Pienikin lahjoitus voi olla alku suurelle kesämuistolle. Lahjoita haluamasi summa Mobilepaylla numeroon 44977 tai lahjoita osoitteessa kotimaanapu.fi. Keräysaika päättyy 30. huhtikuuta.

Hae perheellesi kesäiloa

Kouvolassa asuvat vähävaraiset lapsiperheet voivat anoa vapaalippuja Kouvolan seurakuntayhtymän nettisivuilla 15.4.-17.5. Seurakuntien diakoniatyötekijöiden tiimi käsittelee hakemukset luottamuksellisesti hakuajan päätyttyä. Päätökset ilmoitetaan kaikille hakijoille toukokuun loppuun mennessä. Mikäli keräystuotolla ei saada kaikille kriteerit täyttäville perheille vapaalippuja, lippujen saajat arvotaan.

Keräyslupa Kirkkopalvelut ry RA/2020/639

Artikkeli Kesäiloa 2026 -keräys vähävaraisille lapsiperheille Kouvolassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Moni maaseudulla asuva ei ole rekisteröinyt syntymäänsä tai avioliittoaan, mikä estää pääsyn sosiaaliturvan piiriin. Naisilla ei usein ole ollenkaan omaa pankkitiliä, vaikka sellainen tarvitaan etuuksien vastaanottamiseksi.
– Tuemme haavoittuvassa asemassa olevia, syrjäseuduilla asuvia yhteisöjä pääsemään taloudellisten palveluiden ja sosiaaliturvan piiriin. Ilman pankkitiliä tai virallisia asiakirjoja ihminen jää helposti kaiken ulkopuolelle, Shakiya sanoo.

Nepalin maaseudulla 80–85-vuotiaatkin voivat olla fyysisesti aktiivisia: he kantavat polttopuita, hoitavat eläimiä ja työskentelevät jyrkillä rinteillä. Kaupungeissa tilanne on toinen. Yhä useampi ikääntynyt päätyy vanhainkotiin, usein vastoin omaa toivettaan, kun lapset asuvat ulkomailla.

Hyvä vanhuus tarkoittaa Shakiyan mukaan ennen kaikkea turvaa ja rauhaa sekä mahdollisuutta elää arvokkaasti oman perheen kanssa.
-Yhteisvastuukeräyksen kautta voimme vahvistaa kestävää toimeentuloa, jotta perheet voisivat pysyä yhdessä. Kun koko perhe voi hyvin, myös ikääntyneet voivat elää turvallista ja arvokasta elämää, Shakiya sanoo.

Artikkeli Nepal Yhteisvastuu-keräyksen kohteena julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Syksyllä 1996 järjestettiin ensimmäinen Herrakammari, missä oli paikalla Pasin lisäksi muutama rohkea mies. Paikkana oli Salaman talo osoitteessa Kauppalankatu 15, jossa eräs ystävällinen rouva oli antanut asuntonsa seurakunnan käyttöön. Siitä lähtien Pasi on ollut kammarin vakiokävijä, aina kun muut työteliään ja menevän miehen aktiviteetit ovat antaneet myöten.

– Täällä on mielenkiintoisia esitelmiä ja juttuja, ja näkee samalla paljon tuttuja. Eikä pidä unohtaa hyvää uskonnollista henkeä.

Pasin pöytäseurueessa nyökytellään päätä ja lisätään, että joka toinen viikko on sopiva tahti tällaiselle tapahtumalle. Kun heiltä kysyy mieleenpainuvinta iltaa vuosien varrelta, moni muistaa jääkiekkoteeman, jolloin paikalla oli noin 70 osallistujaa. Se että vieraana olleen tunnetun valmentajan nimi ei tullut heti mieleen, ei yllättänyt ketään.

URHEILU ja sotahistoria ovatkin aiheita, jotka kiinnostavat erityisesti kävijöitä vuodesta toiseen. Näin kertoo tapahtumaa viitisen vuotta vetänyt Juhani Huovila. Illan teema näkyy myös kävijämäärässä: vakiokävijöitä on 25–30, määrä kaksinkertaistuu oikein kiinnostavan aiheen myötä.

Herrakammarin alkuun juodaan kahvit ja virittäydytään tunnelmaan. Ohjelman avaa vierailijan pitämä esitelmä illan aiheesta. Sitten seuraa keskustelu ja lopuksi pidetään iltahartaus. Seitsemän uutisiksi ehtii hyvin kotiin.

– Tämä formaatti on todettu sangen toimivaksi. Keskustelu on usein vilkasta, toteaa Huovila tyytyväisenä.

Käsiteltäviä teemoja miettii työryhmä, johon kuuluu Huovilan lisäksi kolme henkilöä. Ehdotukset ja vinkit kiinnostavista aiheista ovat tervetulleita. Herrakammarin tunnelmaa Huovila kuvaa rennoksi ja välittömäksi, ja tilaisuus on löytänyt paikkansa seurakunnan tarjonnassa.

– Herrakammari on omanlaisensa matalan kynnyksen tapahtuma, joka ei kilpaile saunailtojen ja raamattupiirien kanssa.

TAPAHTUMAN nimi saattaa herättää joissakin kysymyksiä. Herraseuraan vivahtavaa nimeä mietti taannoin myös Juha Aschan, mutta paikalle uskaltauduttuaan hän on viihtynyt tavallisten miesten ja mielenkiintoisten juttujen parissa nyt kahden vuoden ajan. Huovila löytää nimen taustalta kaksi versiota.

– Toinen juontaa mummokammariin, tämä oli ikään kuin miesten vastaava juttu. Toinen versio liittyy legendaariseen ja isompaan Herra-nimeen.

Eipä silti, myös naiset ovat silloin tällöin tervetulleita miesten seuraan, kun aihe heitä erityisesti kiinnostaa.

HERRAKAMMARI kokoontuu nykyisin Kouvolan seurakuntakeskuksen Luukas-salissa. Helmikuun viimeisenä maanantaina oli vuorossa kokoontuminen numero 531. Illan vieraana oli yhteisöpappi Mia Hagman, joka kertoi ajastaan suomalaisten pappina Amerikassa. Hagmanin värikäs kuvaesitys ja kerronta naulitsi jokaisen katseen ja huomion. Kyllä tässä kammarissa on toden totta aivan oma miehinen otteensa.

Artikkeli Innostavia aiheita miehisessä illassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkkovaltuutettu Matti Kaarlenpojan vuonna 2019 tekemä aloite seurakuntien yhdistämisestä johti selvitystyöhön, jonka tuloksena syntyivät viime vuonna Anjalankosken, Elimäen ja Kouvolan seurakuntien aloitteet seurakuntajaon muuttamisesta.

SEURAKUNNAN nimestä äänestettiin täysistunnossa.Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli esitti uuden seurakunnan nimeksi Kymijoen seurakunta. Tätä nimeä on kannattanut myös Kouvolan seurakuntien enemmistö ja seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Edustaja Vuokko Vänskä teki kannatetun esityksen, että nimeksi tulee Kouvolan seurakunta, jota Kotimaisten kielten keskus oli suositellut lausunnossaan uuden seurakunnan nimeksi. Lausunnon mukaan seurakunnan nimen tärkein tehtävä on yksilöidä ja paikantaa kohteensa. Äänestyksessä Kouvolan seurakunta -nimeä kannatti kahdeksan ja Kymijoen seurakunta -nimeä kolme edustajaa. Yksi äänesti tyhjää.  

UUDEN seurakunnan kirkkoherraksi tuomiokapituli siirtää teologian tohtori, Kuusankosken kirkkoherra Kimmo Ylikankaan 1.1.2027 alkaen. Tuomiokapituli lakkautti kaikkien Kouvolan seurakuntien kirkkoherrojen virkamääräykset, ja muutti tehtävät kappalaisen viroiksi 1.1.2027 alkaen. Kaikilla Kouvolan seurakuntien kirkkoherroilla oli mahdollisuus ilmaista tuomiokapitulille kiinnostuksensa uuden seurakunnan kirkkoherran virkaa kohtaan.

TUOMIOKAPITULI nimesi järjestelytoimikunnan, joka päättää uudenseurakunnan toiminnan aloittamiseen liittyvistä asioista ja toimii siihen saakka, kunnes uudella seurakunnalla on kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto. Jäsenet kirkkovaltuustoon valitaan marraskuun seurakuntavaaleissa. Puheenjohtaja Kimmo Ylikankaan lisäksi toimikuntaan kuuluu 14 jäsentä, jotka edustavat Kouvolan alueen viittä nykyistä seurakuntaa: Anjalankoskelta Tero Suutari, Merja Rasi ja Elina Lehtomäki, Elimäeltä Elina Nordenswan ja Ilpo Ruokonen, Kouvolasta Jutta Ojanen, Lilli Kailio, Arto Sahamies ja Antero Rossi, Kuusankoskelta Ritva Janhunen, Reino Grönlund ja Leena Inkilä sekä Valkealasta Antti Uljas ja Mikko Rasimus. Kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

MITÄ muutos merkitsee seurakuntalaisille? Kimmo Ylikankaan mukaan muutos on hallinnollinen eli seurakunnallisessa toiminnassa ei huomaa näkyviä muutoksia.

– Paikallinen toiminta säilyy jokaisella alueella. Työntekijöiden erityisosaaminen voidaan kuitenkin hyödyntää laajemmin uudessa mallissa. Uudistus tehtiin, jotta seurakunnan toimintaedellytykset voidaan turvata Kouvolassa tulevaisuudessakin.

– Uusi seurakunta kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Perimmäisenä tavoitteena on se, että usko, toivo ja rakkaus tulisivat esille vielä voimakkaammin Kouvolassa, Ylikangas lisää.

Artikkeli Kouvolan seurakunnat yhdistyvät julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Uskon, että nykypäivän levottomuus lisää kaikilla turvan hakemista. Lapsille on puhuttava heidän omalla kielellänsä. Tyhjä yllätysmuna on se oivallus.

Näytelmien kertojana toimiva Johanna tietää, että useampi perättäinen näytös on kaikille iso rypistys. Vapaaehtoisten ikääntyessä ja lasten määrän vähetessä oman henkilöstön osuus onkin lisääntynyt. Myös nuoria aikuisia on saatu ilahduttavasti mukaan.

Johannalle pääsiäinen on ennen muuta ylösnousemusjuhla. Pääsiäisyön messussa muistetaan kastetta. Siksi kirkon kuoriosasta löytyy kastemalja. Meidät on kastettu Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Musiikki on olennaista näytelmässä

Nuorisotyönohjaaja Enni Järvikangas oli ensimmäistä kertaa mukana pääsiäisnäytelmässä harjoitteluvuonna 2012 ja sitä seuraavana vapaaehtoisena. Vuosien myötä paljon on muuttunut, mutta ydin on säilynyt samana. Näytelmä kuljettaa katsojaa palmusunnuntain aasinratsastuksesta tyhjälle haudalle. Enniä koskettaa tekstin konkreettisuus ja henkilökohtaisuus: Minun puolestani Jeesus kärsii ja kuolee. Tyhjä risti viestii rakkaudesta minua kohtaan.

Näytelmän kesto on reilu puoli tuntia. Olennaista on musiikki, esimerkiksi laulut Tahdon muistaa pitkäperjantain, Hän ei ole enää täällä ja Pääsiäinen jatkua saa. Näytelmässä katsojat pääsevät yhtymään Isä meidän -rukoukseen.

Väkevimmin pääsiäisen sanoman Enni aistii kiirastorstain iltamessussa, jossa eletään Jeesuksen viimeistä yhteistä iltaa. Opetuslasten kynttilät sammuvat, ja kirkko jää pimeäksi.

Pääsiäisen arkistuminen surettaa

Seurakuntapastori Piia Tötterström pohtii pääsiäisen arkistumista sen myötä, että kaupat ovat lähes jatkuvasti avoinna ja juhlapyhien määräkin supistunut. ”On surullista, jos meillä ei ole enää entisessä määrin tilaa uskolle ja aikaa hiljentymiseen”.

Jo Lahdessa Piia pääsi kokemaan pääsiäisyön väkevät fanfaarit, kun aamukahteen kestäneessä messun kahvihetkessä ihmiset hehkuivat täynnä iloa ja riemua.

– Meidät lunastettiin. Se on uskonelämän ydin. Kaikki Raamatun lupaukset lunastettiin yhdessä hetkessä. Mitä tahansa tapahtuu, minulle on aina se pelastus… Sen uskon pitäisi olla myös juhlan jälkeen sitä normaalia tosielämää, ei mitään suorittamista.

Piia muistaa elävästi vuoden 2019 pääsiäisyön tuoreena harjoittelijana Inkeroisten yömessussa. Kirkosta poistuessa työporukan omat desibelitkin laskeutuivat kuiskauksiksi. ”Nähdään…” Kotiin ajaessa vielä pohdin, miten ”pienenä murusena maailmankaikkeudessa minulla on merkitys ja minut on myös murusena pelastettu. Samaan aikaan surin sitä tärkeintä, mikä niin monelta rakkaalta vielä puuttuu.”

Piia toteaa, että joskus oman työpäivän keskelläkin voi tulla tunne, että juuri nyt tulee puhua Jumalalle jostain tietystä ihmisestä. Vuosia sitten oma isä sairastui äkillisesti. ”Aloin rukoilla ja sain rauhan. Jumala vastasi siihen rukoukseen.”

Uskonelämän hoitamisen peruspilarit

Myös Enni muistuttaa uskonelämän hoitamisen neljästä peruspilarista, Raamatusta, rukouksesta, seurakuntayhteydestä ja ehtoollisesta. Yksin kotonakin voi some-päivitysten kautta vahvistua, mutta jos joku seikka jää askarruttamaan, siitä voi tulla puhumaan, vaikka nuortenillassa kahden kesken.

Lastenohjaajista Leena-Kaisa Katajala kertoo olleensa näytelmissä mukana useampana vuonna muun muassa Pietarin roolissa. Häntä puhuttelee juhlassa Jeesuksen ylösnousemus.

Marika Lohman-Mettälälle joulu- ja pääsiäisnäytelmät ovat ihanaa vaihtelua lastenohjaajan työhön. Enkelin roolin kautta näytelmä tarjoaa suuren määrän vahvoja tunteita. Lopussa nähdään ilo.

Outi Kulmala on puolestaan esittänyt sotilasta. Alkujännityksen väistyessä elämykset antavat itsellekin virkistystä. Ohjaajat uskovat, että näytelmä puhuttelee enemmän kuin pelkkä kirjasta lukeminen. Lasten naamoista sen näkee.

Kaikille avoin pääsiäisnäytelmä Inkeroisten kirkossa tiistaina 31.3. klo 18 ja Sippolan kirkossa kiirastorstaina 2.4. klo 9.15.

Artikkeli Tyhjä munankuori puhuttelee julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Musiikki oli minulle tapa olla isän kanssa, muistan isäni hänen äänestään. Silloin ajattelin, että minustakin tulee kanttori.

Lopulta Nieminen löysikin itsensä kirkkomusiikkia opiskelemasta. Samaan aikaan hän pohti syvällisesti, oliko kyse unelmasta vai päähänpinttymästä. Entä jos hänestä tulisikin gospelmusiikin laulaja. No tulihan hänestä, ja paljon muutakin.

– Perustin vuonna 2014 toiminimiyrityksen ja julkaisin ensimmäisen albumini. Toimin samaan aikaan osa-aikaisena kanttorina.

Korona-aika sotki Niemisen yrittäjä- ja työkuviot ja iski kovaa myös henkisesti. Viime vuodesta lähtien hän on toiminut täysipäiväisenä yrittäjänä, ja nauttii monipuolisesta työsarastaan.

– Yrittäjyys tuo minulle hyvinvointia ja on parasta elämässäni. Unelmani on saada jatkaa yrittäjänä vielä kauan.

HENGELLINEN rytmimusiikki eli gospel on Niemisen musiikkityyli, jota hänen kolme jo julkaistua albumiaan sisältävät. Laulut ovat hänen omia sävellyksiään, sanoitukset hän on tehnyt yhdessä siskonsa kanssa.

– Olen syvästi uskossa ja saanut lahjani Jumalalta, musiikki on minun elävä uhri. On minulle ehdotettu muutakin musiikkia, mutta gospel on minun juttuni.

Tukea valintaansa Nieminen on saanut myös Saara Aallolta, jonka lauluvalmennuksesta hän on saanut nauttia. Aallon oppiin Nieminen meni vuoden 2025 Voice of Finlandiin osallistumisen jälkeen. Tuo kokemus sai hänet janoamaan kehitystä.

– Saaran valmennus vei minua laulullisesti eteenpäin. Samaa voin sanoa Maija Kaurismaasta, joka toimii laulunopettajanani Suomessa. Hänen ideastaan kokeilin myös joulubiisiä, joka toi Suuren Joululaulukilpailun 2025 voiton.

Niemisellä on opettaja myös New Yorkissa, nämä tunnit toteutuvat etäyhteydellä. Kun tiimiin lisää Tuomas Aukion, joka sovittaa, miksaa, äänittää ja soittaa monia soittimia taustalle, on ryhmä koossa. Musiikki on suomenkielistä, ainakin toistaiseksi.

KEHITTYMINEN muusikkona ja yrittäjänä on Niemiselle mieluista. Kirkkomusiikin AMK-opinnot on suoritettu, musiikkipedagogian opiskelu on menossa. Hän on kulttuurituottaja sekä omaa sairaala- ja hoivamuusikon koulutuksen.

– Ymmärrän ikääntyneiden fysiikkaa, mielenterveyttä ja muistia, ja tuen heidän osallistamistaan. Soitan heille musiikkia ja kysyn, mitä ajatuksia ja muistoja se heille tuo. Mukaan kuuluu tietenkin useiden suosittujen toivelaulujen laulattamista.

Tämän kevään aikana Nieminen vierailee hoivamuusikkona Agricolan suomalaisen seurakunnan alueella sijaitsevissa 16 yksikössä. Hän toimii myös aktiivisesti Musiikkikuntoutus Musisoiva ry:ssä, joka edistää alan tunnettuutta ja merkitystä.

Nieminen johtaa kolmea kuoroa: Kouvolan Naiskuoro, Kuusankosken seurakunnan Gospelkuoro ja Lapinjärven laulupiiri. Sen lisäksi hän pitää musiikkileikkikouluja ja tekee kanttorin sijaisuuksia esimerkiksi Kuusankoskella. Ja soittokin sujuu, sillä hän hallitsee pianon sekä kieli- ja puhallinsoittimia.

TOUKOKUUSSA on luvassa uusi singlelevy, ensimmäinen otos ensi helmikuussa ilmestyvältä neljänneltä albumilta. Spotify, YouTube ja iTunes ovat tämän päivän sähköisiä julkaisualustoja, mutta perinteinen cd-levykin on luvassa.

– Toiveeni on, että kuuntelijat hankkisivat myös fyysisiä levyjä sekä arvostaisivat ja tukisivat näin musiikin tekijöitä.

Ennen koronaa Nieminen heitti noin 100 keikkaa vuodessa, nyt niitä on muutama kuukaudessa. Yleensä hän esiintyy seurakunnan tilaisuuksissa, mutta omia konserttejakin on silloin tällöin.

– Kivahan se olisi, jos saisi tehdä enemmän omaa musiikkia ja lisää keikkoja.

Artikkeli Monipuolisesti musiikin pauloissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Parisuhteessa voi olla vuorovaikutusongelmia, mikä voi ilmetä riitelynä, mykkäkouluna tai yhteyden katoamisena. Usein tapaamisten aiheina ovat myös elämänvaiheisiin liittyvät kriisit tai psykososiaaliset vaikeudet. Elämänvaiheisiin liittyvät kriisit tarkoittavat esimerkiksi lapsen syntymää, lapsettomuutta, tyhjää pesää tai eläkkeelle siirtymistä.

Kaiken perustana on läheiseen ihmissuhteeseen liittyvät tarpeet – tulenhan nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi? Kouvolan perheneuvonnan työntekijät muistuttavat, että asioista kannattaa aina puhua. Jos jokin asia alkaa vaivata, se kannattaa rohkeasti ottaa puheeksi puolison kanssa. Tärkeää on pyrkiä puhumaan rauhallisessa mielentilassa, eikä riidan keskellä. Jos tunteet kuumenevat keskustelun aikana, on hyvä ottaa pieni erätauko, vetää henkeä, ja palata asiaan sitten, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Keskustelulla on voima avata parisuhteen lukkoja, sillä se lisää ymmärrystä itseä ja toista kohtaan. Tärkeää on muistaa myös suhtautua kriittisesti omaan ajatteluun, sillä moni riita saa alkunsa virheellisistä tulkinnoista.

PERHENEUVONNASSA nähdään positiivisena muutoksena se, että nuoret hakevat apua herkemmin kuin aiemmat sukupolvet. Nuorilla on taitoa ja halua puhua tunteista. Vanhemmat panostavat lapsiin ja vanhemmuuteen paljon, ja tuoreet isät ovat aiempaa aktiivisempia.

Huolestuttavana suuntana nähdään monien palveluiden heikentyminen, mikä heijastuu myös perheneuvonnan työhön, sillä perheneuvonta on osa paikallista auttamisverkostoa. Perheneuvonnassa on myös huomattu, kuinka maailmalta kantautuvat sotauutisoinnit luovat ulkoista turvattomuutta. Myös huoli työpaikoista ja taloudesta on kasvanut.

KOUVOLAN perheneuvonnassa työskentelee kolme perheneuvojaa ja erityistyöalojen päällikkö Mia Räty, joka tekee myös asiakastyötä.

– Työmme ydin on kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä ihmisistä välittäminen. Katsomme avarasti suhteiden ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Arvostamme ihmisten rohkeutta tulla puhumaan ulkopuoliselle omista, hyvin henkilökohtaisista asioista. Me perheneuvonnan työntekijät olemme ylpeitä kirkosta, joka tarjoaa tällaisen ilmaisen ja laadukkaan palvelun, jonka kautta seurakunta tulee lähelle ihmisten arkea.

Juhlaluento Maria-salissa

Miksi rakkaus kompastuu pikkujuttuihin? Miten parisuhteessa säilytetään hyvä tunneyhteys? Tule Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-saliin tiistaina 14.4. klo 18-19.45 kuuntelemaan juhlaluentoa aiheesta ”Rakkauden logiikka – miksi rakkaus kompastuu pikkujuttuihin ja miten päästä yhteyteen”. Luennoitsijana on psykologi, tunnekeskeinen paripsykoterapeutti ja tietokirjailija Eira Eklund-Mikola. Kouvolan perheneuvonnan 50-vuotisjuhlakahvit ovat tarjolla sadalle ensimmäiselle klo 17-18.

Artikkeli Perheneuvonnasta avaimia parisuhteen lukkoihin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Todistaminen muistina ja kertomuksena

Läpi Raamatun kulkee juonne muistamisesta ja muistin välittämisestä. Vanhassa testamentissa muistamisen keskeinen tapahtuma oli vapautus orjuudesta. ” Muista, että itse olit orjana Egyptissä, kun Herra, sinun Jumalasi, kohotti voimakkaan käsivartensa ja johdatti sinut sieltä pois.”

Uudessa testamentissa muistaminen liittyy samalla tavalla Jumalan ja Jeesuksen tekoihin, mutta myös empatiaan. ”Muistakaa vangittuja kuin olisitte itsekin vankilassa. Muistakaa kidutettuja kuin olisitte itse heidän nahoissaan.” (Hepr. 13:2) Paavali kehottaa muistamaan hänen työtään evankeliumin eteenpäin viemisessä ja toisaalta kaikkia sisaria ja veljiä eri seurakunnissa.

Muistaminen on kertomista, tarinointia ja julistamista. Evankeliumin sanallista esillä pitämistä ja sen voiman välittämistä tekojen kautta. Ennen kaikkea tulee kuitenkin muistaa ylösnousemuksen todellisuutta. Siitä käsin avautuvat monet näkökulmat kristittynä elämiseen eli opetuslapseuteen.

Todistaminen seurakunnan elämäntapana

Ylösnousemuksen muistaminen synnyttää toivon, joka ylittää pelon, kyynisyyden ja väkivallan. Meidät on kastettu Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan, mutta myös ylösnousemukseen. Tämä muuttaa meitä ja elämäämme. Uskossa voimme suuntautua sitä kohti, mitä Jumalan valtakunta parhaimmillaan on jo tässä elämässä: anteeksiantoa, rohkeutta, toivoa ja toisen hyväksi toimimista.

Ylösnoussut ilmestyi ennen kaikkea yhteisölle. Hän osoitti sanojaan myös yksittäisille seuraajilleen, mutta silloinkin osana yhteisöä. Siten meidän todistuksemmekaan ei ole vain yksittäisiä puheenvuoroja, vaan kyse on yhteisöstä, jossa Kristuksen elämä, kärsimys ja ylösnousemus näkyvät yhteydessä, armossa ja palvelussa.

Seurakunta ei elä itseään vaan maailmaa varten. Kristuksen kärsimys meidän puolestamme vie meidät muistamaan ja samaistumaan kaikkien kärsimykseen. Se vie meidän myös toimimaan kaikkien kärsivien puolesta. Siten diakonia on alusta asti ollut oleellinen osa seurakunnan olemusta. Diakonia ei ole vain ammattilaisten ominaisuus, vaan koko seurakunnan. Siitä käsin jokainen voi muistaa, ettei kukaan ole tarpeeton. Tästä Paavali opettaa hienosti 1. kirjeessään korinttilaisille: ”Kristus on kuin ihmisruumis: kokonaisuus, joka muodostuu monesta eri jäsenestä. Meidät kaikki on kastettu samassa Hengessä yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita. Kaikki me olemme juoneet samaa Henkeä.”

Vahvin tämän yhteyden, muistamisen ja todistamisen tapahtuma on ehtoollisen vietto. Siinä Kristus antaa itsensä meille ja meitä varten. Ateria lahjoittaa anteeksiannon ja yhdistää meidät paitsi Kristukseen, myös kaikkiin pyhiin kaikkina aikoina. Ehtoollinen muistuttaa Jumalan teosta Jeesuksen ristinkuoleman ja hänen ylösnousemuksensa kautta.

Todistaminen haavoittuvuudesta käsin

Risti on luterilaisille erityisen tärkeä juuri ristinteologian takia. Usko ei ohita kärsimystä, vaan käy sen läpi ja saa siihen uuden suunnan. Epätoivo ei ole toivosta luopumista, vaan toivoa, joka näkee mielekkyyden ja tarkoituksen siinäkin, missä ilman uskoa on vaikea jaksaa.

Risti ei tuota ylösnousemusta eikä kärsimys jalosta. Ylösnousemus on ihme. Se ei pakene kärsimystä haavekuviin tai turhaan lohdutukseen. Ylösnousemuksen voima on suurimmillaan heikkoudessa. Se todistaa Jumalan voimasta ja hänen antamistaan mahdollisuuksista.

Siksi nykyisin on alettu puhua evankeliumista, joka nousee marginaaleista. Liian usein evankeliumimme on voitokkaiden evankeliumia: ”olin suuressa ahdingossa, mutta selvisin ja siksi todistan”. Tämän sijaan rististä ja haavoittuvuudesta nouseva evankeliumi todistaa toisin: ”suuressa ahdingossa käännyn Jumalan puoleen – vaikka olen kaiken kauheuden keskellä, tiedän etten ole yksin. Kärsivä Kristus on minun kanssani.”

Tähän sisältyy myös sen muistaminen, että lunastus ja vapautus ei koske vain ihmistä. Myös luomakunta odottaa tätä Jumalan lasten vapauteen pääsemistä. ”Meillä on toivo pelastuksesta. Mutta toivo, jonka voi jo nähdä toteutuneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoisi tulevaksi sitä, mikä on jo näkyvissä! Sen sijaan toivomme sitä, mitä emme näe. Odotamme sitä malttamattomina mutta kärsivällisinä.” (Room. 8:24–25)

Todistaminen rakkauden ja palvelun tekoina

Jeesus julisti Jumalan valtakuntaa. Hän kietoo valtakunnan ja todistamisen yhteen kutsumalla opetuslapsia elämään nöyrästi ja palvellen, rakastamaan vihollisia, kantamaan toisten taakkoja, etsimään oikeudenmukaisuutta ja sovintoa. Nämä eivät ole pelastuksen ehtoja vaan Jumalan valtakunnan voimaa, joka tulee näkyväksi elämässä. Näistä voi puhua ja näitä toteuttaa, sillä olemme saaneet anteeksi ja Jeesus on meidän kanssamme. ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” (Joh. 20:21)

Kristitty todistaa ylösnousemuksesta elämällä toivon varassa, odottamalla uutta maailmaa ja toimimalla sen merkkien puolesta jo nyt.

Artikkeli Kun koko elämä todistaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mikä oli parasta 1980-luvulla?
Vaikea sanoa, olin kuitenkin niin nuori silloin. Sitähän sanotaan, että 1980-luku on Suomen historian paras vuosikymmen ja 1990-luku historian pahin.

Mitä et kaipaa tuolta vuosikymmeneltä?
Tietynlaista ankeutta. 80-luvulla elettiin jo nousukautta, mutta se ei vielä näkynyt ympäristössä tai ainakaan Porissa. Kun tultiin pikkuhiljaa 2000-luvulle, hommat alkoivat kasvaa semmoiseksi, mitä se nyt on ja mikä mun silmiini näyttää hyvältä.

Minkä trendin toivoisit tekevän paluun 80-luvulta?
Takatukka ja vaatteet. 80-luvulla trendeille naurettiin, mutta nyt ne kelpaavat taas. Katselin Areenasta vanhoja Metsoloita, ja nehän pukeutuvat yhtä trendikkäästi kuin Kallion nuoret.

Uusin sooloesityksesi on nimeltään Kasarilapsi.
Miksi juuri 1980-luku inspiroi sinua?
Olen syntynyt 1982 ja elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sieltä alkaa tulla koko ajan enemmän ja enemmän havaintoja, joista haluan lavalla kertoa.

Miten sinusta tuli stand up -koomikko?
Innostui jo nuorena Conan O’Brienin kautta stand up -komediasta. Myöhemmin hyvä ystäväni ilmoitti minut stand up -kurssille, johon sisältyi ensimmäinen keikka. Se oli menoa oikeastaan heti. Tiesin, että tätä haluan tehdä.

Millaisia muistoja nousee omasta lapsuudestasi?
Hyviä muistoja, varsinkin koulusta ja kesälomista. Kesät pyöräiltiin ja pelattiin jalkapalloa. Kasettisoittimelta kuunneltiin Offspringiä ja ajettiin ympäri kyliä.

Millaista oli kasvaa aikana ennen älypuhelimia ja somea?
Meille se oli silloin normi. Eihän sitä osannut kaivata mitään muuta. Varmasti hyvä juttu silloin. Mulle tuli kännykkä 14–15-vuotiaana.

Mitkä 80-luvun musiikki-, elokuva- tai tv-ilmiöt ovat sinulle rakkaimpia?
Niitä on hurja määrä. Elokuvien puolelta kaikki klassiset Arnold Schwarzenegger -pätkät on katsottu. Beverly Hills kyttä oli kova juttu ja myöhemmin Star Wars -elokuvat ja muut. Musiikissa olen mennyt samaa reittiä kuin monet muutkin. Yhtäkkiä tuli Guns N’ Roses ja Metallica ja se oli menoa. MusiikkiTV alkoi näkyä ja se toi mukanaan tosi paljon musiikkia ja elokuvia.

Millaista on tehdä huumoria 80- ja 90-lukujen ilmiöistä?
Erittäin mukavaa, koska niihin liittyy paljon aiheita ja asioita, jotka ihmiset muistavat ja joihin he samaistuvat. On hienoa nähdä miten paljon ihmiset innostuvat, kun alan puhua ajan ilmiöistä. Ihmiset voivat innostua pienistäkin asioista, kuten vaikkapa siitä, millainen prosessi oli piirtoheittimen käynnistäminen koulussa. Tällaiset asiat saavat ihmiset hykertelemään.

Antti Haapalan Kasarilapsi-stand up show Villa Ranassa Jyväskylässä 
pe 24. huhtikuuta kello 19.

Artikkeli Takatukka takaisin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Tulevaisuudessa Jyväskylän Kaupunginkirkossa istutaan nykyistä mukavammin kallistetuissa penkeissä, kuoriosaan saadaan luiska – ja kuullaanpa kirkossa joskus ehkä flyygelinkin soittoa.

Remontin suunnitellaan alkavan syksyllä. Hankesuunnittelun keskiössä ovat ajanmukaiset ja esteettömät tilat, jotka mahdollistavat niin monipuolisen jumalanpalveluselämän, kirkolliset toimitukset kuin pienryhmien tapaamiset – ja taipuvat myös nykyistä paremmin erilaisten tapahtumien ja konserttien järjestämiseen.

– Tällä hetkellä tehdään toteutussuunnitelmia. Sen jälkeen haemme rakennuslupaa sekä tarvittavat lausunnot museovirastolta, kirkkohallitukselta ja kapitulilta. Kevään aikana suunnitelmat vielä tarkentuvat, sanoo Jyväskylän seurakunnan kiinteistöpäällikkö Raino Holappa.

Kirkkoneuvosto päättää suunnitelmista kevään aikana.

Vuonna 1880 valmistuneen kirkon edellinen remontti on tehty 1980-luvulla, ja talotekniikka kaipaa päivitystä. Myös kirkon tiiliverhous on paikoin rapistunut ja julkisivua on jouduttu osin verkottamaan irtoavien tiilien varalta.

Kattava hankesuunnitelma sisältää kaikki rakennuksen tekniset järjestelmät. Kaukolämmön laitteisto aiotaan uusia kokonaisuudessaan. Uudelle ilmanvaihtokoneelle rakennetaan kirkon lattian alle konehuone.
Esteettömyyttä ja liikkumista ollaan helpottamassa erilaisilla ratkaisuilla ja arvokohteet konservoidaan. Myös urut pääsevät käsittelyyn.

– Välipohjarakenteita tiivistetään, alapohjaa puhdistetaan, katto ja julkisivut korjataan sekä parannetaan ulkopuolen vesieristeitä ja veden ohjausta. Sisäpinnat pestään, maalataan tai konservoidaan Holappa jatkaa.

Muutos- ja korjaustöiden jokaisessa vaiheessa huomioidaan työn kohteen ainutlaatuisuus ja arvokkuus.

Kirkon ovet sulkeutuvat elokuussa, jolloin jumalanpalvelukset siirtyvät Valtiontalon Silmuun tai Taulumäen kirkkoon. Kun suunnitelmista on päätetty, työt alkavat myöhemmin syksyllä työmaan aitaamisella ja suojaustöillä. Jos remontti etenee suunnitellusti, ovet avautuvat jälleen alkuvuodesta 2028.

Hankkeen kustannusarvio on 5,2 miljoonaa, josta kuluvalle vuodelle on varattu kaksi miljoonaa euroa.

Artikkeli Mukava asento kirkon­penkissä on pian totta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.