Sisäisestä ja ulkoisesta syntyy kodin ilmapiiri, johon kuuluu myös hengellisyys. Kouvolan Asuntomessuilla tätäkään ei unohdeta, sen takaa yhteistyö Kouvolan seurakuntayhtymän kanssa.
–Heti ensikeskusteluissa Elimäen kirkkoherra Kirsi Hämäläisen kanssa nousi ajatus parisuhteesta osana kodin rakennusta, kertoo Kouvolan Asuntomessujen projektipäällikkö Sanna Kauppi, joka pääsi myös konkreettisesti kokeilemaan Parisuhteen palikoita. Niitä ovat muun muassa luottamus, anteeksianto, sanat, teot, ja kaiken yllä rakkaus.
–Arvostan sitä, että saamme seurakuntayhtymän myötä messuille henkistä ja hengellistä puolta. Uskon sen koskettavan tavalla tai toisella kaikkia messuvieraita.

Kaiken pinnallisen rinnalle nykyihminenkin kaipaa jotain syvempää, mahdollisuuksia hiljentymiseen.

Perhe, parisuhde ja koti ovat kirkolle keskeisiä asioita, muistuttaa Kirsi Hämäläinen.

Kirkko paikallisseurakuntineen on jo pitkään ollut vahvasti mukana asuntomessuilla. Siksi, että tahtoo olla osa suomalaisten elämää, olivat he perheellisiä tai yksineläjiä. Myös maailmanmatkaaja kaipaa kotia.
–Kirkko on ihmisiä varten. Se on eri elämänvaiheissa mukana keskusteluavun, diakonian ja perheneuvonnan kautta.

Koteja siunataan. Kodissa on häitä, kasteita, surua. Kristinusko on ollut suomalaiskodeissa jossain muodossa aina.
–Nykyihmiset ovat sen ehkä unohtaneet. Uskonvastaisuuden rinnalla on kuitenkin paljon hengellisyyden kaipuuta.

Ehkä kirkon pitäisi puhua tärkeimmistä asioistaan painokkaammin, Hämäläinen pohtii. Kuten siitä, että kristillisyys voi tuoda rauhan, luoda kodin hengen.

Kirkkoherra iloitsee Pioneeripuistosta historiallisena messualueena, josta on armeijamuistoja ympäri Suomen.
–Koria on Elimäen seurakunnalle tärkeä alue, jossa asuu suurin osa seurakuntalaisista. Olemme kehittäneet seurakuntatyötä hyvässä hengessä kaupungin perhetyön kanssa.

Kouvolan seurakuntayhtymän perheneuvonnan johtaja Sirkka Laine-Haimi muistuttaa talonrakennuksesta haaveilevia siitä, miten vaativa elämänvaihe oman kodin rakennus voi olla, etenkin jos perheessä on pieniä lapsia.
–Niin taloa rakentava kuin kotia ja lapsia hoitava puoliso voi kokea jäävänsä yksin. Liian kireä aikataulukin saattaa näkyä lähisuhteissa. Parisuhdetta ja vanhemmuutta ei voi pakastaa, ja ottaa talon valmistuttua taas tuoreena käyttöön.

Perheneuvoja Leena Varhan mukaan rakentamisvaihe haastaa parisuhdetta talonteon tavoin perustuksista materiaaleihin.
–Kaiken aikaa tarvittaisiin voimia muuhunkin kuin rakentamiseen.

Perheneuvonta varautuu asuntomessuille konkreettisin keinoin. Viiden seurakunnan yhteinen messupiste tarjoaa keskusteluavun ohella liikuteltavia Parisuhteen palikoita.

Perheneuvonnan väki luonnehtii niitä oivaksi ja monipuoliseksi työkaluksi, niin parisuhteen ammattilaiselle kuin messuilla päivystävälle vapaaehtoisellekin.
–Messuvieraita voi palikoilla haastaa pohtimaan ihmissuhteidensa hyvinvointia ja tasapainoa.

Perheneuvojat lupaavat myös kertoa Parisuhteen palikat-mobiilipelistä, jolla voi pelata yhdessä kumppanin kanssa.

KOUVOLAN SEURAKUNNAT MUKANA ASUNTOMESSUILLA
12.7.–11.8.2019 Korian Pioneeripuistossa
Pioneeripuiston messualue on yleisölle avoinna joka päivä kello 10-18, keskiviikkoisin kello 10-21.
Seurakuntien piste sijaitsee Pioneeripuistossa Tallisillan vieressä. Pisteellä on päivystys koko Asuntomessujen ajan. Messukävijän toivottavat tervetulleeksi seurakuntien työntekijät sekä vapaaehtoiset. Nähtävillä Parisuhteen palikat. Mahdollisuus hiljentymiseen.

Parisuhteen palikat   

Kouvolan Asuntomessut 2019

Artikkeli Hengellisyys kuuluu myös Kouvolan Asuntomessuille julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Seurakuntakin on parhaimmillaan koti, yhteisö, johon on hyvä tulla. ”Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on.”

Kouvolan asuntomessuille tulee seurakuntien piste, jossa ovat esillä parisuhde ja sen hoitaminen. Aihetta lähestytään messupisteellä konkreettisesti, Parisuhteen palikoiden avulla. Palikat on työkalu, joka auttaa hahmottamaan parisuhteen osa-alueita. Palikoita voi pyöritellä käsissään ja pohtia omia perhesuhteitaan: niiden hyvinvointia ja tasapainoa. Ja miettiä, mikä muodostaa parisuhteen perustuksen, mikä kurkihirren. Mikä on katto, mikä suoja, mistä muodostuu kodin ilmapiiri. Palikoita on myös seurustelusuhteen, vanhemmuuden ja isovanhemmuuden pohtimiseen.

Asuntomessujen messupisteellä päivystävien seurakunnan vapaaehtoisten kanssa voi keskustella parisuhdeasioista, ja he ohjaavat tarvittaessa eteenpäin seurakunnan työntekijän luo tai perheneuvontaan. Kirkko ja seurakuntien työntekijät haluavat olla ihmisten rinnalla elämän kysymyksissä, koskipa asia sitten ihmissuhteita tai elämän muita osa-alueita.

Unelmien koti siintää monen mielessä, ja sellaisesta minäkin haaveilen. Olisi paljon tilaa, ja terassi joka ilmansuuntaan. Toiveita riittää! Viime aikoina olen iloinnut kahden ystäväni puolesta, jotka molemmat ovat löytäneet uuden, mieluisan kodin. Se on suuri asia. Meistä pidetään huolta.

Suojaa, Herra, kotini,
anna sille armosi,
anna olla enkelein
vartijana kodillein.
(Konstantin Raitio)

Artikkeli Tiedän paikan armahan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kun asuntoon asettuu taloksi, siitä tulee koti. Itselle tärkeät asiat ja tavarat puhaltavat asuntoon hengen. Ei toki aina. Asuin eräässä asunnossa puolitoista vuotta ennen kuin suostuin laittamaan tauluja seinille – asunnossa oli niin epämiellyttävä tunnelma, että en halunnut kotiutua. En, vaikka asuin siinä lopulta vuosia. Eräs toinen asunto oli majapaikkani vain muutaman kuukauden, vaikka siinä ei ollut muuta vikaa kuin tunnelma.

Kirkkoa ja sen hallintoa arvostellaan mielellään kiinteistöjensä omistamisesta ja rakastamisesta. Että seinät ovat muodostuneet tärkeämmiksi kuin ihmiset. Että seinien sisältä ei uskalleta tai viitsitä lähteä ihmisten ilmoille. Kritiikki on toki aiheellista, mutta kirkon seinät eivät silti ole mitkä tahansa seinät. Niissä on tunnetta ja tunnelmaa, muistoja ja merkitystä. Muillekin kuin kirkon työntekijöille.

Viikonloppuna tulipalossa tuhoutunut Kiihtelysvaaran kirkko Joensuussa ehti katsella maailmaa ympärillään 250 vuotta. Siinä ajassa se ehti olla monenlaisten tunteiden näyttämö. Kirkossa kastettiin ja konfirmoitiin, vihittiin avioliittoon ja siunattiin haudan lepoon. Isiä ja isoisiä, veljiä ja siskoja, tyttäriä, naapureita ja kyläläisiä. Siellä saarnattiin ja veisattiin, itkettiin ikävää ja iloa.

Kirkko ei ole yhteisölleen koskaan pelkkä rakennus. Se edustaa turvaa ja pysyvyyttä silloinkin, kun sitä ei missään muualla ole. Maan tasalle palanut kirkko jättää tyhjän jäljen maisemaan, mutta se jättää jäljen myös yhteisöön. Sen merkityksen huomaa vasta kun se puuttuu. Yhteisöä tulipalo ei kuitenkaan vienyt, sillä on tapana vaikeuksien hetkellä vain vahvistua.

Artikkeli Seinät julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Oli ensimmäinen muuttoni, kun lähdin asumaan yksin omaan kämppään Turkuun.

Viime aikoina Anni myöntää tavoittaneensa myös opiskelijakämpässään kodin tuntua, mutta silti hän mieltää Hämeenlinnan edelleen kodikseen.

– Rakastan sitä, että perhe on ympärillä. Sanoin juuri aamulla äidille, että on mukava kuulla ääniä ja jutella heti aamulla jonkun kanssa. Turussa päivään herääminen kestää kauemmin, kun olen yksin.

Anni on seurustellut abivuodesta alkaen. Poikaystävä Aleksi opiskelee Riihimäellä.

– Näemme lähes joka viikonloppu jossakin – Riihimäellä, Hämeenlinnassa tai Turussa. Soittelemme useasti viikossa ja viestejä lähetämme päivittäin. Yleensä tämä riittää torjumaan ikävän. Harvoin, mutta joskus, tulee musertava ikävän tunne, Anni kertoo.

– Tärkeää on olla myös omien perheiden kanssa. Käyn äidin kanssa lenkillä ja kerron hänelle kaikki asiat, se on aina ollut niin.

Ajan antaminen eri ihmisille ja monille paikoille on kuitenkin tasapainottelua. Tulevassa joulussa ihaninta Annin mielestä onkin se, että hän saa olla yhdessä paikassa ja aikaa on tarpeeksi kaikille.

Joulu tehdään yhdessä

Kun Anni oli pieni, hänen perheensä vietti joulun mummuloissa. Kapula on kuitenkin vaihtunut, jo monena vuonna mummut ja papat ovat tulleet aatoksi Annin perheen kotiin.

– Emme ole vielä Aleksin ja perheidemme kanssa puhuneet, vietämmekö kumpikin aaton omien perheiden kanssa – kuten edelliset joulut. En pidä mahdottomana, että olisimme toisen kodissa aaton ja toisen luona joulupäivän, Anni tuumailee.

Tulevan luokanopettajan mielestä joulujuhlaperinteet kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin, myös kouluissa. Hän pohtii, mitä joulusta jäisi jäljelle, jos sen sanoma ja sisältö menettäisivät merkityksensä.

– Minulle on tärkeää se, että käymme aattona kirkossa. Eniten odotan sitä hetkeä, että saan olla ja relata. Joulupöydän teemme yhdessä. Valmistamme aina samanlaista salaattia ja kalaleipiä, ja mummut tuovat laatikot. On tarkoitus, että jompikumpi mummuista opettaa minua tekemään laatikoita.

Open isot saappaat

Luokanopettajan tärkeimpänä tavoitteena Anni pitää lapsen kasvattamista osaksi yhteiskuntaa. Lapsi tarvitsee monia eväitä pärjäämiseen elämässä, kuten uskoa itseensä ja omaan oppimiseensa. Oppilaiden edellytyksiä ja mielenkiinnon kohteita ymmärtämällä voi pyrkiä murtamaan oppimisen esteitä.

Annista on hyvä, että koulutus on pitkä, sillä hän kuvailee luokanopettajan työtä vaativaksi ja saappaita suuriksi.

– On oltava oikeasti aikuinen ja kasvattaja monille lapsille, otettava heistä vastuu ja kuultava myös perheitä. Tietopuolinen osuus on paljon pienempi pala, Anni summaa.

Entä jos arvioikin jonkin tilanteen väärin tai ei löydä yhteistä säveltä lapsen kanssa?

– On riitettävä että yrittää parhaansa ja luotettava omiin ratkaisuihinsa, Anni pohtii.

– Virheiden mahdollisuus on aina olemassa. Ei saa sortua ajattelemaan, että on aina oikeassa, koska on aikuinen ja opettaja. Haluan säilyttää kyvyn katsoa peiliin ja säilyä ihmisenä.

Olen oppinut…

että olen seurallinen ihminen. Minulle sopisi yhteisasuminen, mutta koen yksin asumisen olevan minulle nyt hyvä asia. Lähden päivittäin jonnekin, vaikka opiskelu ei sitä vaatisi. Hakeuduin höntsäurheiluryhmään, jossa treenataan viikottain peruskuntoa.

että tykkään tasaisesta elämästä. En esimerkiksi lähde mielelläni myöhään juhlimaan, sillä seuraavana päivänä en voi olla virkeänä.

että pärjään luokan edessä. Uusi rooli muotoutuu minussa vähitellen.

Artikkeli Jouluksi kotiin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.