Kokonaiskirkon uuden strategian laatiminen vuodelle 2027–2032 aloitettiin keväällä 2025, jolloin kirkkohallituksen täysistunto asetti projektille ohjausryhmän ja työryhmän. Strategian laatimiseen on kutsuttu mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet neljän strategiawebinaarin ja niihin liittyvien työpajojen kautta.

Kirkon lähetystyön toimikunta, joka on piispainkokouksen nimeämä ja sen alainen toimikunta, päätti kokouksessaan viime joulukuussa osallistua aktiivisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uuden strategian työstämiseen. Nyt takana on jo kaksi lähetystyön tiimoilta järjestettyä omaa strategiatyöpajaa. Kesäkuun alussa kirkon lähetystyön toimikunnan valitsemat edustajat kokoontuvat kolmanteen ja viimeiseen webinaariin.

Mukana ovat olleet muun muassa some- ja verkkotoimittaja Menni Nousiainen Espoon hiippakunnasta sekä lähetystyön ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Matti Mäkinen Tampereen hiippakunnasta. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sopimusjärjestöt ovat olleet kattavasti mukana työskentelyssä ja näky on ollut yhteinen – uudessa strategiassa tulisi mainita rohkeasti lähetystyö, kirkon missionaarinen olemus ja huomioida globaalin kirkon ulottuvuus.

Lähetys ja ykseys, missio ja ekumenia, ovat kirkon kaksi tukijalkaa. Kirkko on missionaarinen, ja kirkko on yksi. Siksi lähetystyön tulisi näkyä kirkon strategiassa, muistuttamassa kirkon missionaarisuudesta nousevasta perustehtävästä, tiivistää Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko.

Hän jatkaa, että lähetystyö voisi konkretisoitua fokusoinnilla seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lähetystiedon lisäämiseen ja maahanmuuttajatyön merkityksen korostamiseen.

Strategia ei voi olla liian Suomi-keskeinen

Keskustelut lähetysyön strategiatyöpajoissa ovat toistuvasti tuoneet esille kristinuskon globaalin ulottuvuuden. Strategia ei saa olla liian Suomi-keskeinen, koska kirkkomme on osa maailmanlaajaa kristillistä perhettä.

Tästä muistuttaa myös Kirkkohallituksen tarjoama strategiawebinaarien aineisto, jossa Luterilaisen maailmanliiton teologian, lähetyksen ja oikeudenmukaisuuden osaston johtaja Sivin Kit muistuttaa kirkon globaalista olemuksesta. Toinen aineistossa esille tuleva tärkeä näköala on evankelioinnin merkitys osana kristillistä perinnettä.

Nykyisessä Ovet auki. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026-dokumentissa lähetystyö on kirkkolakia mukaillen ollut selkeästi sanoitettuna kirkon keskeisenä tehtävänä.

Kirkon lähetystyön toimikunnan näkökulmien esiintuominen on erityisen arvokasta, koska edustajat tulevat kaikista kirkon hiippakunnista ja he ovat hyvin perillä omien hiippakuntiensa lähetystyön tilanteesta, toteaa Jukko. Järjestöjen erityisosaaminen tulee puolestaan ennen kaikkea kansainvälisestä työstä maailmalla.

Näiden kahden näkökulman – kotimaisen ja ulkomaisen – yhdistäminen ja maailmanlähetyksen kokonaistilanteen ja kehityssuuntien esiintuominen ovat kirkon lähetystyön toimikunnan erityisosaamista, jota kellään muulla elimellä ei Suomen ev.-lut. kirkossa ole. Siksi toimikunnan esiin nostamia aiheita olisi hyvä saada strategiaan mukaan, Jukko toteaa.

Lähetystyö tuo toivon näkökulmaa muutoksien keskellä

Yllättävät sodat ja konfliktit, samoin kuin monet luonnonkatastrofit sekä samaan aikaan tapahtuvan ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset vaikuttavat monin tavoin lähetystyön toteuttamiseen nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Vaikka lähetystyössä tapahtuu kaiken aikaa muutoksia ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti, lähetystyö tapahtuu aina toivon näkökulmasta. Kriisit ovat nimittäin aina myös mahdollisuus johonkin uuteen, Jukko toteaa.

Lähetys on liike, joka menee eteenpäin. Yksikään strategia ei siksi pysty sitä tarkoin kuvaamaan. Se, mikä tänään on todellisuutta, voi jo huomenna olla muuttunut. Ehkä kirkon strategiankin aikajänne voisi olla lyhyempi, Risto Jukko pohtii.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusi strategia astuu voimaan vuonna 2027. Strategiaa työstetään vielä loppukevään ja kesän aikana. Kirkon lähetystyön toimikunnan ja lähetysjärjestöjen lisäksi strategiatyöskentelyyn on luonnollisesti osallistunut aktiivisesti seurakuntien edustajia tahoillaan ympäri Suomen.

Jos haluat pitää oman strategiatyöpajan ennen prosessin päättymistä, löydät siihen ohjeet ja tarvittavat tiedot täältä:  Kirkon strategia 2027–2032 – EVL Plus. Uusi strategia on tarkoitus hyväksyä kirkkohallituksen täysistunnossa syyskuussa 2026.

Artikkeli Kirkon lähetystyön toimikunta ja lähetysjärjestöt aktiivisesti mukana kirkon käynnissä olevassa strategiaprosessissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Lähetysportaali – kaikki tieto yhdessä paikassa

Työhön tullessani huomasin, että seurakunnan lähetyskohteita oli hyvin paljon, mikä teki kokonaisuuden hahmottamisesta vaikeaa. Sama haaste koski myös muita työntekijöitä. Ratkaisuksi päätimme luoda lähetysportaalin, joka kokoaa kaiken tiedon yhteen paikkaan. Portaalissa kokoaa yhteen:

• ajantasaiset tiedot nimikkoläheteistä ja lähetyskohteista
• kuvat, videot ja kirjeet kentältä
• lähetyspiirien ja -tapahtumien materiaalit
• rukousaiheet ja ajankohtaiset päivitykset

Alustaksi valittiin Weebly, jonka avulla loimme sivuston nimikkokohteista, lähetyspiireistä, lähetyskahvilasta ja lähetyskirpputorista. Osa kohteista toimii alueilla, joissa turvallisuussyistä tieto ei voi olla julkista. Siksi portaali on salasanan takana ja tarkoitettu vain työntekijöille. Työntekijöille on myös oma WhatsApp-ryhmä, jossa ilmoitamme uusista päivityksistä.

Olemme huomanneet, että seurakuntalaisia kiinnostavat erityisesti ihmiset. Siksi olemme valinneet nimikkokohteiksi perheitä ja pariskuntia, jotka kertovat aktiivisesti elämästään ja työstään kentällä.

Suoralähetykset työntekijäkokouksissa

Joka kuukausi pidettävissä työntekijäkokouksissa on mukana 10 minuutin suoralähetys yhdestä lähetyskohteestamme.  Kerromme itse yhdestä kohteestamme kuvien ja viimeisimpien uutisten kera, kutsumme nimikkolähetin työntekijäkokoukseemme vierailulle tai otamme Teams-yhteyden esimerkiksi Afrikkaan ja haastattelemme lähettejä heidän omassa ympäristössään.

Suoralähetyksissä:

• työntekijät voivat esittää kysymyksiä
• kuulemme tuoreimmat kuulumiset kentältä
• rukoilemme ja siunaamme lähetit yhdessä

Vuodesta 2025 alkaen seurakunnan eri työalat ovat valinneet omat lähetyskohteensa ja kertovat niiden kuulumisista vuorollaan. Mukana ovat varhaiskasvatus ja perhetyö, aikuistyö, kirkkomusiikki, diakoniatyö ja nuorisotyö. Muiden kohteiden esittelyistä vastaa lähetystyö.

Lähetystyö osana seurakunnan arkea

Pienet, konkreettiset teot ovat tehneet lähetystyöstä koko seurakunnan yhteisen asian. Kun työntekijät tietävät, mitä lähetystyö on ja mitä kohteita tuemme, he voivat luontevasti liittää sen osaksi omaa työtään. Tästä esimerkkeinä:

• Varhaiskasvatus on tehnyt lähetysaiheisen korttipelin, jota pelataan kerhoissa ja kouluissa.
• Majataloilloissa vierailee lähettejä eri puolilta maailmaa.
• Messuissa nostamme esiin nimikkokohteita ja kerromme ajankohtaisia kuulumisia.

Lähetystyö kutsuu meitä yhteyteen, rukoukseen ja vastuuseen – ja ennen kaikkea näkemään, miten Jumalan työ kantaa yli rajojen.

Artikkeli Korttipelistä majataloiltoihin – lähetystyö on Lempäälässä kaikkien yhteinen juttu julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Pienikin lahjoitus voi olla alku suurelle kesämuistolle. Lahjoita haluamasi summa Mobilepaylla numeroon 44977 tai lahjoita osoitteessa kotimaanapu.fi. Keräysaika päättyy 30. huhtikuuta.

Hae perheellesi kesäiloa

Kouvolassa asuvat vähävaraiset lapsiperheet voivat anoa vapaalippuja Kouvolan seurakuntayhtymän nettisivuilla 15.4.-17.5. Seurakuntien diakoniatyötekijöiden tiimi käsittelee hakemukset luottamuksellisesti hakuajan päätyttyä. Päätökset ilmoitetaan kaikille hakijoille toukokuun loppuun mennessä. Mikäli keräystuotolla ei saada kaikille kriteerit täyttäville perheille vapaalippuja, lippujen saajat arvotaan.

Keräyslupa Kirkkopalvelut ry RA/2020/639

Artikkeli Kesäiloa 2026 -keräys vähävaraisille lapsiperheille Kouvolassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Moni maaseudulla asuva ei ole rekisteröinyt syntymäänsä tai avioliittoaan, mikä estää pääsyn sosiaaliturvan piiriin. Naisilla ei usein ole ollenkaan omaa pankkitiliä, vaikka sellainen tarvitaan etuuksien vastaanottamiseksi.
– Tuemme haavoittuvassa asemassa olevia, syrjäseuduilla asuvia yhteisöjä pääsemään taloudellisten palveluiden ja sosiaaliturvan piiriin. Ilman pankkitiliä tai virallisia asiakirjoja ihminen jää helposti kaiken ulkopuolelle, Shakiya sanoo.

Nepalin maaseudulla 80–85-vuotiaatkin voivat olla fyysisesti aktiivisia: he kantavat polttopuita, hoitavat eläimiä ja työskentelevät jyrkillä rinteillä. Kaupungeissa tilanne on toinen. Yhä useampi ikääntynyt päätyy vanhainkotiin, usein vastoin omaa toivettaan, kun lapset asuvat ulkomailla.

Hyvä vanhuus tarkoittaa Shakiyan mukaan ennen kaikkea turvaa ja rauhaa sekä mahdollisuutta elää arvokkaasti oman perheen kanssa.
-Yhteisvastuukeräyksen kautta voimme vahvistaa kestävää toimeentuloa, jotta perheet voisivat pysyä yhdessä. Kun koko perhe voi hyvin, myös ikääntyneet voivat elää turvallista ja arvokasta elämää, Shakiya sanoo.

Artikkeli Nepal Yhteisvastuu-keräyksen kohteena julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Syksyllä 1996 järjestettiin ensimmäinen Herrakammari, missä oli paikalla Pasin lisäksi muutama rohkea mies. Paikkana oli Salaman talo osoitteessa Kauppalankatu 15, jossa eräs ystävällinen rouva oli antanut asuntonsa seurakunnan käyttöön. Siitä lähtien Pasi on ollut kammarin vakiokävijä, aina kun muut työteliään ja menevän miehen aktiviteetit ovat antaneet myöten.

– Täällä on mielenkiintoisia esitelmiä ja juttuja, ja näkee samalla paljon tuttuja. Eikä pidä unohtaa hyvää uskonnollista henkeä.

Pasin pöytäseurueessa nyökytellään päätä ja lisätään, että joka toinen viikko on sopiva tahti tällaiselle tapahtumalle. Kun heiltä kysyy mieleenpainuvinta iltaa vuosien varrelta, moni muistaa jääkiekkoteeman, jolloin paikalla oli noin 70 osallistujaa. Se että vieraana olleen tunnetun valmentajan nimi ei tullut heti mieleen, ei yllättänyt ketään.

URHEILU ja sotahistoria ovatkin aiheita, jotka kiinnostavat erityisesti kävijöitä vuodesta toiseen. Näin kertoo tapahtumaa viitisen vuotta vetänyt Juhani Huovila. Illan teema näkyy myös kävijämäärässä: vakiokävijöitä on 25–30, määrä kaksinkertaistuu oikein kiinnostavan aiheen myötä.

Herrakammarin alkuun juodaan kahvit ja virittäydytään tunnelmaan. Ohjelman avaa vierailijan pitämä esitelmä illan aiheesta. Sitten seuraa keskustelu ja lopuksi pidetään iltahartaus. Seitsemän uutisiksi ehtii hyvin kotiin.

– Tämä formaatti on todettu sangen toimivaksi. Keskustelu on usein vilkasta, toteaa Huovila tyytyväisenä.

Käsiteltäviä teemoja miettii työryhmä, johon kuuluu Huovilan lisäksi kolme henkilöä. Ehdotukset ja vinkit kiinnostavista aiheista ovat tervetulleita. Herrakammarin tunnelmaa Huovila kuvaa rennoksi ja välittömäksi, ja tilaisuus on löytänyt paikkansa seurakunnan tarjonnassa.

– Herrakammari on omanlaisensa matalan kynnyksen tapahtuma, joka ei kilpaile saunailtojen ja raamattupiirien kanssa.

TAPAHTUMAN nimi saattaa herättää joissakin kysymyksiä. Herraseuraan vivahtavaa nimeä mietti taannoin myös Juha Aschan, mutta paikalle uskaltauduttuaan hän on viihtynyt tavallisten miesten ja mielenkiintoisten juttujen parissa nyt kahden vuoden ajan. Huovila löytää nimen taustalta kaksi versiota.

– Toinen juontaa mummokammariin, tämä oli ikään kuin miesten vastaava juttu. Toinen versio liittyy legendaariseen ja isompaan Herra-nimeen.

Eipä silti, myös naiset ovat silloin tällöin tervetulleita miesten seuraan, kun aihe heitä erityisesti kiinnostaa.

HERRAKAMMARI kokoontuu nykyisin Kouvolan seurakuntakeskuksen Luukas-salissa. Helmikuun viimeisenä maanantaina oli vuorossa kokoontuminen numero 531. Illan vieraana oli yhteisöpappi Mia Hagman, joka kertoi ajastaan suomalaisten pappina Amerikassa. Hagmanin värikäs kuvaesitys ja kerronta naulitsi jokaisen katseen ja huomion. Kyllä tässä kammarissa on toden totta aivan oma miehinen otteensa.

Artikkeli Innostavia aiheita miehisessä illassa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkkovaltuutettu Matti Kaarlenpojan vuonna 2019 tekemä aloite seurakuntien yhdistämisestä johti selvitystyöhön, jonka tuloksena syntyivät viime vuonna Anjalankosken, Elimäen ja Kouvolan seurakuntien aloitteet seurakuntajaon muuttamisesta.

SEURAKUNNAN nimestä äänestettiin täysistunnossa.Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli esitti uuden seurakunnan nimeksi Kymijoen seurakunta. Tätä nimeä on kannattanut myös Kouvolan seurakuntien enemmistö ja seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Edustaja Vuokko Vänskä teki kannatetun esityksen, että nimeksi tulee Kouvolan seurakunta, jota Kotimaisten kielten keskus oli suositellut lausunnossaan uuden seurakunnan nimeksi. Lausunnon mukaan seurakunnan nimen tärkein tehtävä on yksilöidä ja paikantaa kohteensa. Äänestyksessä Kouvolan seurakunta -nimeä kannatti kahdeksan ja Kymijoen seurakunta -nimeä kolme edustajaa. Yksi äänesti tyhjää.  

UUDEN seurakunnan kirkkoherraksi tuomiokapituli siirtää teologian tohtori, Kuusankosken kirkkoherra Kimmo Ylikankaan 1.1.2027 alkaen. Tuomiokapituli lakkautti kaikkien Kouvolan seurakuntien kirkkoherrojen virkamääräykset, ja muutti tehtävät kappalaisen viroiksi 1.1.2027 alkaen. Kaikilla Kouvolan seurakuntien kirkkoherroilla oli mahdollisuus ilmaista tuomiokapitulille kiinnostuksensa uuden seurakunnan kirkkoherran virkaa kohtaan.

TUOMIOKAPITULI nimesi järjestelytoimikunnan, joka päättää uudenseurakunnan toiminnan aloittamiseen liittyvistä asioista ja toimii siihen saakka, kunnes uudella seurakunnalla on kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto. Jäsenet kirkkovaltuustoon valitaan marraskuun seurakuntavaaleissa. Puheenjohtaja Kimmo Ylikankaan lisäksi toimikuntaan kuuluu 14 jäsentä, jotka edustavat Kouvolan alueen viittä nykyistä seurakuntaa: Anjalankoskelta Tero Suutari, Merja Rasi ja Elina Lehtomäki, Elimäeltä Elina Nordenswan ja Ilpo Ruokonen, Kouvolasta Jutta Ojanen, Lilli Kailio, Arto Sahamies ja Antero Rossi, Kuusankoskelta Ritva Janhunen, Reino Grönlund ja Leena Inkilä sekä Valkealasta Antti Uljas ja Mikko Rasimus. Kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

MITÄ muutos merkitsee seurakuntalaisille? Kimmo Ylikankaan mukaan muutos on hallinnollinen eli seurakunnallisessa toiminnassa ei huomaa näkyviä muutoksia.

– Paikallinen toiminta säilyy jokaisella alueella. Työntekijöiden erityisosaaminen voidaan kuitenkin hyödyntää laajemmin uudessa mallissa. Uudistus tehtiin, jotta seurakunnan toimintaedellytykset voidaan turvata Kouvolassa tulevaisuudessakin.

– Uusi seurakunta kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Perimmäisenä tavoitteena on se, että usko, toivo ja rakkaus tulisivat esille vielä voimakkaammin Kouvolassa, Ylikangas lisää.

Artikkeli Kouvolan seurakunnat yhdistyvät julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Eräänä pääsiäisenä munien saalistajat löysivät yllätyksekseen keittiön pöydän alle teipatun salaperäisen avaimen, johon oli kaiverrettu numero, ja mukana oli myös jänön omin käpälin kirjoittama viesti: ”Ken oven tämän aukaisee, hän suklaamunan syödä saa. Siis riennä taloon avaraan, joss’ matkalippuja ostetaan.”

Viesti aiheutti etsijöille aivosumua, mutta ankaran pohdinnan jälkeen he äkkäsivät, että suippokorva oli tehnyt pesänsä kotimme lähellä olevan rautatieaseman säilytyslokeroon. Pupu siis onkin VR:n miehiä!

Lisäksi jänöjussi kuuluu tietojemme mukaan Pupulan ev.lut. seurakuntaan ja sopii vakaumuksensa vuoksi mainiosti pääsiäisen vertauskuvaksi. Sen pesäkolo on pimeä maakuoppa, joka muistuttaa Jeesuksen viimeistä leposijaa. Sieltä pupu pomppaa esiin, kuten Herra haudastaan.

Pupun etujalat ovat lyhyemmät kuin takajalat. Siksi se juoksee ylämäkeen nopeammin kuin pirullinen ketun kehveli.  Niin se pystyy karistamaan kiusaajansa jäljiltään.

Minua ei aina huvita juosta ylämäkeen. Mutta jos kerran pupu – niin miksen minäkin! Sillä tavalla tuo munien jakelija sopii meille malliksi. Ajattelehan pupun nöyrää asennetta elämäsi vaikeina hetkinä ja miettiessäsi hiljaisen viikon tapahtumia. Pääsiäisenä saat sitten iloita Vapahtajan ylösnousemuksesta niin kuin pesästään pomppaava pupu.

Lasse Karppela
kappalainen, Kouvolan seurakunta
Kirjoittaja pomppii tilaisuudesta toiseen Kouvolan seurakunnassa

Artikkeli Pääsiäispupu onkin VR:n miehiä! julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Uskon, että nykypäivän levottomuus lisää kaikilla turvan hakemista. Lapsille on puhuttava heidän omalla kielellänsä. Tyhjä yllätysmuna on se oivallus.

Näytelmien kertojana toimiva Johanna tietää, että useampi perättäinen näytös on kaikille iso rypistys. Vapaaehtoisten ikääntyessä ja lasten määrän vähetessä oman henkilöstön osuus onkin lisääntynyt. Myös nuoria aikuisia on saatu ilahduttavasti mukaan.

Johannalle pääsiäinen on ennen muuta ylösnousemusjuhla. Pääsiäisyön messussa muistetaan kastetta. Siksi kirkon kuoriosasta löytyy kastemalja. Meidät on kastettu Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Musiikki on olennaista näytelmässä

Nuorisotyönohjaaja Enni Järvikangas oli ensimmäistä kertaa mukana pääsiäisnäytelmässä harjoitteluvuonna 2012 ja sitä seuraavana vapaaehtoisena. Vuosien myötä paljon on muuttunut, mutta ydin on säilynyt samana. Näytelmä kuljettaa katsojaa palmusunnuntain aasinratsastuksesta tyhjälle haudalle. Enniä koskettaa tekstin konkreettisuus ja henkilökohtaisuus: Minun puolestani Jeesus kärsii ja kuolee. Tyhjä risti viestii rakkaudesta minua kohtaan.

Näytelmän kesto on reilu puoli tuntia. Olennaista on musiikki, esimerkiksi laulut Tahdon muistaa pitkäperjantain, Hän ei ole enää täällä ja Pääsiäinen jatkua saa. Näytelmässä katsojat pääsevät yhtymään Isä meidän -rukoukseen.

Väkevimmin pääsiäisen sanoman Enni aistii kiirastorstain iltamessussa, jossa eletään Jeesuksen viimeistä yhteistä iltaa. Opetuslasten kynttilät sammuvat, ja kirkko jää pimeäksi.

Pääsiäisen arkistuminen surettaa

Seurakuntapastori Piia Tötterström pohtii pääsiäisen arkistumista sen myötä, että kaupat ovat lähes jatkuvasti avoinna ja juhlapyhien määräkin supistunut. ”On surullista, jos meillä ei ole enää entisessä määrin tilaa uskolle ja aikaa hiljentymiseen”.

Jo Lahdessa Piia pääsi kokemaan pääsiäisyön väkevät fanfaarit, kun aamukahteen kestäneessä messun kahvihetkessä ihmiset hehkuivat täynnä iloa ja riemua.

– Meidät lunastettiin. Se on uskonelämän ydin. Kaikki Raamatun lupaukset lunastettiin yhdessä hetkessä. Mitä tahansa tapahtuu, minulle on aina se pelastus… Sen uskon pitäisi olla myös juhlan jälkeen sitä normaalia tosielämää, ei mitään suorittamista.

Piia muistaa elävästi vuoden 2019 pääsiäisyön tuoreena harjoittelijana Inkeroisten yömessussa. Kirkosta poistuessa työporukan omat desibelitkin laskeutuivat kuiskauksiksi. ”Nähdään…” Kotiin ajaessa vielä pohdin, miten ”pienenä murusena maailmankaikkeudessa minulla on merkitys ja minut on myös murusena pelastettu. Samaan aikaan surin sitä tärkeintä, mikä niin monelta rakkaalta vielä puuttuu.”

Piia toteaa, että joskus oman työpäivän keskelläkin voi tulla tunne, että juuri nyt tulee puhua Jumalalle jostain tietystä ihmisestä. Vuosia sitten oma isä sairastui äkillisesti. ”Aloin rukoilla ja sain rauhan. Jumala vastasi siihen rukoukseen.”

Uskonelämän hoitamisen peruspilarit

Myös Enni muistuttaa uskonelämän hoitamisen neljästä peruspilarista, Raamatusta, rukouksesta, seurakuntayhteydestä ja ehtoollisesta. Yksin kotonakin voi some-päivitysten kautta vahvistua, mutta jos joku seikka jää askarruttamaan, siitä voi tulla puhumaan, vaikka nuortenillassa kahden kesken.

Lastenohjaajista Leena-Kaisa Katajala kertoo olleensa näytelmissä mukana useampana vuonna muun muassa Pietarin roolissa. Häntä puhuttelee juhlassa Jeesuksen ylösnousemus.

Marika Lohman-Mettälälle joulu- ja pääsiäisnäytelmät ovat ihanaa vaihtelua lastenohjaajan työhön. Enkelin roolin kautta näytelmä tarjoaa suuren määrän vahvoja tunteita. Lopussa nähdään ilo.

Outi Kulmala on puolestaan esittänyt sotilasta. Alkujännityksen väistyessä elämykset antavat itsellekin virkistystä. Ohjaajat uskovat, että näytelmä puhuttelee enemmän kuin pelkkä kirjasta lukeminen. Lasten naamoista sen näkee.

Kaikille avoin pääsiäisnäytelmä Inkeroisten kirkossa tiistaina 31.3. klo 18 ja Sippolan kirkossa kiirastorstaina 2.4. klo 9.15.

Artikkeli Tyhjä munankuori puhuttelee julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Musiikki oli minulle tapa olla isän kanssa, muistan isäni hänen äänestään. Silloin ajattelin, että minustakin tulee kanttori.

Lopulta Nieminen löysikin itsensä kirkkomusiikkia opiskelemasta. Samaan aikaan hän pohti syvällisesti, oliko kyse unelmasta vai päähänpinttymästä. Entä jos hänestä tulisikin gospelmusiikin laulaja. No tulihan hänestä, ja paljon muutakin.

– Perustin vuonna 2014 toiminimiyrityksen ja julkaisin ensimmäisen albumini. Toimin samaan aikaan osa-aikaisena kanttorina.

Korona-aika sotki Niemisen yrittäjä- ja työkuviot ja iski kovaa myös henkisesti. Viime vuodesta lähtien hän on toiminut täysipäiväisenä yrittäjänä, ja nauttii monipuolisesta työsarastaan.

– Yrittäjyys tuo minulle hyvinvointia ja on parasta elämässäni. Unelmani on saada jatkaa yrittäjänä vielä kauan.

HENGELLINEN rytmimusiikki eli gospel on Niemisen musiikkityyli, jota hänen kolme jo julkaistua albumiaan sisältävät. Laulut ovat hänen omia sävellyksiään, sanoitukset hän on tehnyt yhdessä siskonsa kanssa.

– Olen syvästi uskossa ja saanut lahjani Jumalalta, musiikki on minun elävä uhri. On minulle ehdotettu muutakin musiikkia, mutta gospel on minun juttuni.

Tukea valintaansa Nieminen on saanut myös Saara Aallolta, jonka lauluvalmennuksesta hän on saanut nauttia. Aallon oppiin Nieminen meni vuoden 2025 Voice of Finlandiin osallistumisen jälkeen. Tuo kokemus sai hänet janoamaan kehitystä.

– Saaran valmennus vei minua laulullisesti eteenpäin. Samaa voin sanoa Maija Kaurismaasta, joka toimii laulunopettajanani Suomessa. Hänen ideastaan kokeilin myös joulubiisiä, joka toi Suuren Joululaulukilpailun 2025 voiton.

Niemisellä on opettaja myös New Yorkissa, nämä tunnit toteutuvat etäyhteydellä. Kun tiimiin lisää Tuomas Aukion, joka sovittaa, miksaa, äänittää ja soittaa monia soittimia taustalle, on ryhmä koossa. Musiikki on suomenkielistä, ainakin toistaiseksi.

KEHITTYMINEN muusikkona ja yrittäjänä on Niemiselle mieluista. Kirkkomusiikin AMK-opinnot on suoritettu, musiikkipedagogian opiskelu on menossa. Hän on kulttuurituottaja sekä omaa sairaala- ja hoivamuusikon koulutuksen.

– Ymmärrän ikääntyneiden fysiikkaa, mielenterveyttä ja muistia, ja tuen heidän osallistamistaan. Soitan heille musiikkia ja kysyn, mitä ajatuksia ja muistoja se heille tuo. Mukaan kuuluu tietenkin useiden suosittujen toivelaulujen laulattamista.

Tämän kevään aikana Nieminen vierailee hoivamuusikkona Agricolan suomalaisen seurakunnan alueella sijaitsevissa 16 yksikössä. Hän toimii myös aktiivisesti Musiikkikuntoutus Musisoiva ry:ssä, joka edistää alan tunnettuutta ja merkitystä.

Nieminen johtaa kolmea kuoroa: Kouvolan Naiskuoro, Kuusankosken seurakunnan Gospelkuoro ja Lapinjärven laulupiiri. Sen lisäksi hän pitää musiikkileikkikouluja ja tekee kanttorin sijaisuuksia esimerkiksi Kuusankoskella. Ja soittokin sujuu, sillä hän hallitsee pianon sekä kieli- ja puhallinsoittimia.

TOUKOKUUSSA on luvassa uusi singlelevy, ensimmäinen otos ensi helmikuussa ilmestyvältä neljänneltä albumilta. Spotify, YouTube ja iTunes ovat tämän päivän sähköisiä julkaisualustoja, mutta perinteinen cd-levykin on luvassa.

– Toiveeni on, että kuuntelijat hankkisivat myös fyysisiä levyjä sekä arvostaisivat ja tukisivat näin musiikin tekijöitä.

Ennen koronaa Nieminen heitti noin 100 keikkaa vuodessa, nyt niitä on muutama kuukaudessa. Yleensä hän esiintyy seurakunnan tilaisuuksissa, mutta omia konserttejakin on silloin tällöin.

– Kivahan se olisi, jos saisi tehdä enemmän omaa musiikkia ja lisää keikkoja.

Artikkeli Monipuolisesti musiikin pauloissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Parisuhteessa voi olla vuorovaikutusongelmia, mikä voi ilmetä riitelynä, mykkäkouluna tai yhteyden katoamisena. Usein tapaamisten aiheina ovat myös elämänvaiheisiin liittyvät kriisit tai psykososiaaliset vaikeudet. Elämänvaiheisiin liittyvät kriisit tarkoittavat esimerkiksi lapsen syntymää, lapsettomuutta, tyhjää pesää tai eläkkeelle siirtymistä.

Kaiken perustana on läheiseen ihmissuhteeseen liittyvät tarpeet – tulenhan nähdyksi, kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi? Kouvolan perheneuvonnan työntekijät muistuttavat, että asioista kannattaa aina puhua. Jos jokin asia alkaa vaivata, se kannattaa rohkeasti ottaa puheeksi puolison kanssa. Tärkeää on pyrkiä puhumaan rauhallisessa mielentilassa, eikä riidan keskellä. Jos tunteet kuumenevat keskustelun aikana, on hyvä ottaa pieni erätauko, vetää henkeä, ja palata asiaan sitten, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Keskustelulla on voima avata parisuhteen lukkoja, sillä se lisää ymmärrystä itseä ja toista kohtaan. Tärkeää on muistaa myös suhtautua kriittisesti omaan ajatteluun, sillä moni riita saa alkunsa virheellisistä tulkinnoista.

PERHENEUVONNASSA nähdään positiivisena muutoksena se, että nuoret hakevat apua herkemmin kuin aiemmat sukupolvet. Nuorilla on taitoa ja halua puhua tunteista. Vanhemmat panostavat lapsiin ja vanhemmuuteen paljon, ja tuoreet isät ovat aiempaa aktiivisempia.

Huolestuttavana suuntana nähdään monien palveluiden heikentyminen, mikä heijastuu myös perheneuvonnan työhön, sillä perheneuvonta on osa paikallista auttamisverkostoa. Perheneuvonnassa on myös huomattu, kuinka maailmalta kantautuvat sotauutisoinnit luovat ulkoista turvattomuutta. Myös huoli työpaikoista ja taloudesta on kasvanut.

KOUVOLAN perheneuvonnassa työskentelee kolme perheneuvojaa ja erityistyöalojen päällikkö Mia Räty, joka tekee myös asiakastyötä.

– Työmme ydin on kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä ihmisistä välittäminen. Katsomme avarasti suhteiden ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Arvostamme ihmisten rohkeutta tulla puhumaan ulkopuoliselle omista, hyvin henkilökohtaisista asioista. Me perheneuvonnan työntekijät olemme ylpeitä kirkosta, joka tarjoaa tällaisen ilmaisen ja laadukkaan palvelun, jonka kautta seurakunta tulee lähelle ihmisten arkea.

Juhlaluento Maria-salissa

Miksi rakkaus kompastuu pikkujuttuihin? Miten parisuhteessa säilytetään hyvä tunneyhteys? Tule Kouvolan seurakuntakeskuksen Maria-saliin tiistaina 14.4. klo 18-19.45 kuuntelemaan juhlaluentoa aiheesta ”Rakkauden logiikka – miksi rakkaus kompastuu pikkujuttuihin ja miten päästä yhteyteen”. Luennoitsijana on psykologi, tunnekeskeinen paripsykoterapeutti ja tietokirjailija Eira Eklund-Mikola. Kouvolan perheneuvonnan 50-vuotisjuhlakahvit ovat tarjolla sadalle ensimmäiselle klo 17-18.

Artikkeli Perheneuvonnasta avaimia parisuhteen lukkoihin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.