Kaikki ei kuitenkaan aina suju toiveiden mukaan. Lapset saattavat olla tyytymättömiä lahjoihinsa, kinkku on liian kuiva, puoliso sanoo ikävästi tai juo liikaa. Mielensäpahoittajien armeija saapuu kotiin toisiaan syytellen, kun hermot ja rahat ovat loppu, jouluvalmisteluväsymys ja työstressi purkautuvat.

Tarvitseeko joulun mennä näin? Ei tarvitse. Ensimmäinen joulu voi toimia meille monella tavalla esikuvana yksinkertaisesta ja vaatimattomasta hyvästä joulusta: Jeesus-lapsen syntymä talliin ja rakastavat vanhemmat ympärillä ihmettelemässä taivaan lahjaa. Siinä kaikki, ei ylimääräistä koristelua ja turhamaisuutta, vain pyhä perhe ainutkertaisuudessaan.

Vai oliko tallissakin joulustressiä? Tästä meille ei kerrota, mutta voi olla, että ruoka oli Marian mielestä kelvotonta ja synnytysolosuhteet epäkäytännölliset, hevosen lanta haisi ja eläimet häiritsivät tunnelmaa.

Ensimmäinen joulu voi toimia meille monella tavalla esikuvana yksinkertaisesta ja vaatimattomasta hyvästä joulusta.

Yhteiset juhlat ja traditiot ovat tärkeitä hetkiä harmaan arjen ja kaamoksen keskellä, vaikka ne eivät aina täydellisesti onnistuisikaan. Olimmepa yhdessä tai yksin, rikkaina tai köyhinä, uskomme että joulu tulee silti. ”Sydämeeni joulun teen”, kuten laulussa sanotaan. Evankeliumin ydinsanoma tiivistyy vallankumoukselliseen sanomaan, armoon ja hyväksyntään. Itseään ja läheisiään voi armahtaa. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä ollakseen hyvää.

Artikkeli Rentoutumisen aikaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Lahjojen merkitys joulunvietossa on korostunut ja kauppojen joulusesonki on pidentynyt. Koteja koristellaan ja pihoille ripustetaan jouluvaloja. On ulkoista loistetta ja säihkettä, joulupöydät notkuvat perinteisistä ja uusista jouluherkuista.

Silti suomalaisessa joulunvietossa on säilynyt monia omaleimaisia piirteitä, joita ei löydy kovin monesta muusta maasta, sanoo kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Suomalainen joulu on yhä jossain määrin hengellinen. Joulumarkkinahumun sijasta toivomme joululta rauhaa ja yhdessäoloa.

– Joulu on se aika vuodesta, jolloin hengellisyys kaivetaan jostakin. Käymme kirkossa, laulamme kauniita joululauluja ja hiljennymme jouluun, professori Wilska sanoo.

– Suomalaisessa joulussa hengellisyys on läsnä aivan eri tavalla kuin vaikkapa brittiläisessä tai keskieurooppalaisessa joulussa. Meillä on hengellisiä traditioita, kuten hautausmaalla käynti ja kynttilöiden sytyttäminen. Täällä joulu on jossain määrin hengellinen lähes kaikille. Vaikka joulu myös meillä on tavaroistunut ja kaupallistunut, ei hengellisyys ole kadonnut minnekään, Wilska toteaa.
Joulumme erityispiirteisiin kuuluu myös hyväntekeväisyys.

– Lähimmäisenrakkaus korostuu jouluna. Ihmiset osallistuvat mielellään keräyksiin ja ajattelevat vähäosaisia, vaikka eivät sitä muulloin tekisi. Esimerkiksi kehitysapulahjojen suosio on pysynyt tasaisena. Aineeton ja kestävä joulu on muutenkin nousussa.

Hiljentymisen ja rauhoittumisen Terhi-Anna Wilska toivoisi säilyvän suomalaisessa joulussa jatkossakin.

– Toisaalta toivoisin, että avaisimme perheyhteyttä enemmän. Meillä on paljon yksinäisiä, mutta silti joulu on meillä tiukasti ydinperhejuhla. Emme halua avata joulua kovin herkästi ulkopuolisille. Miksi jouluna ei voisi kutsua ystäviä mukaan joulunviettoon? Wilska kysyy.

Tänä vuonna joulu on monelle yksinäisempi kuin ennen koronatilanteen vuoksi.

– Ehkä opimme arvostamaan asioita, joita olemme pitäneet itsestään selvinä. Toivottavasti ymmärrämme, kuinka tärkeää yhdessäolo, sosiaalisuus ja lähimmäisistä huolehtiminen ovat, Wilska muistuttaa.

Tellervo Lysak, Kotoutumiskouluttaja

”Joulun odotus on täynnä toivoa, uskoa ihmeisiin sekä rakkautta ja iloa. Toivo ja rakkaus tekevät mahdottomasta mahdollisen, usko antaa siivet sekä sisäisen rauhan ja iloinen mieli toimii kuin kynttilä valaisemalla elämän polkua.
Opettajana toivoisin, että ihanat opiskelijani saisivat mahdollisuuden tulla hyväksytyksi yksilöinä. Toivoisin, että he saisivat suomen kielestä hyvän ystävän. Toivoisin itselleni ja kaikille maahanmuuttajien parissa työskenteleville viisautta ja kärsivällisyyttä tukea uusia tulokkaita oikealla tavalla, sillä tutustuminen uuteen kieleen ja kulttuuriin vaatii paljon työtä ja tahtoa. Vielä toivoisin meille kaikille voimia ja taitoa tsempata niitä, joilta usko on loppumassa. Toivon lämmintä, valoisaa ja ihmeellistä joulua!”

Väinö ja Silja Yläjoki

Väinö, 5: ”Toivon kauko-ohjattavaa autoa ja Hot Wheels -rataa. Haluaisin koristella joulukuusen, leikkiä, syödä suklaakonvehteja, katsoa videoita ja saada lahjoja. Aion olla jouluaattona mummon ja papan luona.”
Silja, 3: ”Toivon yhtä nukkea, puppi-nallea (teddy-nallea) ja suklaisia munia joulukuuseen. Haluan leikkiä nukeilla ja laulaa joululauluja.”

Jenni Jurva, varhaisiän musiikkikasvattaja

”Jouluaattona meillä tarjoillaan puolilta päivin joulupuuro. Illalla keräännymme joulunviettoon vanhempieni luokse sisarusteni perheiden kanssa. Laulamme joululauluja, luemme jouluevankeliumin ja syömme perinteisiä ruokia. Aterian jälkeen joku jakaa tontun ominaisuudessa lahjat. Tänä vuonna emme taida koronan vuoksi matkustaa toiseen mummilaan lainkaan, ja myös joulukirkko saattaa jäädä väliin.
Minulle joulu merkitsee kristillistä ilosanomaa, koska jouluna Jeesus syntyi maailman vapahtajaksi. Pelkkä tonttuperinne jättää joulun aika köyhäksi, siksi soisin joulun syvällisen merkityksen voittavan ihmisten mielissä turhan kaupallisuuden.”

Mari Smolander, kiinteistösihteeri

”Elin lapsuuteni Ruotsissa ja sieltä jäi tavaksi tehdä joulupöytään janssoninkiusausta. Se kuuluu ehdottomasti jouluun. Joko äiti tekee ruuat tai ostamme valmiina. Tärkeintä on rauhoittuminen ja pysähtyminen vastapainoksi arjen kiireille, kun kerrankin ei tarvitse lähteä minnekään. Toivottavasti saamme viettää joulua yhdessä äidin luona, ettei hänen tarvitse olla itsekseen. Kotia koristavat jo lasten pienenä askartelemat koristeet.”

Sini Smolander, lukiolainen

Sini, Marin tytär: ”Vietämme joulua yleensä mummolassa. Tälläkin kertaa menemme, jos olemme kaikki terveinä, mutta koronan vuoksi pitää olla varuillaan. Toivon, että voimme viettää joulun läheisten kanssa tänäkin vuonna. Käymme haudalla, syömme hyvin ja vietämme aikaa yhdessä. Jouluna tulee mieleen muistoja lapsuudesta, ja niitä on kiva kertailla.”

Reddy Rajeshwari Dasaripally, suomen kielen opiskelija, farmaseutti

”Olen opiskellut ahkerasti suomea, että saisin työpaikan. Se on hartain toiveeni. Kotimaassani Intiassa en tottunut viettämään joulua. Haluaisin laittaa jouluna juhlavaa ruokaa ja tavata ystäviäni. Laulamme yhdessä omalla äidinkielellä ja katselemme elokuvia. On aika tuntea ja jakaa rakkautta, iloa, onnellisuutta ja vaurautta perheelle, sukulaisille sekä kaikille ihmisille. Joka päivä muistan kiittää Jumalaa siitä, mitä meillä nyt on. Eniten toivon, että jokainen eläisi terveenä, saisimme elää rauhassa ja onnellisina.”

Juho Puhto, pastori

”Jouluna minulle on tärkeintä saada viettää aikaa läheisten kanssa. Pienestä pitäen olen tottunut käymään joulukirkossa ja haudoilla. Aaton kuluessa katselemme Joulurauhan julistuksen, Lumiukon ja Joulupukin lähetystä. Joulusaunakin kuuluu perinteisiin ja hyvät jouluruuat, totta kai. Illalla jaetaan lahjat. 2- ja 4-vuotiaat poikamme olivat viime vuonna innoissaan Joulupukista, mutta koronan vuoksi hän ei tänä vuonna tule piipahtamaan. Koronaohjeistusten salliessa tapaamme laajemmin sukulaisia. Toivon hyvää ja turvallista joulua kaikille!”

Sérgio Dias Soraes, suomen kielen opiskelija, ohjelmoija

”Tällä kertaa en pääse Portugaliin sukulaisten luo, vaan vietän joulun Suomessa oman perheeni kanssa. Katselemme elokuvia ja pelaamme pöytäpelejä. Rakastan suomalaisia jouluruokia. Joulu on ihmeiden aikaa! Toivon maagista lomakautta ja sitä, että jokainen saisi kerättyä voimia ja rohkeutta pysyä vahvana näinä kovina aikoina ja voisi katsoa toiveikkaana kohti tulevaisuutta. Olkoon tämä kausi täynnä rakkautta, rauhaa ja naurua! Toivon, että ensi vuosi olisi parempi ja että kaikki toiveemme ja unelmamme toteutuisivat. Olen kiitollisena osa kaunista ja anteliasta Suomea.”

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja

”Toivon rauhoittumista perheen parissa. Ja muutaman hyvän kirjan. Valitettavasti tänä jouluna on viisasta jättää riskiryhmään kuuluvat lasten isovanhemmat tapaamatta.”

Luukas Vuolle, opiskelija

”Jos olisin nuorempi, sanoisin, että tärkeintä joulussa ovat lahjat, mutta nyt kun olen jo vanhempi, sanoisin että parasta on yhdessäolo. Joulumieli tulee siitä, kun kaikki kokoontuvat saman pöydän ääreen. Erityisesti tänä jouluna toivon kaikille terveyttä. Joulutoiveena olisi myös saada lisää lunta. Sitä kaipaan.
Niin kauan kuin jaksan muistaa, meillä on vietetty perhejoulua. Isovanhemmat ja serkut kokoontuvat joko meille tai serkuille jouluksi. Tänä vuonna suvun yhteistä joulua ei voida koronan vuoksi järjestää. Joukossa on liian monta riskiryhmään kuuluvaa. Ehkä syömme ulkona tai vietämme joulua kukin omassa kodissamme. Joka tapauksessa joulu on nyt vähän erilainen.
Olemme viettäneet aika lailla perinteistä joulua. Siihen kuuluvat ehdottomasti yhdessä syöminen ja joululaulujen laulaminen. Nykyään perheessä on niin monta musikanttia, että soittamista on tullut yhä enemmän jouluun mukaan. Joskus käymme myös joulukirkossa. Kauneimmat joululaulut kuuluvat joulun odotukseen. Syömisen ja joululaulujen lisäksi joku pukeutuu aina joulupukiksi, nykyisin ehkä enemmän vitsillä, ja jakaa lahjat. Yritän myös itse ostaa jokaiselle jotakin.”

Al-Anbaki Sajida Mohammed, irakilainen arabian kielen opettaja

”Toivotan joulun ja uuden vuoden tervetulleeksi rakkaudella, toivolla ja optimismilla. Toivon, että uuden vuoden alku on koronaviruksen loppu ja voimme elää turvassa ja rauhassa. Toivon myös, että elämme rakkaudessa ja kohtaamme ihmiset ihmisinä. Minusta suuret juhlat muistuttavat simpukoita. Kun sen avaa, sisältä löytyy oikea helmi. Toivon, että kun simpukka avautuu, se on täynnä rakkautta, suvaitsevaisuutta ja rauhaa!”

Ari Nyyssönen, Toivolan Vanhan pihan hovimestari ja myyntipäällikkö

”Minulle tärkeintä on rauhallinen perhejoulu. Syksy on ollut työntäyteinen ja olen ehtinyt olla valitettavan vähän perheen kanssa. Siksi joulu tulee hyvään paikkaan ja voimme kaiken tämän nykyaikaisen kiireen keskellä viettää aikaa yhdessä. Yhdessä oleminen on minulle se isoin juttu, jonka toivon toteutuvan myös tänä jouluna.
Pyrimme aina mahdollisuuksien mukaan keräämään kaikki läheiset yhteen. Vierailemme vanhempieni ja vaimoni äidin luona. Jouluun kuuluu tietty rauha omien jouluperinteiden parissa, yhteistä puuhaa, mutta ilman suurempaa suunnitelmallisuutta. Sitä odotan.”

Taina Koponen, Katulähetyksen Ruoka-avun vastaava työtekijä

”Toivon tältä joululta todellista pysähtymistä, lepoa ja aikaa rakkaimpien ihmisten kanssa joulun sanoman äärellä. Joulu on minulle yksi vuoden tärkeimmistä juhlista, jolloin voin ehkä jättää myös työasiat hetkeksi taka-alalle.
Vuosi on ollut hyvin erilainen ja äärimmäisen rankka. Kuljen työssäni kaikkein vähäosaisimpien rinnalla ja heidän hätänsä on tullut vieläkin lähemmäs kuin aikaisemmin. Koronaepidemia on tuonut meidät kaikki uuden tilanteen eteen. Se on lisännyt pelkoa, selvitäänkö tästä. Se on koskettanut erityisesti vähempiosaisia ja vanhuksia, mutta myös työikäisiä lomautusten ja irtisanomisten kautta. Se on vahvistanut yksinäisyyttä ja eriarvoisuutta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat heikomman äänenä. Olemme tässä tilanteessa yhdessä, eikä kenenkään tarvitse selviytyä yksin.
Kun työssä näkee isoja vaikeuksia ihmisten elämässä, se laittaa omassakin elämässä asiat tärkeysjärjestykseen. Olen kiitollinen kaikesta, mitä minulla on. Ilon hetkistä, mutta myös haasteista, sillä tiedän, ettei sitä tietä tarvitse kulkea yksin.
Meidän joulupöydässämme on aina ollut paljon ihmisiä. Tänä vuonna joudumme miettimään, voimmeko kokoontua yhdessä isovanhempien kanssa. Vaikka tämä joulu on erilainen, joulun sanoma on sama vuodesta riippumatta. Siitä saamme ammentaa toivoa jokaiseen hetkeen. Joulun sanoma ei onneksi muutu.”

Pekka Välivaara, eläkeläinen

”Joulu sujuu rauhallisesti kotosalla. Tämä on kolmas joulu vaimon kuoleman jälkeen, mutta en joudu olemaan yksin, koska kolmesta lapsestani tytär ja poika saapuvat joulun viettoon kotiin. Paistan kinkun ja lanttulaatikon, ja tytär valmistaa vaimoni reseptin mukaan imelletyn perunalaatikon. Aattoiltana käymme haudoilla ja sen jälkeen savusaunassa. Lahjat eivät ole aikuisten kesken se oleellisin asia, mutta pienen joulukuusen hankin. Toivoisin jouluksi lunta. Jouluumme pienessä piirissä tai muutenkaan meihin täällä maalla korona ei juuri vaikuta. Joulu merkitsee minulle talven taitekohtaa ja hengähdystaukoa pimeyden keskellä. Saan kuunnella jouluista musiikkia ja mietiskellä asioita rauhassa.”

Annu Sankilampi, Teatterikoneen
taiteellinen johtaja

”Syksy on ollut työntäyteinen, joten odotan kovasti, että voin jouluna hetken hengähtää. Koronasta johtuva epävarmuus on lisännyt syksyn kuormittavuutta. Minulle joulussa on tärkeintä rauhallinen yhdessäolo läheisten kanssa. Silloin koen, että voin lakata suorittamasta ja vain olla. Oman sisäisen rauhan löytäminen on joulunvietossa keskeistä.
Vietän joulua yleensä lähimpien perheenjäsenteni kanssa. Oman perheen lisäksi jouluaattona meille kokoontuu isäni ja äitini puolisoineen. Anoppi ei uskalla tänä vuonna lähteä meille Imatralta joulunviettoon. Vaikka lapset ovat jo isoja, he odottavat edelleen kovasti joulua. 14-vuotias tyttäreni nauttii lahjojen hommaamisesta ja leipomisesta. Vaikeasti kehitysvammainen esikoiseni, joka asuu palvelutalossa, tulee kotiin jouluksi ja toivoo näkevänsä joulupukin.
Saunominen ja syöminen kuuluvat joulun perinteisiimme. Myös lahjat ovat merkityksellisiä, kun perheessä on lapsia. Osasta perinteitä olemme jo vähitellen luopuneet. Viime vuosina olemme pyrkineet siihen, että joulusta tulisi enemmän meidän näköisemme. Kaikkia ikiaikaisia perinteitä ei tarvitse kantaa mukana, jos ne eivät enää toimi.”

Artikkeli Hartain joulutoiveeni on… julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Äiti Mari Kärkkäinen tunnustaa olevansa jouluihminen, eikä tunne stressiä joulun lähestyessä. Joululahjatkin on ostettu jo yli kuukausi sitten, ja ne on paketoitu ja odottavat varastossa varsinaista h-hetkeä.

– Kun tehdään isommat valmistelut hyvissä ajoin, joulun läheisyyteen jää vain pikkujuttuja. Ne ehtii hyvin tehdä iltaisin.

Perheeseen ostettiin äskettäin toinen pakastin. Joulukuun alusta lähtien sinne kertyy pikkuhiljaa jouluisia leipomuksia ja pakastettavia ruokia. Lähes kaikki tehdään itse alusta loppuun.

Karjalanpiirakoita talkoilla

Saaristolaisleivän leipomisella aloitettiin joulukuun alussa ja itsenäisyyspäivän jälkeen vuorossa olivat karjalanpiirakkatalkoot.

Karjalanpiirakat syntyvät yhteistyössä keittiön pöydän ääressä. Jokaisella on tässä ruokaketjussa oma paikkansa. Mari kaulitsee ruistaikinasta ohuita soikioita, joihin Amanda ja Isabella lisäävät edellispäivänä keitetyn ja nyt jo jäähtyneen riisipuuron. Sitä seuraa rypytys ja piirakoiden nosto uunipellille odottamaan paistoa.

Kun 275-asteisen uunin luukku aukeaa ja kuumat piirakat otetaan uunista, palohälytin vingahtaa. Yksi lapsista huitoo vuorollaan pyyhkeellä palovaroittimen luona ja vingahdukset loppuvat.

Keittiö toimii kuin tehdas, jossa on hyvä henki ja tekemisen meininki.

Terveysleipää anopin reseptillä

Seuraavassa viikonvaihteessa on jouluisten laatikoiden vuoro. Sen suhteen työnjakokin on selvä, perheen miesväki yleensä kuorii lantut ja porkkanat. Kärkkäisten jouluun kuuluu myös vuoissa paistettava hiivaton terveysleipä.

– Sen resepti on anopin peruja. Leipä tai jokin kakku viedään muutamalle naapurille ja sisaruksille, kun käydään joulun alla kortteja jakamassa, Mari Kärkkäinen kertaa perheensä joulutraditioita.

Piparit ja leivonnaiset paistetaan lähempänä joulua. Piparien leipominen ja erityisesti niiden koristelu oli perheen tytöille mieluisinta joulupuuhaa, kun he olivat pieniä.

– Piparkakkutalojakin ollaan joskus tehty. Lopputulos oli aina hauskan näköinen, kun jokainen teki siihen omannäköisensä osan, Mari Kärkkäinen muistelee.

Kärkkäisten joulupöytään kuuluvat myös kalaruoat, erilaisia sillejä sekä graavi- ja kylmäsavulohta. Ja tietysti kinkku, joskus jopa kaksinkin kappalein. Viime vuosina uutena tulokkaana joulupöytään on saatu kokonainen savustettu kalkkuna, joka on osoittautunut mieluisaksi tuttavuudeksi.

Pienimmätkin mukana

Normaalisti pienimmät lapset eivät osallistu leivontaan ja ruoanlaittoon, mutta joulun alla he haluavat olla keittiöpuuhissa mukana. Jokavuotista operaatiota osataan odottaa, se luo joulutunnelmaa.

– Se on se fiilis mikä tulee, kun laitetaan joulukoristeet ja leivotaan, Jesper toteaa.

– Minä huomaan joulun tulon siitä, kun Julmustia ilmestyy jääkaappiin, Ruben täsmentää.

Kotikaljan ja omenalimonadin sekoitukselta maistuva Julmust on Ruotsissa suosittu perinnejuoma, jonka Mari Kärkkäinen oppi tuntemaan asuessaan lapsuuttaan Ruotsissa.

Aiemmin Kärkkäiset hankkivat sitä Ruotsista, nykyään sitä on myynnissä joulun alla myös Suomessa.

Joulua vietetään isolla perheellä

Itse joulua vietetään isolla perheellä. Joulunviettoon saapuvat jossain vaiheessa myös jo omilleen muuttaneet vanhemmat lapset ja muutama lapsenlapsikin.

Myös sellaisia jouluja on ollut, että isovanhemmat ovat olleet mukana. Joskus joulunviettoon liittyy myös lasten kavereita.

– Jos joulu on vanhemmille tärkeä, niin on se sitä myös kaikille lapsille.

Mari Kärkkäisen mielestä joulussa on parasta, kun kenelläkään ei ole kiire minnekään. Ollaan yhdessä ja syödään kaikille maistuvia jouluruokia, pelataan lautapelejä ja ulkoillaan.

Myös varsinainen joulun ydinsanoma on Mari Kärkkäiselle tärkeä osa joulua. Aattoiltana perhe käy sukulaisten haudoilla Muuramen hautausmaalla ja myöhemmin illalla Taulumäen kirkossa jouluyön messussa.

– Aina ihan kaikki perheenjäsenet eivät osallistu yömessuun, koska ajankohta on myöhäinen, Mari Kärkkäinen sanoo..

Jouluaaton ja joulupäivän kaksi yötä ovat myös poikkeuksellisia. Porukkaa nukkuu kuusen lähettyvillä olohuoneen sohvilla ja patjoilla lattialla.

– Yleensä perheen nuorimmat lapset haluavat nukkua olohuoneessa. Olemme me vanhemmatkin joskus siinä nukkuneet, varsinkin silloin kun lapset olivat vielä pienempiä, Mari Kärkkäinen muistelee.

Kärkkäisen perheen jouluinen salaattikastike:

3 dl öljyä
1 dl appelsiinimehua
1 dl sinappia
1 dl sokeria
1/3 dl etikkaa
½ tl suolaa
(sitruunapippuria, valkosipulijauhetta)

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimella tai sähkövatkaimella

Artikkeli Kiireetön joulu syntyy porukkahengellä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.