Kultainen sääntö

Jeesuksen seuraamis- ja kääntymyskehotusten kirjo koostuu lukuisista yksityiskohtaisista vaatimuksista, jotka huipentuvat kultaiseen sääntöön: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”

Sääntö nousee muiden Raamatun lakien yläpuolelle ja tarjoaa armollisen mahdollisuuden soveltaa sinänsä ehdottomia kieltoja ja käskyjä.
– Armahtavaisuus on tarpeen silloin, kun joudutaan vaikeuksiin Jumalan valtakunnan etiikan ja oman arkirealismin ja raadollisuuden kanssa. Ei ole tarkoitus, että ihminen tukahtuisi syntisyyteensä, vaan että hän kääntyisi ja tekisi parannuksen, Riekkinen tähdentää.

Vuorisaarnan absoluuttisiakin eettisiä ohjeita on osattava soveltaa siten, että ne pystytään ymmärtämään ja toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyn hengessä.
– Saarnasikermän tarkoituksena ei ole vain heijastaa ihmisen syyllisyyden ja vajavaisuuden varjokuvia tai korostaa pelastumista yksin armosta. Eettiset velvoitteet ovat kutsu konkreettiseen toimintaan, Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen tässä ja nyt.

Rakkauden sanoma rautalangasta

– Vuorisaarnassa Jeesus ohjaa meidät aivan kuin rautalangasta vääntäen rakkauden salaisuuden äärelle.

Auttamisen motiivit lähtevät rakkauden valtavasta voimasta, jota kehotetaan osoittamaan kaikille. Se merkitsee posken kääntämistä ja omastaan antamista. Rukousta pahantekijän ja panettelijoiden puolesta, Wille Riekkinen tulkitsee Vuorisaarnaa.

Ihannekuva rakkaudesta huipentuu häkellyttävään ja ylivoimaiselta tuntuvaan vaatimukseen: ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”
– Viimeistään tässä vaiheessa huomaamme, ettei täydellinen rakkaus onnistu meiltä ihmisiltä. Anteeksiantamuksen, sovinnon ja rakkauden merkit ovat Jumalan rakkautta, jonka hän meissä synnyttää.
– Me emme pysty yksinkertaisesti herkeämään hyviksi. Mutta jos Kristus saa sijaa meissä ja oma itsekäs minämme suostuu astumaan taka-alalle, ihmeitä alkaa tapahtua. Me löydämme voiman ja motivaation kysellä Jumalan tahtoa, huomaamme lähimmäisemme ja löydämme elämän mielen, Riekkinen rohkaisee.

Löperö ummistaa silmänsä

Wille Riekkisen mielestä Mestarimme sanat rakkaudesta ohjaavat oivallisella tavalla koko kristittyjen tehtävää ja näkyä lähimmäisyydestä.
– Vuorisaarna ohjaa meidät kerta toisensa jälkeen kysymään, miten me kristittyinä voimme levittää uskoa, toivoa ja rakkautta tähän maailmaan. Miten lohtua, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa?

Meidän on jatkuvasti kyseltävä, miten voisimme olla auttamassa kanssaihmistä, olipa hän lähellä tai kaukana, piispa muistuttaa.
– Rakkaus ei merkitse löperyyttä ja silmien ummistamista vääryyksiltä. Se merkitsee määrätietoista työtä, verkottumista muiden auttajien kanssa ja samalla suolana ja valona olemista.

Rakkauden ja rukouksen olemukseen kuuluu, ettei niistä tule tehdä numeroa, julkisesti esiteltävää tai ihasteltavaa hyvettä.

Kaikki muutkin kuin autuaat – armahtavaiset, hiljaiset, nälkäiset, rauhantekijät, vainotut ja itkevät – on kutsuttu Jumalan valtakuntaan.
– Vuorisaarna on siis selvää puhetta meille, jotka emme ole moitteettomia ja kaikessa onnistuneita. Päinvastoin, monesti olemme ahtaalla ja kuolemansyntien riepoteltavina. Pyhyys onkin Kristuksen vaikutuksen alaisena yhä syvempää synnin ja armon tuntoa.

Artikkeli Taivasten valtakunnan perustuslaki julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

KRISTILLISEN ETIIKAN ytimessä on Niko Huttusen mukaan Jeesuksen opetuksen kiteyttävä Vuorisaarna, joka löytyy Matteuksen (luvut 5–7) ja Luukkaan (6) evankeliumeista. – Esimerkiksi ajatus vihollisrakkaudesta, jonka pitäisi olla kristityille universaalin rakkauden ihanne, on aika poikkeava ja epätavallinen tässä maailmassa.

Isä meidän -rukouksen vaikutusta koko suomalaiseen kulttuuriin ei voi liioitella.
”Osoita nimesi pyhyys, anna valtakuntasi tulla ja tahtosi toteutua maan päällä samoin kuin taivaassa”, käännösehdotus kuuluu.
– Pyhitetty olkoon, tulkoon, tapahtukoon… Nykysuomessa tällaista tyyliä käytetään puhekielessä lähinnä silloin, kun johonkin myönnytään vastentahtoisesti. ”No, tulkoon sitten valtakuntasi, jos on ihan pakko.” Ilmaisu antaa väärän signaalin alkukieleen verrattuna, Huttunen kommentoi.

NIKO HUTTUNEN huomauttaa, että Johanneksen evankeliumissa Jeesuksesta puhutaan ylösnousemuksen perspektiivistä, taivaallisena Kristuksena, jonka ihmisyys on kaventunut.
– Johanneksen Jeesus on jo aika lailla irti tästä maailmasta. Yleisissä Jeesus-kuvissa muiden ihmisten joukosta erottuukin valkopukuinen ja kirkastunut hahmo. Johannes kuvaa Jeesusta paljon ylevämmin kuin Matteus ja Luukas, joiden Jeesus on huomattavasti inhimillisempi hahmo.
– Me olemme pyrkineet pois korkeatyylisestä kielestä, jota käytetään usein käännöskielessäkin. Jeesus voi puhua Vuorisaarnassa kuin tavalliset ihmiset. Hän saattaa sanoa vaikka: ”vilkaiskaapa taivaan lintuja”.

Artikkeli Vuorisaarnan Jeesus on lihaa ja verta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Vuorisaarna tarjoaa kiehtovan ja syvällisen mallin siitä, miten meidän tulee toimia aktiivisesti, mutta samalla luottaa ”pyhään huolettomuuteen”.

EHDIMMEKÖ vaikuttaa ajoissa ilmastonmuutokseen? Sulaako ikijää, vapauttaen mielettömät määrät kasvihuonekaasuja? Romahtavatko vanhat ydinreaktorit tai radioaktiivisen jätteen säiliöt? Tulvat, nälänhätä, pula puhtaasta vedestä…

Ympäristöahdistusta tutkinut Panu Pihkala tietää, että aikamme ongelmat vakavasti ottavilla ihmisillä on voimakkaita riittämättömyyden tunteita.

– Kilvoittelu voi olla uuvuttavaa. Riippumatta siitä, miten paljon teemme, ilmaston kannalta voisimme tehdä aina enemmän, Pihkala pohtii.

AUTUAITA OVAT ympäristömurheelliset ja ilmastoahdistuneet?

– Näin näkisin. Syvä huoli planeetan tilasta ei ole ylihuolehtimista vaan rationaalinen ja tolkullinen reaktio. Lamaannuttava ahdistus ei ole tietenkään toivottava tila.

Teologian tohtori Pihkala viittaa Vuorisaarnaan (Matt. 5–7), jonka eettinen opetus innostaa ihmisiä tekemään hyvää, tässä tapauksessa toimimaan luomakunnan vastuullisina tilanhoitajina.

Mikään ei oikeuta kristittyjä luonnonsuojelun suhteen laiskuuteen, toivottomuuteen tai passiiviseen olosuhteiden hyväksymiseen.

– Pakottaminen ja määräykset eivät toimi yhtä hyvin kuin omatuntoon perustuva hyvän tekeminen, joka on olennaista luonnosta huolehtimisessa. Kristinusko voi olla tässä valtava voimanlähde.

Vuorisaarnan autuaaksi julistamisissa Jeesus lupaa murheellisille lohtua jo tässä elämässä ja viimeistään aikojen lopussa.

JEESUS AVAA toisenkin toiveikkaan näköalan: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta?

– Meillä on niin paljon asioita, mistä olla huolissaan. Ja kuitenkin: Katsokaa kedon kukkia. Onnellisuus, tulevaisuus ja toivo ovat tässä hetkessä.

– Jos ahdistumme jatkuvasti, menetämme toimintakykymme – ja ympäristön suojelemiseksi meidän on toimittava, Panu Pihkala linjaa.

TUTKIJA-PAPPI katsoo kristinuskon antavan eväitä toivon ja toimintakyvyn säilyttämiseen, sillä kristitty voi levätä pahimpienkin kriisien keskellä armon ja rakkauden varassa.
Vuorisaarna opettaa pyhää huolettomuutta: ei minulta mitään puutu.

Älkää siis huolehtiko huomispäivästä: se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Artikkeli Autuaita ovat ilmastoahdistuneet julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Jeesus on huomannut, että hänellä on hyvä ja oikea aika pitää tärkeä puhe. Yleisö haluaa kuunnella ja on tullut paikalle sitä varten.

 – Tämä on esimerkki kaikille puhujille, joilla on sanoma: Käytä hyväksi ne tilaisuudet, jotka sinulle siunaantuvat, sanoo puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio.

Moni Vuorisaarnan (Matt. 5–7 ja Luuk. 6) sanonta elää vahvasti länsimaisessa kulttuurissa.

Älkää tuomitko. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Kuinka näet roskan toisen silmässä, muttet hirttä omassasi? Varokaa vääriä profeettoja.

Mustakallion mukaan muutkin kuin kristityt tunnistavat, että Jeesuksen sanonnat ja eettiset opetukset ovat puhuttelevia. Siksi puhujien kannattaa käyttää niitä.

Esimerkiksi useimmat Yhdysvaltojen ykköspoliitikot, kuten Kennedy, Reagan ja Obama, ovat viitanneet Vuorisaarnaan tuon tuosta.

– Vuorisaarna on ehtymätön inspiraation lähde.

Jeesuksella olivat hallussa jo antiikista tutut retoriset keinot.

Autuaaksi julistamisissa jokainen virke alkaa samalla ilmaisulla. Autuaita ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset.

– Hienosti sommiteltu. Alkutoiston tekniikalla saadaan puheeseen rytmiä ja intensiteettiä. Tunnelma tiivistyy ja tilanne kiihtyy, Antti Mustakallio analysoi.

Hän pitää erityisen hienoina ilmaisuina kehotuksia katsoa taivaan lintuja ja kedon kukkia. Jos Jumala pitää niistä huolen, niin tottahan teistäkin! Vähempiarvoisesta, yleisesti tunnetusta tosiasiasta johdetaan yleinen periaate.

– Jeesus käyttää taitavasti ja mieleenpainuvasti myös metaforia: Te olette maan suola, maailman valo.

Osa opetuksista ei tunnu sopivan siihen, mitä nykyään ajatellaan. Esimerkiksi ajatus, ettei ihminen saa erota eikä naida hylättyä vaimoa, Mustakallio pohtii.

– Me teemme helposti Jeesuksesta omien toiveidemme ja mielikuviemme ihannehahmon. Vuorisaarna haastaa meidät terveellä tavalla painimaan haastavienkin ajatusten kanssa. Miksi Jeesus sanoo näin? Mitä minä itse ajattelen?

Vuorisaarna oli varmasti yleisölleen yllättävä, tuore ja puhutteleva kokemus, Antti Mustakallio uskoo.

Nasaretilaisen retoriikka on radikaalia. Hän ei viittaa vain yleisesti hyväksyttyyn tietoon, vaan myös omaan jumalalliseen auktoriteettiinsa. ”Teille on opetettu näin, mutta minä sanon teille.”

Helmiä ei heitetä sioille.

– Asenne ei ole aneleva: ”Hei, kuunnelkaa, mulla on oikeasti hyvä juttu!”, vaan Jeesus edellyttää kuulijoilta kiinnostusta. Ne, jotka pitävät hänen puhettaan arvokkaana, kuulevat ja ymmärtävät sanoman.

Johdatteleva kysymys: Onko Jeesus puhetaidon kouluttajan näkökulmasta nerokas, suorastaan jumalainen puhuja?

– Kyllä. Vuorisaarna teki valtavan vaikutuksen jo omana aikanaan ja koskettaa edelleen.

– Jeesusta ei alettu seurata vain vallankumouksellisen sanoman takia, vaan myös siksi että hän osasi esittää sen mullistavalla tavalla, Mustakallio vastaa.

Artikkeli Kaikkien aikojen puhe vuorella julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.