Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopulla 4 600 yksin elävää asunnotonta. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 264. Asunnottomuus laski muun muassa Jyväskylässä (156 asunnotonta), mutta samaan aikaan pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi.

On tärkeää, että kynnys avun pyytämiseen on tarpeeksi matala.

Jyväskylän Katulähetyksen projektityöntekijä Hanna-Riikka Alasippola on erityisen huolissaan nuorten piiloasunnottomuudesta, joka ei näy tilastoissa.

– Nuoret, joilla ei ole oman talouden hallintaa, ovat kasvava porukka. On työttömyyttä, vaikeuksia opinnoissa ja velkaantumista, jolloin hengaillaan kotona tai kavereiden luona, Alasippola kertoo.

Valtakunnallisen Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Tapahtumalla halutaan nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli antaa käytännön apua ja neuvoja siihen, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästä kiinni omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon.
Oikealla ohjauksella ja neuvonnalla asunnottomuutta voidaan ehkäistä.

– On tärkeää, että kynnys avun pyytämiseen on tarpeeksi matala. Onneksi on jo tullut hankkeita, joiden kautta voidaan löytää heikommassa asemassa olevia ihmisiä ja ohjata heitä palveluiden piiriin, Alasippola sanoo.

Asumisen kustannukset lohkaisevat ison osan monien asiakkaiden tuloista.

Alasippolan mukaan syyt asunnottomuuden taustalla ovat moninaiset. Taloudelliset ongelmat, pienet tulot, velkaantuminen ja häiriöt luottotiedoissa kasvattavat riskiä joutua asunnottomaksi. Ongelmien odotetaan kasvavan koronakriisin myötä. Moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista lomautusten, työttömyyden tai konkurssin seurauksena.

Asumiseen liittyvät vaikeudet näkyvät vahvasti myös Jyväskylän seurakunnan diakoniatyössä, lähes kaikissa kohtaamisissa.

– Asumisen kustannukset lohkaisevat ison osan monien asiakkaiden tuloista, diakonian asiantuntija Kirsi Lepoaho tietää.

Alasippola ja Lepoaho ovat yhtä mieltä siitä, että asumisen kustannukset ovat karkaamassa käsistä.

– Pieniä, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on tarjolla vähän, ja vuokrat etenkin kasvukeskuksissa ovat liian korkeat. Tulot eivät ole nousseet samaan tahtiin kuin vuokrien hinnat, Lepoaho ja Alasippola huomauttavat.

Seurakunnan diakoniatyössä tehdään ennaltaehkäisevää työtä asunnottomuuden uhan torjumiseksi.

– Autamme erilaisissa asumisen kysymyksissä. Mietimme yhdessä asiakkaan kanssa, onko asunto esimerkiksi sopivan kokoinen, opastamme laskujen maksussa ja olemme tukena, jos asiakkaan voimavarat eivät riitä ottamaan yhteyttä Jyväskylän kaupungin asumisneuvontaa, Lepoaho kertoo.

Artikkeli Oma koti yhä monen ulottumattomissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tapahtumapaikkana on uusi Tourujoen puisto, tarjoaako se uusia mahdollisuuksia toteutukseen?
Sijainti ja alueen puistomaisuus tarjoavat tapahtumalle erilaisen ympäristön kuin aiempina vuosina. Kiinnostuneiden on helppo tulla paikalle ja vaikuttaa asioihin.

Voiko kuka tahansa jäädä asunnottomaksi?
Asunnottomuus voi koskettaa ketä tahansa, se ei ole vain tietyn moniongelmaisen ryhmän haaste. Riskitekijöitä ovat muun muassa heikko taloudellinen tilanne, luottotietojen menetys, elämänhallinnan vaikeudet, erilaiset riippuvuudet ja mielenterveysongelmat sekä sosiaalisten resurssien vähäisyys. Myös elämäntilanteen muutokset kuten sairaus, ero, muutto toiselle paikkakunnalle tai työttömäksi jääminen lisäävät riskiä.

Miksi asunnottomat ovat pääosin miehiä?
Suomessa asunnottomista neljä viidesosaa on miehiä. Miesten asema on usein hyvin heikko, sillä asunnottomuus on monille vain yksi ongelma muiden joukossa. He jäävät helposti yksin ongelmineen. Miehillä avun hakemisen kynnyskin voi olla korkeampi kuin naisilla.

Onko Jyväskylässä paljon asunnottomia?
Selvitysten mukaan Jyväskylässä oli viime vuonna asunnottomia 131 ja Keski-Suomen alueella 163. Luku on suuntaa antava, koska piiloasunnottomuus ei näy tilastoissa. Erityisesti nuoret majailevat pakon edessä sukulaisten ja ystävien nurkissa.

Miten Katulähetys auttaa asunnottomia?
Meillä on tällä hetkellä Jyväskylässä 157 vuokra-asuntoa sekä ympärivuorokautisesti avoinna oleva ensisuoja ja selviämisasema. Tarjoamme asunnottomille tilapäisiä yöpymismahdollisuuksia, asuntoja sekä asumisen tuen palveluita.

Onko asunto ihmisoikeus/perusoikeus?
Kyllä! Suomen laissa on perus- ja ihmisoikeuksiin säädetty, että jokaisella on oikeus sopivaan asuntoon. Se on yksi ihmisarvoisen elämän kriteereistä.

Onko asunnottomuuden poistamiselle löydettävissä järkevää ratkaisua?
Ennaltaehkäisy on tärkeää. Palveluja pitää kehittää jatkuvasti asiakaslähtöisemmiksi ja hyödyntää kokemusasiantuntijuutta. Tarvitaan myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Millä mielellä olet seurannut ihmisroskakeskustelua?
On surullista kuulla asenteellista puhetta itse aiheutetusta ongelmasta tai siitä kuinka kunnolliset ihmiset joutuvat elättämään juoppoja ja narkkareita. Ymmärrän turvattomuuden ja pelon tunteet, jotka aiheutuvat epätietoisuudesta. Asenteellista halveksuntaa on vaikea ymmärtää ja hyväksyä.

Miksi asunnottomat ovat lähellä sydäntäsi?
Jokaisella on oikeus saada asunto ja rakentaa siitä koti ja turvapaikka. Minusta asunnoton tarvitsee arvostavan kohtaamisen kuten kuka tahansa. On hyvä muistaa, että jokainen voi joutua yllättäviin tilanteisiin ja tarvita apua.

Mitä itse odotat eniten tulevalta Asunnottomien yöltä?
Toivon, että tapahtuma herättää huomaamaan asunnottomuuden moninaisuuden ja mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Haluaisin kaikkien ymmärtävän, että jokainen ihminen on arvokas.

Miksi kannattaa osallistua tapahtumaan?
Osallistumalla voi vaikuttaa ja puolustaa jokaisen oikeutta omaan kotiin! Samalla tutustuu paikalla oleviin toimijoihin. Tiedossa on puheenvuoroja ja musiikkia. Tarjoamme myös hernesoppaa, makkaraa ja kahvia.

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. klo 18–22 Jyväskylässä Tourujoen puistossa.

Artikkeli Asunnoton ei ole ihmisroska julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.