– Musiikki ja esiintyminen laulajana ovat minun juttuni ja tapani edistää hyviä asioita. Varsinkin lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni, hän kertoo.

Myös kampanjat ovat tapa ottaa kantaa tärkeisiin asioihin. Diandra ehkäisee kiusaamista yhdessä laulaja Robinin kanssa presidentti Sauli Niinistön aloittamassa kampanjassa, jossa ohjataan kannustamiseen kiusaamisen sijaan.

Hankkeella on oma sivusto, jonne kerätään tapoja ja kokemuksia siitä, miten kannustus toimii. Somessa toimii tunniste #kannustusryhmä.
Laulujen sanat kantavat sanomaa ja ne ovat merkityksellisiä. Diandralle kuitenkin melodia tulee aina ensin.

Melodia tulee aina ensin.

– Veikkaan, että se johtuu siitä, että olen soittanut paljon klassista musiikkia viululla ja pianolla enkä laulanut klassisia lyriikoita. Melodiat ovat vahvuuteni.

Diandra aistii maailman eri tavalla kuin suurin osa ihmisistä, koska hänellä on synestesia. Aistiärsyke aiheuttaa hänellä toisen aistin alueelle kuuluvan tuntemuksen. Sävelet, sanat ja kirjaimet näkyvät väreinä ja muotoina. Rauhaa-kappale esimerkiksi on sammaleenvihreä.

Yksikin laulu sisältää erilaisia sointuja, sanoja ja melodioita, ja siksi myös eri värejä. Värit auttavat myös muistamaan laulujen sanoja.

Diandra on monelle idoli, ja fanipostia tulee paljon. Televisiosta hänet ovat oppineet tuntemaan kaiken ikäiset. Ihmiset tulevat juttelemaan ja ottavat yhteyttä varsinkin somessa, koska se on helppoa ja nopeaa.
Varsinkin Instagramin kautta tulee koskettavia viestejä, joissa kysytään neuvoja monenlaisiin elämän kysymyksiin.

Jotkut asiat haluan pitää itselläni.

– Pyrin vastaamaan niihin, mutta eihän minulla ole vastauksia kaikkiin ihmisten ongelmiin. Jos on joku sellainen asia, jonka olen itsekin käynyt läpi, niin toki voin neuvoa ja kertoa miten olen selättänyt tilanteen.
Jotkut asiat Diandra haluaa pitää itsellään ja olla julkisuudessa musiikin kautta.

– Muuten minulla ei ole tarvetta olla esillä. Sellainen ei ole tärkeää. Elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta pidän omat asiani vain lähipiirissä. Julkisuus on kohdellut minua tähän mennessä oikein hyvin, toivottavasti myös jatkossa.

Muusikon työ ja nimenomaan laulajan ura oli Diandran haaveissa kolmevuotiaasta asti. Laulutunteja ei annettu alle 16-vuotiaille, joten hän alkoi soittaa viulua ja pianoa ja esiintyi jo kuusivuotiaana. Kanttori säesti pianolla kirkossa, ja Diand­ra soitti viulua.

Yhdeksän vanhana hän voitti lasten Staraoke-laulukilpailun ja sai palkinnokseen pianon.

Klassisen musiikin opinnoista huolimatta poppi kiehtoi, ja Idols-laulukilpailu vuonna 2012 tuntui hyvältä keinolta päästä alalle.

Idols-voitto muutti elämän.

– Idols-voitto muutti elämän, mutta muutos ei ollut mitenkään pelottavaa vaan hurjan jännittävää ja hauskaa. Opiskelin silloin ammattiviulistiksi, joten elämänmuutos oli suuri. Minulla oli teoriatunteja, viulutunteja ja soitin orkesterissa klassista musiikkia. Äkkiä olin suorassa lähetyksessä ja sain esittää poppia, joka on kuitenkin aina ollut se ihanin ja tärkein juttu minulle.

Diandra on ollut seitsemän vuotta täysipäiväinen muusikko ja laulaja. Hänen tyylinsä on melodinen poppi, mutta vuosiin on sisältynyt monenlaista, myös heviä, oopperaa, kantria, reggaeta ja gospelia.

– Olen esiintynyt yhdessä gospelkuorojen ja eri sinfoniaorkestereiden kanssa ja laulanut isoja viihdekappaleita, kuten Whitney Houstonia.

Toiveena on jatkaa musiikin tekemistä ja esittämistä monipuolisesti ja erilaisissa kokoonpanoissa. Pienen tytön suuret haaveet ovat käyneet toteen, mutta aina löytyy uutta koettavaa.

– Olin viisivuotiaana ensi kertaa musiikkileirillä. Olisi mukava pitää joskus itse musiikkileiriä lapsille. Ohjaisin siellä kuoroa ja opettaisin orkesterisoittamista.

Rauhaa

Vähemmän puutos tiloi, enemmän muutos tiloi,
aliravituille kiloi, samat ilot, samat oikeudet kaikille täällä,
erottuu, eikä sukupuoli mikä määrää,
mut mikä mättää, kun äiti täällä itkee,
turpaan vetämisest saa nykyään pisteit,
miks heikompien sortaminen yhä tapa
ja jos mä en puutu se on ihan yhtä paha
joka kadotetun myötä katoo sielusta pala,
siks muistan rakastaa, kannustaa, muistan halaa,
muista välitän ja muistan välittää,
koska jos unohdan ni kaikki hävii tääl,
nii se kylmenee, tää maailma kylmenee,
silti puolustan niit jotka ei siihen ite kykene
ja sanon nuorille ei oo mitään teitä tärkeempää
ootte se kaikki mikä meistä jälkeen jää.

– Uniikki ja Diandra

Artikkeli Musiikki soljuu väreinä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Rauha on kaikessa kirkon kasvatustoiminnassa nyt painopisteenä. Teemalla kutsutaan kirkon koko kentän ja yhteiskunnan kasvattajia rauhantekijöiksi. Aihe koskee yhtälailla aikuisia ja kirkon eri työaloja.  Jokaisessa ihmisessä on kasvunvaraa näissä asioissa.

Rauha 2018-2019 pureutuu kolmeen ydinkysymykseen:  mitä kristittynä oleminen on, mitä kristittynä eläminen on tässä yhteiskunnassa ja maailmassa  sekä mitä on dialogi ja ymmärryksen syventyminen uskontojen, katsomusten ja mielipiteiden välillä. Kysymykset sisältävät keskustelua ja pohdiskelua mu somerauhasta, koulurauhasta, kasvurauhasta, rauhasta kotona ja perheessä, yhteiskuntarauhasta ja maailmanrauhasta, rauhasta tehdä omaa työtään sekä rauhan hengellinen pohjasta – (”Minun rauhani, sen minä jätän teille…”)

Miksi rauhan korostaminen on tärkeää juuri nyt?

Uskontojen, katsomusten ja mielipiteitten vihapuheesta olisi päästävä keskinäiseen kunnioittamiseen. Kun saa kasvuunsa tukea ja tuntee oman uskontonsa, ymmärrys lisääntyy ja on helpompaa nähdä positiivisia asioita myös toisen uskossa. Rauhassa rinnakkain eläminen ja kasvaminen on mahdollista.

Meidän tehtävämme ei ole huolehtia pelkästään Suomessa syntyneistä nuorista, vaan myös niistä, jotka ovat syntyneet muualla. Vihapuhe ja radikalisoituminen on ehkäistävissä antamalla tukea kasvamiseen ja toisten kunnioittamiseen.

Miten lapsia ja nuoria voidaan ohjata rauhan tielle?

Lapsilla on synnynnäistä suvaitsevaisuutta ja heidän elinpiiristään lähtevät linkit tulevaisuuteen. Lasten maailma on avarampi, eivät he kiinnitä huomiota esimerkiksi luokkakaverin ihonväriin. Kasvava sukupolvi on monikulttuurisempi, koska ovat pienestä pitäen oppineet elämään ja opiskelemaan yhdessä.

Jälkipolvi on peili. Vanhempien ja kasvattajien puheet ja teot vaikuttavat suhtautumiseen toisiin ihmisiin. Omia vääristyneitä asenteita ei pidä siirtää lapselle.

Miten asiaa pidetään käytännössä esillä seuraavien kahden vuoden aikana?

Rauhaan liittyvistä asioista keskustellaan lasten ja nuorten ymmärryksen tasolla. Pohdiskelun tueksi on tarjolla monenlaisia oheismateriaalia, pelejä ja tehtäväkirjoja sekä musiikkia.  Nuori tarvitsee tukea ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Kyllä nuoret puhuvat, jos heitä kuunnellaan.

Kummiutta nostetaan teemavuosina esille. Miksi?

Kummi-sanalla on tänä päivänä positiivinen merkitys, monenlaisille asioille nimetään kummeja, kuten esimerkiksi koulukummeja. Kristillisen kummiuden käsitys on kuitenkin ohentunut, kummit mielletään usein vain lahja-automaateiksi. Kaste ja kummius -teemassa Kummien roolista ja merkityksestä muistutetaan, onhan kummiuden ydin lapsen kasvuprosessin ja vanhemmuuden tukemisessa.

Miten rauhan puute tai tarve näkyy nuorten ja perheitten elämässä?

Lasten ja nuorten kasvurauhaa uhkaavat tekijät nousevat useammin perhepiiristä tai lähiympäristöstä kuin globaaleista uhkista. Saako lapsi kasvuunsa tukea? Riidelläänkö kotona, osataanko tehdä sovintoa? Malli siitä, miten toisia kohdellaan, tulee omasta kasvuympäristöstä.

Aikuisten ongelmat ja pelkoa aiheuttavat uhat vaarantavat kasvamista tasapainoiseksi aikuiseksi. Vuorovaikutustaitojen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Kosiskellaanko nuoria hästägillä (#rauha)?

#-merkillä ei kosiskella ketään, se on jo yleisesti kaikkien käyttämä. Merkki ohjaa suoraan sivulle ja on lyhyt ja ytimekäs.

Rauha on kirkollisessa kielessä monimerkityksellinen sana. Millaista rauhaa itse arvostat?

Molemminpuolista kunnioitusta. Turvallista ilmapiiriä, jossa tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee että toiset arvostavat minua ja he kokevat minun arvostavan heitä.

Miten itse rauhoitut?

Hiljaisuudessa, luonnon ja veden äärellä. Rukous rauhoittaa.

Artikkeli Kasvunvaraa on kaikenikäisissä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Juicen syvällisempi ajattelutapa löytyy tuntemattomammista kappaleista, arvioi Lasse Halme.

Seurakuntien lapsityön keskuksen pääsihteeri Lasse Halme perehtyi Juicen sanoituksiin jo silloin, kun Juice oli nuorisokulttuurin ajankohtaisnimi, reilut kaksikymmentä vuotta sitten. Tuolloin nuorisotyössä toiminut mies halusi selvittää,  mistä rock-kulttuurissa on kyse. Nyt hän on tehnyt Juiden teksteistä kirjan Ollaan ihmisiksi.

Monissa teksteissään Juice ottaa elitististäkin etäisyyttä suuriin massoihin, kritisoi byrokratiaa ja kaikkia järjestelmiä.

– Juice kirjoitti, että ei ole yhteisiä asioita, on vain yksityisiä asioita. Yhteiskunnan pyrkimys hoitaa yhteisiä asioita oli jo lähtökohtaisesti väärä, Halme toteaa.

Sama individualismi läpäisee myös Juicen ajatukset uskosta ja uskonnoista.

– Teksteissä kuuluu hengen rajattoman vapauden korostus. Juicen ajattelussa jumalallinen voima on läsnä kaikkialla, eikä sitä voi määritellä, rajata eikä kontrolloida.

– Jos henki on vahva, vähäkin työ riittää maailman luomiseen, Halme siteeraa laulutekstiä.

Juicen lähtökohta oli se, miten hän itse näki ja koki asiat ja ilmiöt.

– Tekstit syntyivät ehkä liiankin itsekeskeisesti oman kokemuksen ympärillä pyörimisestä, Halme sanoo.

Juicen ajattelussa usko on hyvää ja arvostettavaa, uskonto jo vähän kyseenalaista, mutta kirkko on valtajärjestelmä, joka on tärkeä kirkolle itselleen.

Henki voittaa aineen –ajattelu näkyi myös siinä, että maestro suhtautui välinpitämättömästi käytännön asioiden järjestelyyn.

Jeesuksesta Juice kirjoittaa usein, milloin paljaammin, milloin kätketymmin. Ja aina myönteiseen sävyyn, samoin kuin Martti Lutherista, josta kertoo Jenkka uskonpuhdistamisesta. Molemmat taistelevat suurta systeemiä vastaan.

– Juicelle he ovat kuin rockin kapinalliset, tai Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka. Mitä hallinnut ei Rooman sotilas, sitä ristillä toteutti Messias, Juice kirjoitti.

Joskus alkaa vaikuttaa siltä, että Jeesus ja Juice menevät lauluteksteissä lomittain ja sisäkkäin. Rakkauden ammattilainen – oliko se nyt Jeesus vaiko se vapaa taiteilija, joka toteuttaa sisäistä näkyään?

– Juicen ystävät kertovat joskus havainneensa messiaskompleksin oireita. Pyhimyskehä alkoi kiristää.  Ehkä niin käy, jos joku oikeasti haluaa synnyttää tuoretta ja uutta, omasta sydämestä nousevaa.

Artikkeli Hullu, juoppo, runoilija ja profeetta – Juice julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.