Ottan lähettyviltä Norjasta löytyi yksityinen leirintäalue, jonka tunnelma oli ylitse muiden. Sitä isännöi kaksi vanhaa körilästä, joille homma taisi olla peräti elämäntapa. Iltaisin he istahtivat matkailijoiden pöytiin turisemaan, ja nauru raikui pitkään pimenevässä illassa.

Jo saapumisemme leirintäalueelle jätti pysyvän muistijäljen. Olimme hädin tuskin ehtineet nousta autosta, kun hollantilaispariskunta kiirehti luoksemme. He olivat kiinnostuneita suomalaisista kolikoista. Euro oli otettu vuodenvaihteessa käyttöön ja meiltähän kolikoita löytyi vaihdettavaksi asti.

Seuraavana aamuna he olivat lähdössä kotimatkalle ja lahjoittivat meille ison laatikollisen säilykkeitä, kuivamuonaa, ja virvoitusjuomatölkkejä. Näin lastemme katseista iloisen ihmetyksen, voiko tällainen olla totta.

Palattuamme Suomen kamaralle saimme heti huomata, että tunnelma oli muuttunut. Ei ystävällistä hymyä tai tervehdystä. Se taisi olla vaatimaton tervetulotoivotus Suomeen.

Ovatkohan ajat muuttuneet noista päivistä? Ainakin hellepäivinä juroista suomalaisista näyttää kuoriutuvan esiin valoisampi puoli. Silloin suomalainen on kansainväliset mitat täyttävä sosiaalinen pakkaus. Olemme ehkä jopa sosiaalisempia kuin he, joille lämpö ja paahde ovat arkipäivää, meillehän lämpö on yhtä juhlaa.

Hymy on herkässä, ja juttu luistaa ventovieraidenkin kanssa.
”Ai, ette ole paikallisia? Eikös Jyväskylä olekin hieno kaupunki näin kesällä?”.

Artikkeli Lämpö tekee ihmeitä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kun perheessä on yksi, jolle lähteminen on vaikeaa, se todella on sitä. Aina. Minne tahansa. Toki hienoa, että kotona on niin hyvä olla, että pelkkä ajatus lähdöstä ahdistaa. Sitten on toinen, jolle lähteminen on intohimo. Ellei aina ole reissua tiedossa, sen on hyvä olla edes suunnitelmissa. Matkailu avartaa mieltä – ja kukkaroa, mistä aina välillä muistutetaan.

Tällaisella porukalla edessä oleva kesäloma herättää väkisin kovaäänistä keskustelua. Jokaiselle pitäisi olla tarjolla jotain, edes tunne, että hänen näkemystään ymmärretään. Että aloillaan oleminen ja lähteminen pysyisivät tasapainossa. Toki talous mielellään myös.

Kesä ja loma haastavat monissa kodeissa monella tapaa. Arjessa juostaan helposti toistemme ohi, lomalla vietetään tiiviimmin aikaa yhdessä. Odotukset yhteiselle ajalle voivat olla kovat. Toisaalta onnistuneen loman ainekset ovat kunkin omassa päässä. Se, kohtaavatko toiveet, on toinen juttu.

Oma tuskansa tulee, kun yhteistä loma-aikaa ei edes ole. Kesä voi myös olla yhtä suurta säätöä eksän ja nyksän ja eksän nyksän lomaviidakossa seikkailtaessa. Että kenellä kenenkin lapset kulloinkin ovat ja kuka saa tehdä mitäkin. Lomarahojen leikkaaminen taas teki monissa perheissä sen, että kesälomasuunnitelmat on nopeasti haarukoitu. Kun se ainoa taloudellinen liikkumavara poistettiin, ihmeisiin ei ole varaa. Ollaan kotona ja sitkistellään kuten vuoden ympäri muutoinkin. Sitten ovat vielä ne, joilla lomaa ei ole lainkaan – kun ei ole työtäkään.

Kesä on käsillä joka tapauksessa. Aurinko ja lämpö hemmottelivat jo toukokuussa niin, että vastaavasta on viime vuosina voitu vain haaveilla. Vaikka pessimistit ovat sitä mieltä, että tämän kesän lämpimät on nyt nähty, jaksan toivoa, että heinäkuun selviää ilman lämpökerrastoa. Viime vuonna ei selvinnyt. Edes reissussa kotinurkilla.

Artikkeli Lähdön tunnelmaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Kävi todella hyvä tuuri, kun kelit ovat ihan superia. Enpä olisi osannut kuukausi sitten kuvitella, että metri lunta häippäisee näin äkkiä.

Helteinen päivä on tulossa, sen tuntee heti aamusta. Naapuritontilla valmistaudutaan katon pesuun. Jonkun on tehtävä töitä, vaikka toinen lomailee. Joutilaana ei Salojärvi silti halua lomaansa viettää, ja pihapiiristä löytyy aina pientä tekemistä.

Takapihalla on vanha kota, joka on saanut jo uuden lattian. Kodan lähettyville on suunnitelmissa silta, jota pitkin pääsee viereiselle puistoalueelle. Naapurin kanssa rakennetaan peräkärryyn saunaa, joka on tarkoitus saada valmiiksi vielä tällä viikolla.

– Saunan voi lyödä auton perään ja halutessaan siirtää ponttoonin päälle ja tehdä siitä kelluvan saunan.

Tänä vuonna lomasta tulee väkisinkin erilainen. Luvassa ei ole yhteisiä lomareissuja, koska muu perhe lomailee eri aikaan. Eikä reissuun tai mökille pääse siitäkään syystä, että reilu kuukausi sitten jämtlanninpystykorva Hirvisalon Elli synnytti kahdeksan pentua.

– Nimesin ne rahayksikköjen mukaan. Kruunu, Dinaari, Taala ja Peso, siinä muutaman pennun nimet.

Kaikesta huolimatta Salojärvi ei stressaa lomallaan. Lomaan ei kuulu kellon katseleminen, ja aamulla voi halutessaan nukkua pitempään. Lomaan kuuluu myös hyvä ruoka ja grillaaminen.

– Tykkään laittaa ruokaa monipuolisesti. Sienet metsästä, se on sitä kotimaista luomua.

Toukokuisen loman parasta antia on seurata luonnon heräämistä ja sen runsasta äänimaailmaa.

– Toissa yönä nukuin takaterassilla. Väillä kuuntelin, kun hanhiparvia lenteli ylitse.

Salojärvi viihtyy luonnossa ja on innokas metsämies. Samanmoinen löytyy ihan naapurista. Pasi Niemelän kanssa koetaan verkot lähes päivittäin ja saalistakin on saatu ihan kohtuullisesti. Tänään järveltä palaa kaksi lomalaista, joista Niemelällä on kesäloman sijaan vielä pitämätöntä talvilomaa.

– Tänään ei saatu kuin yksi pieni lahna, mutta kalastuksen viehätyshän perustuu siihen, että saaliin määrää ei voi tietää etukäteen.

Kerran se kirpaisee

Virallinen kesälomakausi alkaa toukokuusta ja kestää syyskuuhun asti. Keski-Suomen pelastuslaitoksessa on noin 140 työntekijää, jotka osallistuvat varsinaiseen kenttätason pelastustoimintaan.

Heillä on ollut jo joitakin vuosia porrastuskäytäntö lomien suhteen. Suurin osa pelastustoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä kiertää kaikki viisi lomakuukautta läpi viiden vuoden aikajänteellä.

Tilastollisesti toukokuu on kesälomakuukausista vähäsateisin. Tänä vuonna hellepäiviä on ehtinyt toukokuun puoleen väliin mennessä kertyä jo enemmän kuin Keski-Suomessa koko viime kesän aikana yhteensä.

Artikkeli Toukokuinen loma voi olla superia julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavia aloja ja merkittävä työllistäjä. Maailmanlaajuisesti matkoja tehdään yli miljardi vuodessa.

– Kaikki matkailun vaikutukset eivät kuitenkaan ole myönteisiä, ja Reilun matkailun yhdistys haluaa muistuttaa matkailijaa hänen vastuustaan, sanoo yhdistyksen aktiivijäsen Mari Holopainen Jyväskylästä.

– Paras mahdollinen tilanne olisi, että vastaanottavat maat voisivat hyötyä matkailusta ilman ympäristönsä tai kulttuurinsa uhraamista, ja samalla syntyisi aitoja kohtaamisia.

Holopainen opettaa matkailuaineita Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja on kiinnostunut matkailupalveluiden kehittämisestä erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta.

Reilua, kun paikalliset hyötyvät

Reiluus ja kestävyys ovat matkailun nousevia trendejä, Reilun matkailun yhdistys uskoo. Kestävä matkailu ei ole erillinen matkatyyppi, vaan käytäntöjä ja tavoitteita, joita voi soveltaa kaikkeen matkustamiseen – kuten pienten paikallisten matkailuyritysten suosimista kansainvälisten ketjujen sijaan.

– Pienet paikallisomisteiset yritykset voivat työllistää paikallisia ihmisiä, jolloin matkailun hyödyt jakautuvat tasaisesti, yhdistys muistuttaa.

Reilu matkailija kiinnittää huomiota myös ympäristöön. Kestävä matkailu hyödyntää luontokohteita vahingoittamatta luontoa sekä minimoi jätteitä ja käyttää energiaa tehokkaasti.

Kampanja lapsiseksiturismia vastaan

Tällä hetkellä yhdistys kampanjoi lapsiseksiturismia vastaan. Seksi alaikäisen kanssa on rikos myös Suomen rajojen ulkopuolella, yhdistys muistuttaa.

– Yksi suurimmista haasteista lapsiseksiturismin vastaisessa taistelussa on hiljaisuus. Asiasta ei haluta tietää, sitä ei haluta nähdä, eikä siihen haluta puuttua.

Monet matkanjärjestäjät, hotellit, lentoyhtiöt ja muut matkailualan toimijat ovat jo sitoutuneet eettisiin koodistoihin, joiden avulla pyritään ehkäisemään lapsiseksiturismia.

Vastuullisuus on nouseva trendi

Reilun matkailun yhdistys on saanut viestiään perille. Yhdistyksen kannatusjäseniksi on liittynyt isoja matkailualan toimijoita.

Vastuulliset matkanjärjestäjät vaativat yhteistyökumppaneiltaan sertifikaatteja, jotka varmistavat esimerkiksi ympäristön huomioon ottamisen ja syrjimättömän henkilöstön kohtelun sekä tarkan työaikalainsäädännön noudattamisen.

Matkanjärjestäjien mukaan reiluus ei vielä ole kynnyskysymys, kun matkan ostaja etsii netistä hotelleja ja lomalentoja. Vastuullisuus on kuitenkin tulevaisuuden trendi, osa matkanjärjestäjistä näkee.

Reilu matka ei ole kallis matka

Mari Holopaisen mukaan matkailualan toimijat pitävät vastuullisuutta tärkeänä.

– Se on elinehto bisnekselle pidemmällä aikavälillä. Suomessa tilanne on muutenkin hyvä kattavan lainsäädännön vuoksi, Holopainen iloitsee.

– Yksi hieno avaus on yhteistyö Aurinkomatkojen kanssa. Tavoitteena on kouluttaa koko Aurinkomatkojen henkilökunta ymmärtämään vastuullisen matkailun keskeiset periaatteet, ongelmakohdat ja kehittämistavat.

Holopaisen mukaan reilu matka ei välttämättä tarkoita kallista matkaa.

– Suosi julkisia kulkuneuvoja, valitse majoitus pieniltä toimijoilta ja matkusta sesongin ulkopuolella, Holopainen neuvoo.

– Ne ovat hyviä käytäntöjä ja lempeitä myös kukkarolle. Pienikin vastuullinen valinta on parempi kuin ei mitään. Jos jokin epäkohta jää arveluttamaan, anna palveluntarjoajalle palautetta ja kehitysehdotuksia.

Juttuun on haastateltu Reilun matkailun yhdistyksen lisäksi eri matkatoimistoja. Lisätietoja:
www.reilumatkailu.fi

Artikkeli Reilu loma, parempi mieli julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.