkeli Köyhät ja rohkeat julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Meidän piti jättää Asmaraan kaikki, mitä omistimme.

Etiopiaan muuton jälkeen perheen isä, jolla oli työ Etiopian armeijassa, joutui pakenemaan Sudaniin. Perheen äiti jäi huolehtimaan kahdesta pojasta. Isä kuoli, kun Tesfaye oli 17-vuotias.

– Äiti teki paljon työtä, jotta saisi meille pojille koulurahat. Hän ei halunnut, että menisimme jo lapsina työhön kadulle.

Suomen Lähetysseuran tuella kouluun

Suomen Lähetysseura on tukenut veljesten koulutusta, ja vastaavasti Tesfaye Nigusun työskenteli vapaaehtoisena etiopialaisen Mekane Jesus -kirkon sosiaalityön projekteissa. Sitä kautta löytyi myös työpaikka kirkon leivissä.

– Työskentelin aids-orpojen keskuksessa, jossa lapset ja nuoret saivat opiskella puu- ja metallitöitä. Ohjasin myös vapaa-ajan harrastuksia.

Sittemmin Tesfaye Nigusu koordinoi kirkon ja Suomen Lähetysseuran yhteisiä projekteja muun muassa vammaistyössä ja aids-orpojen tukiprojektissa. Mekane Jesus -kirkko on Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani Etiopiassa.

Pirkkalan oma poika

Suomi ja suomalaiset tulivat Nigusulle tutuiksi Suomen Lähetysseuran kautta. Hän on vieraillut Suomessa Lähetysseuran ja Pirkkalan seurakunnan kutsusta lukuisina kesinä ja työskennellyt muun muassa rippikoululeireillä.

Pirkkalan seurakunta tukee Nigusun kaksivuotisia yliopisto-opintoja, jotka alkoivat viime syksynä.

– Opiskelen kehitysyhteistyötä. Saan laajempaa perspektiiviä siihen, miten valtio ja yhteiskunta toimivat, Nigusu sanoo.

– Täällä kaikki toimii, opetus on hyvällä tolalla, ja se tähtää asioiden ymmärtämiseen eikä ulkoa oppimiseen. Ihmiset kunnioittavat toisiaan ja ovat suvaitsevaisia.

Suomesta Nigusu haluaa viedä Etiopiaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Olen aina ollut kiinnostunut pohjoismaisesta systeemistä, joka tarjoaa tasaveroiset mahdollisuudet kaikille. En tosin tiedä, miten tämä toimisi 80 etnisen ryhmän Etiopiassa ja sadan miljoonan asukkaan maassa.

Somessa lietsottu jännitteitä Etiopiassakin

Etiopiassa yhteiselo eri heimojen ja poliittisten ryhmien välillä on sujunut hyvin, mutta viime aikoina poliittinen ja taloudellinen tilanne ovat lisänneet kontrollia ja jännitteitä. Nuorisotyöttömyys vaivaa, eivätkä kaikki pääse jakamaan yhteistä kakkua, vaikka maan talous kasvaa nopeasti.

Hän toteaa, että sosiaalinen media on Etiopiassakin tärkeässä asemassa. Sen kautta on lietsottu jännitteitä.

– Jokaisen pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mitä sanoo ja kirjoittaa.

Mekane Jesus -kirkko on läsnä nuorten arjessa

Valtion enemmistöuskonto on ortodoksisuus. Tesfaye Niguse perheineen kuuluu luterilaiseen Mekane Jesus –kirkkoon, jossa on noin kahdeksan miljoonaa jäsentä. Kirkko kasvaa nopeasti, ja siinä on paljon nuoria. Maassa on myös muslimeja, ja eri uskontojen kannattajat ovat eläneet rauhassa ja toisiaan kunnioittaen.

– Kävin lapsena moskeijassa, joka oli naapurissamme, ja muslimiystävät viettivät perheemme kanssa kristillisiä juhlia.

Mekane Jesus -kirkon kasvun ihme on Nigusun mukaan terve karismaattisuus ja satsaaminen nuoriin.

– Kirkossa on paljon nuoria jäseniä, ja kirkko on mukana nuorten elämässä. Kirkko auttaa kaikkia kysymättä, mihin he uskovat.

Niguse uskoo, että kirkolla on annettavaa yhteiskunnalle.

– Kasvatamme nuorille oikeaa moraalia ja etiikkaa, jota voivat toteuttaa työelämässä. Meillä on paljon epäoikeudenmukaisuutta ja korruptiota, ja uskon, että kristityt voivat vaikuttaa siihen.

Jumala loi ihmiset tasa-arvoisiksi

Lisäksi kirkko edistää rauhaa järjestämällä uskontojen välisiä ja kylien ja heimojen välisiä keskusteluja. Kirkko voimaannuttaa naisia toimimaan työelämässä. Myös kehitys- ja talouskysymykset kiinnostavat kirkkoa.

Tesfaye Nigusu korostaa että Jumala on luonut kaikki ihmiset tasa-arvoisiksi ja antanut erilaisia lahjoja, joita käyttää ihmisten hyväksi.

Afrikkalaiset kirkonmenot ovat toisen näköiset kuin Suomessa. Tesfaye Nigusulle kelpaa kumpainenkin malli.

– Joskus on hyvä istua kirkossa hiljaa ja rauhassa, joskus haluan nostaa kädet ylös ja ylistää Herraa, hän kuvailee.

Artikkeli Seminaarinmäen opit muuttavat Etiopiaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.