Tulevaisuudessa yhä useamman menestyksen takana on data. Se on kauppatavaraa ja valuuttaa. Valta ja pääoma näyttävät keskittyvän digitaalista infrastruktuuria hallitseville globaaleille jäteille.

Teknologia sulautuu kaikkeen

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA julkaisi vuoden 2020 alussa Megatrendit 2020 -päivityksen. Siinä yhtenä tulevaisuuden kehityssuuntana on teknologian sulautuminen kaikkeen. Selvityksessä kuvataan, kuinka teknologian hyödyntäminen edellyttää entistäkin enemmän ajatusmallien ja toimintatapojen muuttamista.

Tekoälysovellusten nähdään läpäisevän koko yhteiskuntaa, mikä lisää tiedon vinoutumisen riskiä. Lisäksi kuvataan digitalisaation seuraavaa aaltoa, terveysteknologian yleistymistä, ohjelmoitujen organismien yleistymistä tuotannossa ja uusiutuvan energian halpenemista. Kaiken tämän keskellä keskiöön nousee se, kuinka uudenlaisia teknologiataitoja otetaan haltuun niin yksilöiden kuin valtioidenkin tasolla. Entä kuinka kristillinen kirkko, seurakunnat ja kristillinen todistus onnistuvat pysymään kehityksessä mukana?

Digitaalinen teologia vahvistamassa kristillisiä yhteisöjä

Digitaalinen teologia tarkoittaa sen pohtimista, miten yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa kristilliseen uskoon ja sen ilmenemismuotoihin. Teknologiset keksinnöt aiheuttavat nopeita ja suuria sosiaalisia muutoksia. Myös kristillinen seurakunta ja sen edustama sanoma elävät näiden muutosten keskellä.

Digitaalisessa teologiassa etsitään yhtymäkohtia teknologian, teologian ja yhteiskunnan välillä. Kristillisen kirkon elämän ja toiminnan kannalta kyse on siitä, miten digitaaliset mahdollisuudet, esimerkiksi online-toiminta, otetaan huomioon tärkeänä osana kirkon ja jokaisen seurakunnan missionaarista luonnetta. Tällöin sekä välineenä että teologisena ajatteluna digitaalinen teologia voi vahvistaa kristillistä yhteisöä ja luoda sen jäsenten välille aivan uudenlaisia yhteyksiä.

Digimissiologia etsii muotoja koskettaa sydämiä digitalisaation ajassa

Digimissiologiassa kyse on digitalisaation ja lähetystyön ymmärtämisestä yhdessä ja siitä, miten nämä kaksi käyvät vuoropuhelua keskenään. Digiteologia saa käytännön ilmenemismuotoja, joiden kautta voidaan kristillistä sanomaa viedä eteenpäin digitaalisissa ympäristöissä, alustoilla ja yllättävissäkin verkostoissa. Se voidaan tehdä tässä ajassa kiinni olevalla, tuoreella ja digitalisaation ajan ihmiselle ymmärrettävällä kielellä.

Digimissiologiassa kristillistä uskoa pyritään saamaan muotoon, jossa sillä on kosketuspintaa, vuorovaikutusta ja elämää muuttava voima globaalissa digitalisaation maailmassa ja eri yhteiskunnissa. Digimissiologian tarkoitus on elää siellä missä X-ja Y-ja Z sukupolvet elävät.

Esiin nousee myös lukuisia kysymyksiä. Esimerkiksi kuinka teemme tulevaisuuden digitalisaation ajassa luotettavaa ja uskottavaa informaatiovaikuttamista? Miten voimme erottaa valeuutiset liittyen kristillisiin sisältöihin ja eri kirkkojen tilanteisiin oikean uutisvirran joukosta? On yleisesti selvää, että uskonnon ja uskonnollinen lukutaito on heikentynyt. Tämän rinnalle on tullut vielä astetta haastavampi tehtävä: miten luoda toimintoja, joilla voitaisiin kehittää uskonnollista medialukutaitoa.

Muuttava ja muuttuva todistus

Digitalisaation tulevaisuuden kuvissa on suuria haasteita niin kristillisen sanoman eteenpäin viemisen, yhteiskuntarakenteiden kuin ihmisyydenkin kannalta. Digitalisaatio ei ole jotain, mistä voimme kristittyinä hypätä pois ja jatkaa elämää ja toimintaamme ikään kuin sen ulkopuolella. Niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä tulisi tehdä radikaaleja toimenpiteitä, jotta lähetystyön kokonaisvaltaisuus voisi murtautua haasteiden läpi sekä muuttaa toivoa tuoden ihmisten ja yhteisöjen elämään myös digitalisaation tulevaisuuden ajassa.

Samalla kun maailma muuttuu ja yhtenäiskulttuuri murenee, on sanoma ylösnousseesta Kristuksesta totta ja tarkoitettu jokaiselle. Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja niin muuttaa myös evankeliumi. Se muuttaa yksittäisten ihmisten, perheiden, yhteisöjen ja kokonaisten kansojen elämää. Kuinka sinun työsi ja kristittynä elämisesi tulisi muuttua digitalisaation maailmassa? Mitkä ovat tulevaisuuden kristillisiä digi-innovaatioita ja millaisilla askelmerkeillä niihin on mahdollista päästä?

Kirjoittaja Mervi Viuhko toimii verkostotoiminnan johtajana Medialähetys Sanansaattajissa.

Alla linkki symposiumin videoesityksiin Youtubessa sekä Kirkon lähetystyön keskuksen Facebook -sivuilla.

Mervi Viuhko: Digitalisaatio ja kokonaisvaltaisuus lähetystyössä

Jukka Kääriäinen: Kokonaisvaltainen lähetys

Kirkon lähetystyön keskuksen Facebook -sivu

Artikkeli Digitalisaatio ja kokonaisvaltaisuus lähetystyössä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Olemme maapallon kestävyyden näkökulmasta puolustus- ja korjaustaistelussa. Tulevien 15 vuoden aikana ihmiskunta päättää, minkä kokoinen katastrofi meitä kohtaa. Sen suuruus riippuu digitalisaation etenemisestä ja siitä, kuinka hyvin valtiot ymmärtävät asian vakavuuden, hän arvioi.

Digitalisaatiolla Halava viittaa uudenlaisiin tuotannon tapoihin, esimerkiksi keinoälyn ja robottien hyödyntämiseen. Niiden avulla voidaan korjata maapallon kriittisiä ongelmia, kuten sitä, riittääkö tuleville sukupolville puhdasta vettä, ilmaa ja ruokaa tai miten luodaan kestäviä liikennejärjestelmiä.

Suomi selviää hyvin

Optimistiksi tunnustautuva Halava uskoo, että Suomi selviää murroksesta hyvin.

– Meillä on korkea koulutustaso, teknologiamyönteisyyttä, yhteiskuntarauha ja toimivat systeemit. Olemme pieni ja yhtenäinen kansakunta, jonka tehtävä on näyttää tietä.

Suomalaiset siirtyvät elämäntyylillisesti lähemmäksi luontoa.

– Kaupungistumisen jälkeen ihmiset etsivät entistä vahvempaa luontopresenssiä eli yhteyttä luontoon. Jyväskylän kaltainen keskikokoinen kaupunki, missä omasta kodista pääsee helposti luontoon, on selkeästi ihanteellinen tulevaisuuden asuinpaikka. Ja jos haluaa tehdä töitä Helsingissä, sinne pääsee täältä hyperloop-tyyppisellä sukkulalla putkea pitkin 20 minuutissa, visioi Halava.

Työssä tapahtuu jättimäinen muutos. Ihmisen ja koneen rajapinta määritellään kaikissa ammateissa uudestaan. Likaiset, raskaat ja pakkotoisteiset osiot siirretään koneille, ja ihmisen tehtävistä tulee artistityötä. Radikaalisti muuttuvat Halavan mukaan esimerkiksi taksinkuljettajan, pankkivirkailijan ja lipuntarkastajan työtehtävät.

Yksilöiden ehdoilla

Helsingin yliopiston kulutustutkimuksen professori Mika Pantzarin mielenkiinto kohdistuu tulevaisuudessa siihen, mikä pysyy samana. Yksi tällainen on vastavuoroisuusperiaate.

– En kiistä, etteikö tekoäly toteutuisi jossain muodossa, mutta ihmisyyteen liittyvät asiat jäävät helposti teknologisten innovaatioiden varjoon. Meidän yhteiskunta ei toimisi, jos meillä ei olisi sukupolvittaista vastavuoroisuutta – sitä, että me hoidamme omat lapset ja he hoitavat meidät.

Kulutustutkimuksessa on tutkittu viime aikoina paljon ihmisten yksilöllisiä rytmejä.

– Tiedämme, että ihmisen tarkkaavaisuudessa tapahtuu vuorokauden aikana valtavia vaihteluita. Siksi myös yhteiskuntaa tulisi kehittää yksilöiden ehdoilla. Ihmisten oman potentiaalin toteuttaminen tulisi mahdollistaa. Tämä ei tarkoita onnellisuuden maksimointia, vaan sitä, että jokaisessa on erityistä, ja se tulisi löytää.

Pantzar myöntää, että hänen tulevaisuuskuvansa on aika optimistinen.

– Minua vaivaa optimismi, mikä johtuu siitä, että olen elänyt 60-luvun Tapiolassa, missä katsottiin kennedyläiseen edistyksen maailmaan, professori naurahtaa.

Mikä on oikeasti tärkeää?

Jotta ihmisten erityisyyttä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa, politiikassa pitäisi Pantzarin mielestä miettiä sitä, mikä ihmisille on oikeasti tärkeää.

– Meillä puhutaan poliittisista asioista abstraktein termein, mutta harva poliitikko sanoo, että meidän pitäisi satsata yksinäisyyden vähentämiseen tai siihen, että nukumme riittävästi, hän jyrähtää.

Pantzar uskoo ihmisyyden paluuseen myös kulutuksessa.

– Siinä on näkyvissä vastavoimia, jotka korostavat merkityksellisyyttä ja konkretiaa kaiken virtuaalisen touhun vastapainoksi. Syntyy hitaan ruuan kaltaisia vastaliikkeitä, ja ihmiset haluavat kohdata toisiaan ja pelata vaikka lautapelejä.

Kirkon asema muutoksessa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuutta on Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan hyvä tarkastella kahdesta näkökulmasta: siitä, minkälainen kirkko on instituutiona ja mikä on sen paikka ihmisten elämässä.

Kirkon asema yhteiskunnassa on ollut muutoksessa jo jonkun aikaa. Sen merkitystä kyseenalaistetaan, ja kirkosta erotaan enemmän kuin sinne liitytään. Muutoksen tuulet eivät ole Salmisen mukaan vähenemään päin.

– Pitkällä aikavälillä emme voi puhua kansankirkosta, koska entistä pienempi osa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Tämä ei kuitenkaan heikennä kirkon asemaa yhteiskunnassa. Uskon, että kirkko osallistuu tulevaisuudessa entistä enemmän arvokeskusteluihin, myös yhteiskunnallisesti tärkeissä neuvottelupöydissä.

Kirkkoon kuuluu noin 70 prosenttia suomalaisista. He pitävät kirkon arvoja, toimituksia ja auttamistyötä tärkeänä. Kirkkoon kuulutaan myös kulttuuriperinnön vuoksi.

– Iso osa haluaa kuulua kirkkoon, vaikka ei suoranaisesti sitoudu kirkon oppiin tai katso olevansa mitenkään erityisen uskonnollinen, Salminen kertoo.

Luterilainen identiteetti säilyy

Hän arvioi, että jatkossa yhä suurempi osa suomalaisista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

– Sellainen suuntaus on nousemassa, että ollaan mukana erilaisissa uushenkisissä yhteisöissä, joissa tunnetaan yhteenkuuluvuutta. Niissä voi olla viitteitä esimerkiksi kristinuskoon, mutta ne eivät suoranaisesti kiinnity mihinkään tiettyyn uskontoon.

Vaikka yhteys kirkkoon löystyy, Salminen uskoo luterilaisten periaatteiden näkyvän suomalaisten arjessa jatkossakin.

– Työntekemisen arvostaminen, oikeudenmukaisuus ja toisten auttaminen liittyvät vahvasti suomalaiseen ja luterilaiseen identiteettiin, riippumatta siitä, kuuluuko kirkkoon vai ei, hän summaa.

Artikkeli Suomen seuraavat 100 vuotta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Lukioikäisenä Lahtinen sai ensimmäisen oman tietokoneen. Harrastuneisuus johti lopulta opiskelemaan alaa. Nyt taskussa ovat datanomin paperit ammattiopistosta sekä tradenomin ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Lahtisen mielestä jatkuva uuden opiskelu on suorastaan edellytys alalla, joka muuttuu koko ajan nopealla tahdilla.

– Koulutus on kulkenut aina käsi kädessä työn mukana. Nytkin aloitin työn ohessa opiskelun, ja tähtäimessä on johtamisen erikoisammattitutkinto.

Yhteistyöstä ja kontakteista on hyötyä

Lahtisen mielestä seurakunta ei omissa tietoteknisissä ratkaisuissaan poikkea olennaisesti muista vastaavista toimijoista, kuten kunnista, kaupungeista tai yrityksistä. Suurimpana erona kuntaan nähden hän pitää valtakunnallista yhteistyötä, joka seurakunnissa on aktiivista ja laajaa.

Tietohallintoasioissa yhteistyötä tehdään erityisesti muiden aluekeskusten kanssa, joita on Suomessa 15. Lahtinen itse johtaa Keski-Suomen IT-aluetta ja tiimiin kuuluu kuusi työntekijää.

– Itsellänikin on ympäri Suomea kymmeniä kontakteja, joilta voi kysyä neuvoa, jos ei jossain asiassa oma tietämys tai ymmärrys riitä.

Tietotekniikkahankinnoissa ollaan seurakunnissa jo aiemmin siirrytty leasing-käytäntöön, jolloin välineitä uusitaan sopivin ajanjaksoin. Lahtinen valmistelee ja kilpailuttaa hankintoja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Monet työasiat hoituvat suoraan omalta työpisteeltä, mikä on vähentänyt reissaamisen tarvetta. Yhteydenpitoa ja kokoustamista voi hoitaa vaikkapa Skypen välityksellä, ja työntekijöiden tietokoneisiin voi luoda etäyhteyden ongelmien ratkaisemista ja tukea varten.

Lahtisen mielestä mukavaa työssä on se, että koko ajan oppii uutta, ja päivät ovat erilaisia. Palkitsevimpia ovat ne hetket, kun löytää ratkaisun tekniseen ongelmaan, jonka kanssa työntekijä on tuskaillut jo pidemmän aikaa.

– Parasta on, kun saa jollakin tietoteknisellä välineellä tai ohjelmistolla nopeutettua toisen työntekijän tekemistä.

Digitalisaatio kannustaa uuteen ajatteluun

Lahtinen näkee, että digitalisaatio kannustaa seurakuntia löytämään uusia ajattelutapoja ja mahdollisuuksia. Sähköisen asioinnin palveluissa on seurakunnilla vielä paljon kehitettävää, mutta palveluja ollaan koko ajan viemässä oikeaan suuntaan.

– On selvää, että henkilökohtainen palvelu on ykkösasia, se että pystytään asioimaan helposti, mistä tahansa ja milloin tahansa.

Omien työpisteiden sijaan liikkuvan työn ratkaisut ovat osa tätä päivää. Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet kulkevat jo mukana, ja tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän tehokkaisiin tietoliikenneyhteyksiin.

Kehittyneet järjestelmät ja tehtävien automatisointi voivat parhaimmillaan mahdollistaa sen, että työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen kirkon työhön eli ihmisten kohtaamiseen.

– Jo nyt on nähtävissä, että seurakunnat käyttävät sosiaalisen median palveluita tosi monipuolisesti.

Tiesitkö? -Keski-Suomen IT-alue

• IT-alueet ovat seurakuntien sopimuspohjaisesti muodostamia yhteistyöalueita. Kullakin IT-alueella on oma it-aluepalvelukeskus, joka huolehtii alueen seurakuntien it-asioista.
• Keski-Suomen IT-alue käsittää 16 seurakuntaa, joista Pihtipudas on pohjoisin ja Joutsa eteläisin.
• Jyväskylän seurakunta on alueen isäntäseurakunta.

Artikkeli Opiskelu on tärkeintä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.