Brasilialainen Susie Pek syntyi perheeseen, jossa oli ennestään kaksi poikaa. Nuorempi oli kolmen kuukauden ikäinen, kun äiti huomasi taas odottavansa. Perheellä oli talousvaikeuksia.

−  Omien sanojensa mukaan äitini tunsi olevansa raskauden takia epätoivoinen. Kasvoin kuunnellen puhetta siitä, että minua ei suunniteltu ja tyttöä on vaikea kasvattaa. Tyttö on herkkä ja itkee paljon. Suhde isään oli lähes olematon. Minulta puuttui rakkautta, Susie Pek kertoo.

Hän joutui lapsena myös toistuvan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Ensimmäinen selvä muistikuva siitä on, kun hän oli nelivuotias.

− Ihmettelin, mitä minulle tapahtuu. Väkivalta sekoittaa elämän. Uhrille kehittyy voimakas arvottomuuden, epäpuhtauden ja syyllisyyden tunne.

Lohtua puhelimesta

Susie Pekin johtama Toivoa naisille -työ haluaa toimia juuri niiden puolesta, jotka tuntevat itsensä arvottomiksi.

− Jumalan silmissä jokainen nainen on arvokas ja rakastettu. Tämä on viestimme samalla kun haluamme lisätä tietoisuutta maailman naisten tilanteesta ja edistää naisten asemaa, Susie Pek sanoo.

Keinona tähän ovat eri medioiden kautta lähettävät naisille tuotetut ohjelmat ja rukouskalenteri, jossa on jokaiselle päivälle lyhyt rukous maailman naisten puolesta. Ohjelmat tukevat naisen arkea, mutta kertovat myös Jumalasta, joka kuuntelee, välittää ja jolle voi kertoa kaiken.

Eräs keskiaasialainen nainen kertoo ystävästään, joka käy hänen luonaan auttamassa siivouksessa.

− Hän kuuntelee koko ajan Toivoa naisille -ohjelmia älypuhelimestaan. Hänen miehensä ei anna hänen kuunnella niitä kotona eikä halua, että nainen käy kristittyjen kokoontumisissa. Nainen sanoo, että luonani hän voi kuunnella ja saada ohjelmista lohtua ja voimaa.

Naistenohjelmia 73 kielellä

Toivoa naisille -ohjelmia lähetetään 73 kielellä. Työ on osa maailman suurimman medialähetysjärjestön TWR:n työtä. Suomessa sen taustajärjestönä on Medialähetys Sanansaattajat eli Sansa.

Suomalaiset tukevat ohjelmien tuottamista ja lähettämistä 14 kielellä, joista tuorein on japanin kieli. Japani on korkean elintason maa, mutta Susie Pek sanoo, että Japanissakin naiset etsivät vastauksia sisäiseen kaipaukseensa.

− Toivoa naisille -ohjelma on kuin ystävä, joka pohtii elämää naisen kanssa ja viestittää Jeesuksen tarjoamasta elämää muuttavasta voimasta.

Rukouskalenteri yhdistää

Suomessa ei lähetetä Toivoa naisille -ohjelmia, mutta seurakunnissa eri puolilla Suomea toimii noin sata Toivoa naisille -rukousryhmää, joissa rukoillaan rukouskalenterin mukaan. Samaa, eri kielille käännettyä kalenteria käyttää noin 110 000 ihmistä eri puolilla maailmaa.

Pirkkalan ryhmässä muutamia vuosia toiminut Maarit Korhonen sanoo:

− Minua innostaa ja rohkaisee se, että voin auttaa hädässä olevia tyttöjä ja naisia saamaan elämäänsä sisältöä ja turvaa. Olen voinut Toivoa naisille -ryhmässä kertoa luottamuksellisesti syvistäkin tunteista ja saanut kokea toisten tukevan ja ymmärtävän.

Kirkon lähetyskumppanuusneuvottelujen aikana 26.–30. elokuuta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sopimusjärjestöt organisoivat työpajoja. Susie Pek on mukana työpajassa, jonka teemana on Innovatiiviset mediatyökalut lähetys- ja seurakuntatyössä. Työpajassa tutkitaan, miten media voi auttaa naisia, lapsia ja seurakuntia. Susie Pek on itsekin media-alan ammattilainen, jolla on pitkä kokemus ohjelmien toimittamisesta ja julkaisusta eri media-alustoilla.

Sansan järjestämässä työpajassa on mukana myös Marianne Awaraji, jonka aiheena ovat Lähi-idässä toimivan satelliittitelevisio SAT-7:n lastenohjelmat. Lisäksi Dipendra Halder Trans World Radio Intiasta kertoo radiokotiryhmistä, jotka kokoontuvat kristillisen median äärelle opiskelemaan Raamattua.

Toivoa naisille -työn kansainvälinen johtaja Susie Pek on mukana myös Medialähetyspäivillä Kuopiossa 23.–25. elokuuta.

Artikkeli Susie Pek asettuu kärsivän naisen rinnalle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Ideana on, että juoksijat haastavat juoksulleen tukijoita, keräävät varoja lähetystyölle ja tekevät lähetystyötä näkyväksi. Osallistujajoukko on laajentunut vuosi vuodelta, ja nyt mukana ovat kaikki kirkon suomenkieliset lähetysjärjestöt: Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura.

Juoksutapahtumiin osallistuminen on pirkkalalaiselle Pirjo Ketolalle entuudestaan tuttua. Ketola juoksee elokuun lopun tapahtumassa Pirkkalan seurakunnan maratonjoukkueessa lähetystyön hyväksi.
– Tämä tuo ihan uutta merkityksellisyyttä juoksuun. Olen innolla mukana, hän sanoo.
Ketola pitää siitä, että lähetystyötä tehdään näkyväksi. Hän sanoo, että seurakunnan paikallistoiminnasta tiedetään, mutta lähetystyö jää usein vähemmälle huomiolle.
– Kuulin, että viime vuonna punaisten paitojen joukko herätti huomiota ja ihmiset halusivat tietää, mistä on kysymys. Ajattelin miettiä etukäteen lyhyen vastauksen siihen, miksi haluan juosta lähetystyölle ja mitä lähetystyössä tehdään, Ketola sanoo. Hänen joukkueensa juoksee tukea orijankieliselle Toivoa naisille -työlle Intiassa.

Osallistua voi joukkueena, yksin tai kannustajana

Seurakunnat tai järjestöt voivat muodostaa joukkueita viestimaratoniin, jossa neljä juoksijaa juoksee kukin kymmenen kilometriä. Viestijoukkueiden kesken kilpaillaan leikkimielisesti parhaasta ajasta.

Kaikki juoksijat kisaavat yhdessä siitä, kuinka paljon saadaan vuoden mittaan koottua varoja lähetystyölle. Kukin mukaan tuleva seurakunta tai juoksija päättää kirkon lähetysjärjestöjen kanssa oman keräyskohteensa ja miten varoja kerätään. Juoksijat tarvitsevat myös kannustajia paikan päällä. Juoksun jälkeen kokoonnutaan yhteiseen tapahtumaan, mihin ovat tervetulleet niin juoksijat kuin kannustajatkin.

Tänä vuonna uusia tulokkaita juoksuun ovat Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ja Suomen Pipliaseura.
– Sley on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana R4M-juoksutapahtumassa. Lähetysjärjestöjen yhteinen työ Jumalan lähetyksen asialla on tuntunut hyvältä jo suunnittelupalavereissa, ja odotan innolla sitä, kun pääsen itse mukaan juoksemaan lähetyksen hyväksi Tampereelle, kertoo Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen.

Lähetyksen hyväksi voi juosta tai kävellä myös muissa urheilutapahtumissa. Toiveena on myös, että eri puolella Suomea innostuttaisiin kehittämään erilaisia urheiluun liittyviä lähetystapahtumia.

Artikkeli Lähetysjärjestöjen punapaidat juoksevat lähetystyötä näkyväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tilastojen mukaan maailman 7,6 miljardista ihmisestä yli 5 miljardia käyttää matkapuhelinta. 3,2 miljardia eli 42 prosenttia heistä seuraa sosiaalista mediaa älypuhelimestaan. Kolmessa vuodessa 283 miljoonaa ihmistä on siirtynyt seuraamaan sosiaalista mediaa ensisijaisesti puhelimesta.

Viime viikonvaihteessa Jyväskylän Kirkkopäivien monien aiheiden joukossa kysyttiin sitäkin, miten kirkko voisi tavoittaa ihmisiä tehokkaasti mobiilissa maailmassa, jossa ihmiset jo ovat.

– Otetaan uudet työkalut rohkeasti käyttöön sellaisessa muodossa kuin ihmiset haluavat niitä käyttää, Antti Siukonen ehdotti. Hän on Suomen Pipliaseuran seurakuntapalvelujen johtaja.

Hän oli yksi viidestä alustajasta lauantaina 18.5. pidetyssä tilaisuudessa, jonka aiheena oli Millainen on tulevaisuuden digitaalinen unelmakirkko? Sen järjestivät Kirkkopäivien lisäksi Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) ja Kirkko Helsingissä.

Nuori kirkko -yhdistyksen webkoordinaattori Juha Kinanen muistutti, ettei kohtaamisen syvyys ole kiinni paikasta.

– Netti ei ole väline vaan paikka, jossa työskennellään ihmisten kanssa. Olemme heidän kanssaan kirkkona sosiaalisessa mediassa.

Nuori kirkko julkaisee joka tiistai kello 16 videon sivulla ttila.fi. Sen suunnittelevat ja toimittavat nuoret itse. Aikuiset ovat apuna tekniikassa. Ohjelman seuraajat otetaan mukaan tekemiseen kyselemällä ideoita ja vierailemalla heidän luonaan ohjelmanteossa eri puolilla Suomea.

Sovellus kutsuu rukoilemaan

Sansan verkostotoiminnan johtaja Mervi Viuhko vakuutti, että Pyhä Henki on läsnä myös verkon virtuaalisissa kohtaamisissa. Hän esitteli Domini Life -mobiilisovellusta, jonka ytimessä on rukous.

Sovelluksen nimessä Domini viittaa Herraan. Nimi on kuin uskontunnustus: Herran elämä. Sovelluksen ytimessä on rukous.

– Haluamme sovelluksen avulla olla läheisessä yhteydessä Herraamme. Toiveemme on rohkaista kristittyjä huomaamaan, miten Jumala auttaa ja tukee.

Kansan Raamattuseuran (KRS) ja Sansan kehittämä Domini Life on käytössä jo 90 maassa, vaikka se julkistettiin vasta puolitoista vuotta sitten. Joukossa on toki ulkosuomalaisiakin.

Viuhkon mukaan jo suunnitteluvaiheessa oli tavoitteena sovelluksen käyttö maailmanlaajuisesti. Siksi sen koodissa on otettu huomioon, että se voidaan kääntää helposti mille kielelle vain. Englanninkielistä versiota on esitelty ainakin jo Thaimaassa ja Intiassa.

Sovelluksen rukousseinälle tulee päivittäin 300–350 esirukouspyyntöä. Esirukoilija voi lisätä rukouksen perään sydämen merkiksi siitä, että hän on muistanut aihetta.

– Uusin ominaisuus on mahdollisuus liittää rukoukseen aihetunniste. Niinpä vaikkapa tietyn seurakunnan jäsenten esirukouspyyntöihin voi lisätä aihetunnisteena seurakunnan nimen. Sen avulla rukouspyynnöt löytyvät esimerkiksi sunnuntain messun esirukousosioon.

Sovelluksen avulla voi myös lukea Raamattua ja kristillisiä lehtiä.

Virtuaalisesti Raamattuun

Pipiliaseurassa on mietitty erityisesti sitä, miten Raamattu saadaan ihmisten käsiin mobiilissa maailmassa. Järjestö uudisti yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa raamattu.fi-sivustonsa viime lokakuussa.

– Sen jälkeen sivustolla on käynyt 550 000 eri ihmistä lukemassa Raamattua eli joka kymmenes suomalainen, Pipliaseuran Antti Siukonen kertoi.

Kirkkopäivillä pääsi virtuaalilasit päässä mukaan Raamatun kertomukseen, jossa Jeesus tyynnyttää myrskyn. Pipliaseura on tehnyt sen yhdessä Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen opiskelijoiden kanssa.

– Se on pilotti. Kesällä haemme videoaineistoa Israelista. Tarkoitus on tehdä 360 Raamatun kertomuksiin vievää videota. Silloin voi vaikkapa mietiskellä Raamattua virtuaalisesti Genesaretinjärven rannalla, Siukonen kertoi.

Pipliaseura toimittaa vuosittain noin 50 000 Raamattua rippikoululaisille. Raamattuihin on tulossa yksilöity koodi mobiilisovellukseen, jossa on Raamattua taustoittavaa aineistoa.

– Sovelluksen avulla rippikoululaisia voi tavoittaa viesteillä, jotka madaltavat kynnystä Raamattuun ja rippikouluun.

Olennainen minuutissa

KRS:n varatoiminnanjohtaja Kalle Virta muistutti, että digitaalisessa maailmassa ihmisellä on minuutti aikaa sanoa sanottavansa.

– Julkaisemme kerran viikossaa sosiaalisen median Youtube-kanavassa minuutin mittaisen Arkiarmoa-videon. Monille puhumaan tottuneille työntekijöillemme on ollut haaste sanoa kaikki olennainen minuutissa.

Monille puhumaan tottuneille työntekijöillemme on ollut haaste sanoa kaikki olennainen minuutissa.

KRS:n MyStory-sivustolla kuka tahansa voi kertoa lyhyellä videolla elämänsä kohokohdasta, jossa Jumala, usko ja armo ovat tulleet todellisiksi. Virta kertoo kansangasniemeläisestä Päivi Kettusesta.

– Hän mietti, miten voisi tehdä videon, kun asuu syrjässä eikä ole mukana sosiaalisessa mediassa. Hän meni metsään kiven viereen, kertoi tarinansa ja latasi sen tietokoneella nettiin. Ideana on, että katsojat voivat olla yhteydessä tarinansa kertojaan. Päivin tarinalla oli kolmessa viikossa 10 000 katsojaa ja hän oli ihmisiin yhteydessä tekstiviesteillä.

Fisucraft-peli mukaan

Tilaisuuden toinen juontaja, Kirkko Helsingin verkkopappi Markus Kartano esitteli myös Fisucraft-peliä. Yleisöstä tuli pyyntö, että Fisucraft tuotaisiin pelattavaksi seuraaville Kirkkopäiville.

Vuonna 2014 julkisteltulla pelillä on ollut 34 000 yksittäistä pelikertaa. Lapset ja nuoret ovat mukana kehittämässä peliä, ja he hoitavat myös peliserveriä.

Julkaistu aiemmin Seurakuntalainen.fi (21.05.2019.)

Artikkeli Unelma digikirkosta – olennainen minuutissa? julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.