Jobin kertomus, ja koko Jobin kirja, on kamppailua kärsimyksen ja salatun Jumalan kanssa. Jobin vastoinkäymiset vievät hänet nopeasti, väistämättömästi törmäyskurssille salatun Jumalan kanssa. Ensi pyhän tekstissä Job julistaa kaksi, vaikeasti yhteen soveltuvaa, melkein päinvastaista totuutta Jumalasta. Toisaalta: ”Hän on voimallinen, hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus. Koskaan hän ei tuomitse väärin.” Toisaalta: ”Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät… Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa.”

Toisaalta siis uskontunnustus siitä, että Jumala on kaikkivaltias, kaikkea hallitseva. Mikään kärsimys, hätä, tai takaisku ei tapahdu hänen sallimattaan. Toisaalta tämän kaikkivaltiaan Jumalan tahto, sekä kärsimyksemme syyt, ovat myös meiltä usein salattu, eikä Jumala ole velvoitettu antamaan meille syitä. Miksi kärsimme, joskus epäoikeudenmukaisesti tai järjettömästi? Jumala ei anna vastausta tai selitystä, ei Jobille eikä meillekään. Jobin kirja loppuu siihen, että vaikka Job on voittanut kaikki kärsimyksensä, hänen miksi-kysymyksensä jää vaille vastausta.

Suostutko sinä elämään ilman vastausta miksi-kysymyksiisi? Vai horjuttaako vastausten puute uskoasi ja luottamustasi Jumalaa kohtaan? Viekö vastausten vaatimus, ja niiden puute, sinut epätoivoon, masennukseen tai katkeruuteen? Silloin kun kärsimme, todella kärsimme, emme tarvitse syitä. Ne eivät lohduta. Mitä kärsivä ihminen tarvitsee? Halausta, käden puserrusta, myötätuntoista katsetta, läsnäoloa. Kristinuskossa juuri tuota läsnäoloa luvataan: Immanuel, Jumala kanssamme, kaikessa hädässämme ja kärsimyksissämme.

Miten tiedämme tämän? Ristin takia. Ristissä yhdistyy kaksi mysteeriä: 1) Jumala yhtyy kärsimykseemme, kokee syvimmän tuskamme ja häpeämme ja 2) samalla Jumala ei saa selitystä kärsimykseensä! ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut (Mk 15:34)?”. Jumala kärsii, Jumala ei saa selitystä.

Vain kristinusko tarjoaa näin myötätunnontäyteisen, näin empaattisen, näin armollisen ja rakastavan Jumalan! Tätä Jumalaa lähetystyö juuri julistaa, sanoin ja teoin. Maailman kaikkeutta tarkastellessa Jumalan hyvyys, armo, rakastava läsnäolo on usein kätketty. Evankeliumin, siis ristin ja ylösnousemuksen julistuksessa tämä kätketyn, salatun Jumalan sydän paljastuu. Kätketystä Jumalasta, jolta ei saa selityksiä kärsimyksellemme, kuoriutuukin evankeliumin julistuksessa rakastava, armahtava Immanuel – Jumala kanssamme, hyvässä, huonossa ja koronassa.

Kirkkomme Lähetys julkaisee kesän aikana viikoittain kirjoituksen seuraavan sunnuntain jumalanpalvelustekstien pohjalta. Tavoitteena on luodata sitä, mitä nuo tekstit mahdollisesti antavan pohdintaan kirkon missionaarisuudesta. Tähän kirjoitukseen liittyvät raamatuntekstit voi lukea kirkkovuosikalenterista: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-7-6-2020/

Artikkeli Suostutko sinä elämään ilman vastausta? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Uudessa luentosarjassa käsitellään kristillisen uskon ydinteemoja. Kullekin kerralle on oma aiheensa.

Kohderyhmänä ovat etsijät, pohtijat ja ne, jotka miettivät, mitä järkeä uskossa ja kirkon elämässä oikein on ja mihin ne perustuvat.

– Nyt on tarkoitus vastata sisällöstä käsin haasteeseen, joka koskee kristillisen uskon ymmärrettäväksi tekemistä tässä ajassa. Monestihan kirkkoa kritisoidaan juuri siitä, että siellä vain toimitetaan käsittämättömiä rituaaleja ja että ajattelu on täysin yhteen sopimaton modernin maailmankuvan kanssa, miettii Väätäinen.

Toisaalta myös ajatellaan, ettei kirkon edustama usko ole merkityksellinen tai kosketa omaa elämää ja uskonkäsityksiä. Nämä kaikki haasteet aiotaan nyt kohdata ja ottaa vakavasti.

Tarkoitus on antaa ajatteluun uusia välineitä.

– Jos termeistä ja liturgiasta ei saa otetta, usko ja jumalanpalvelus­elämä jäävät vieraaksi eivätkä tunnu omalta. Kun pääsee sanojen taakse, ymmärtää paremmin mistä on kysymys, Väätäinen toteaa.

Hän toivoo antavansa kuulijoille ajattelemisen aihetta ja osaavansa vastata esiin nouseviin miksi-kysymyksiin.

– Saarna ei ole oikea paikka tällaiseen pohdiskeluun, mutta opettaminen on osa papin työtä, Väätäinen perustelee uuden luentosarjan tarvetta.

Luentosarja palvelee esimerkiksi aikuisrippikoululaisia, kristittyjä tai uskoon kääntyneitä maahanmuuttajia sekä niitä aivan tavallisiakin seurakuntalaisia, jotka toivovat voivansa jotenkin palata oman rippikoulunsa teemoihin tai muuten pohtia ja saada syvempää tietoa uskonasioista.

Väätäisen mukaan tavoitteena on laaja osallistujapohja. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua eikä ole välttämätöntä osallistua kaikkiin. Listasta voi valita itseään kiinnostavan aihealueen.

Kevään ja ensi syksyn aikana keskustellaan muun muassa kolmiyhteisen Jumalan käsitteestä, kirkosta hengellisenä yhteisönä, kasteesta, ehtoollisesta ja rukouksesta.

Sarja päättyy Raamatun ja sen tulkinnan pohdiskelemiseen. Väätäisellä on ajatus siitä, että vuoden kuluttua sarja jatkuisi laajempana Raamatun tutkiskellulla.

– Tarkoituksena on avata seurakunnan elämän ja kirkon uskon taustalla olevia perusteita ja ajattelua eli tehdä uskoa ymmärrettäväksi tässä ajassa kohdaten ihmisten kysymykset, Väätäinen tiivistää.

Syvemmälle kirkon uskoon -luennot Keltinmäen kirkossa kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18. 

20.2. Kolmiyhteisen Jumalan salaisuus 
27.3. Kirkon olemus: hengellinen yhteisö 
24.4. Kaste luo kristityn identiteetin 
29.5. Ehtoollinen – kirkon yhteinen aarre 
4.9. Messu – Jumalan kansan juhla 
25.9. Mitä rukous on? 
30.10. Raamattu ja sen tulkinta

Artikkeli Uskon sisältö avautuu sanojen takaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.