Hän toteaa, että esirukouksen – eli rukouksen toisen ihmisen, ihmisryhmän tai asian puolesta –välityksellä ihmiset voivat olla yhteydessä niin toisiinsa kuin Jumalaan, eikä se vaadi edes suuria ponnistuksia.

Eläkkeellä oleva Muhoksen entinen kappalainen on hyödyntänyt esirukousta laajasti diakoniatyössään niin virkavuosinaan kuin sen jälkeen.

– Esirukouksen edessä me usein epäilemme sen voimaa ja toisaalta itseämme: kukapa minun pyyntöjäni kuulee. Saatamme myös ajatella, että rukoukseen voi tarttua vasta, kun on todellinen hätä tai kun tuntuu, että mikään muu ei auta. On kuitenkin niin, että voimme pyytää esirukousta ja kääntyä Jumalan puoleen pienissäkin asioissa.

Esirukouspyyntöjä voi välittää Jyväskylän seurakunnalle. Keljonkankaan lähikirkkoalueen vastuupapin Esko Heleniuksen mukaan esirukousta voi ja kannattaa pyytää myös henkilökohtaisten aiheiden puolesta.

– Sen voi tehdä jättämällä lapulle kirjoittamansa rukouksen kirkon tai seurakuntakodin esirukouslaatikkoon tai kirjoittamalla rukousaiheen netissä. Esimerkiksi Jyväskylän seurakunnan nettisivuilla pyynnön voi kertoa kohdassa ”Apua ja tukea”. Aiheiden puolesta rukoillaan jumalanpalveluksissa, Helenius
sanoo ja muistuttaa, että yksityiskohtaisemmat esirukouspyynnöt luetaan esimerkiksi jumalanpalveluksessa niin, että anonymiteetti säilyy.

Rukousta voi pyytää myös päivystävältä papilta tai joltain muulta papilta tai seurakunnan työntekijältä.

Joskus ajatuksia voi olla mielessä liian monta, jolloin ne menevät solmuun.

Esirukous toteutuu jumalanpalvelusten ohella monissa kristittyjen kohtaamisissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Jyväskylän seurakunnan alueilla toimii useita rukous- ja raamattupiirejä.

– Kaikki näistä eivät ilmoita kokoontumisistaan seurakunnan tapahtumatiedoissa, mutta tietoa oman alueen ryhmistä saa kysymällä alueen papilta, diakoniatyöntekijältä tai suntiolta.

Monille oman hädän tai toiveen sanoittaminen voi olla haastavaa, ja esirukouspyyntö saattaa jäädä sen takia kertomatta.

– Joskus ajatuksia voi olla mielessä liian monta, jolloin ne menevät solmuun. Tai ne voivat olla niin painavia ja suuria, ettei niitä osaa oikein sanoittaa. Silloin Matteuksen evankeliumista löytyvät Jeesuksen sanat lohduttavat: Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään, Helenius sanoo.

Ystävän puolesta tai hänen kanssaan voi lukea vaikkapa Isä meidän -rukouksen tai Herran siunauksen. Lisäksi Raamatun psalmeista löytyy monia lyhyitä, pelkistettyjä rukouksia. Esimerkkinä Psalmin 25 ajatus: muista minua.

Sosiaalinen media on osaltaan madaltanut kynnystä esirukouspyyntöihin. Monet pyytävät esirukousta esimerkiksi Facebook-kavereiltaan.

Esirukous kuuluu jokaiseen jumalanpalvelukseen seurakunnan yhteisenä rukouksena ja jumalanpalvelus itsessään voidaan nähdä myös rukouksen virtana. Johtava pappi Riku Bucht toteaa, että jumalanpalvelus on vuoropuhelua Jumalan ja ihmisen välillä.

– Jumalan puhetta kuuntelemme Raamatun sanassa ja yhdessä pureskelemme sitä esimerkiksi virsissä ja saarnan herättämissä ajatuksissa. Omat kuulumisemme Jumalalle taas kerromme esirukouksessa.

Rukous on vähin myötäelämisen muoto, mitä voimme tehdä.

Jumalanpalveluksissa rukoillaan säännöllisesti kirkon, lähetystyön ja sairastavien sekä muiden hädässä olevien puolesta.

– Ja jokaisen seurakuntalaisen puolesta rukoillaan nimeltä mainiten ainakin kaksi kertaa: kasteen jälkeen ja kuoleman koittaessa.

Buchtin mukaan seurakunnassa on jo ihmiskäsityksen puolesta tärkeää kuulla jokaista ihmistä ja ottaa hänen tilanteensa vakavasti.

– Rukous on vähin myötäelämisen muoto, mitä voimme tehdä. Monessa tilanteessa se on myös suurin, sillä kirkko ei väheksy rukouksen voimaa. Esirukous antaa äänen maan hiljaisille ja sille hiljaiselle hädälle, mitä keskellämme kaiken aikaa on. Samalla esirukous kutsuu seurakuntalaisia myötätuntoon ja elämään toinen toisensa tukena.

Artikkeli Rukousten sumu peittää iltataivaan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ajan kuluessa nimien lukemisen merkitys on muuttunut tiedonvälityksestä rukoukseen seurakuntalaisten ja heidän perheidensä puolesta. Nimet voidaan punoa messussa osaksi esirukousta tai lukea rukousta ennen.

Henkilökohtaisuus korostuu elämän tärkeissä kohdissa.

– Rukoilemme heidän puolestaan, jotka ovat kokeneet elämässään merkittävän taitekohdan. Rukoilemme myös perheiden puolesta ja muistamme edesmenneitä ja heidän läheisiään, kertoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Heli Ahonen.

Ahonen on huomannut, että nimien lukeminen kirkossa on tänäkin päivänä merkityksellistä, ja moni saapuu paikalle nimenomaan sen vuoksi.

– Henkilökohtaisuus korostuu elämän tärkeissä kohdissa. On tärkeää kuulla oma tai läheisen nimi ääneen lausuttuna, ja tietää, että juuri häntä muistetaan rukouksessa.

Joissakin kirkoissa on tapana sytyttää kynttilä jokaisen kuolleen muistoksi. Näin on erityisesti pyhäinpäivänä, kun muistellaan vuoden aikana kuolleita läheisiä. Taulumäen kirkossa sytytetään kolme kynttilää: omansa kastetuille, kuulutetuille ja kuolleille. Maaseudun kirkoissa elää yhä kaunis perinne nousta nimen lukemisen aikaan hetkeksi seisomaan ja kunnioittaa hiljaisuudella läheisen vainajan muistoa.

Osassa kirkkoja kastetun nimen lukemiseen liittyy kastepuu. Uusi jäsen toivotetaan konkreettisella tavalla tervetulleeksi seurakuntaan, kun hänen nimensä liitetään kastepuuhun muiden vuoden aikana kastettujen joukkoon.

Ihmiset ovat olleet iloisia verkkolähetyksistä.

Nimi luetaan, jos siihen on saatu lupa. Kastepappi pyytää luvan kastetun osalta keskusteluissaan perheen kanssa. Omaisilta lupa kysytään seurakuntatoimistossa, kun kuolleelle varataan hautaan siunaaminen. Avioliiton esteiden tutkinta käynnistetään asioinnilla aluekeskusrekisterissä, ja lomakkeella kirkossa kuuluttamisen voi sallia tai evätä. Jos ei toisin sovita, nimet luetaan oman lähikirkon messussa.

Nimet voi kuulla myös verkossa, sillä yhteen sunnuntain sanajumalanpalvelukseen tai messuun pääsee mukaan suorana lähetyksenä Youtube-kanavalla Henki ja elämä. Lähetys tulee vuoroin jostakin Jyväskylän kirkosta, ja siinä kuullaan koko seurakunnan kastettujen, kuulutettujen ja kuolleiden nimet.

– Ihmiset ovat olleet iloisia verkkolähetyksistä. Sillä tavalla läheisen nimen voi kuulla esirukouksessa, vaikka ei voisi saapua paikan päälle kirkkoon – olipa sitten missä päin maailmaa tahansa.

Artikkeli Kirkossa kuulutettu julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.