Etenevä silmäsairaus kuitenkin heikensi näköä, enkä enää saanut uusittua traktorikorttia. Oli tehtävä jotakin muuta. Olin jo maatalouslomittajana toimiessani tehnyt musiikin merkeissä keikkaa ympäri Suomea.

Olen tituleerannut itseäni omakustannetuottajaksi, koska olen tehnyt vuosien varrella toistakymmentä äänitettä. Ne voisi ehkä määritellä tekstipainotteisiksi lauluiksi tai kupleteiksi. Tykkään myös ihmisten laulattamisesta ja naurattamisesta.

Jyväskylään muutettuani aloin opiskella tietojenkäsittelyä. Kiinnostuksen taustalla olivat ne mahdollisuudet, joita tietokone tarjosi musiikin tekemiseen.

Olen vuosien varrella antanut atk-tukea näkövammaisille eri puolilla Keski-Suomea. Töitä olen tehnyt myös erilaisille yhdistyksille, sairaanhoitopiirille ja Valtiokonttorille.

Tietotekniikka on mennyt eteenpäin valtavin harppauksin. Erityisesti navigointi- ja tekstinlukusovellukset helpottavat näkövammaisen arkea. Maksuton NVDA-ruudunlukuohjelma tarjoaa puhesynteesin kolmellakymmenellä kielellä.

Olen testannut myös silmälaseja, joissa on pieni videokamera. Kun katseen kohdistaa tekstiin, voi kuunnella sen puhuttuna. Siitä olisi apua vaikkapa kaupan maitohyllyllä tuotteita valitessa.

Sain ensimmäisen opaskoirani Nopan, kun vielä näin jonkun verran. Nopan kuoltua sain viime keväänä uuden koiran Camryn. Opaskoira on näkövammaiselle korvaamaton apu ja oiva seuralainen. Opaskoira on eräänlainen ruumiillistuma siitä, mitä palvelu on.

Usein vasta jälkikäteen huomaa tehneensä oikeita valintoja. Minulla on sellainen lahja, että nautin juuri siitä hetkestä, jossa elän. Olen etsijätyyppi ja kulloinenkin hetki on se tärkein.

On myös hyvä rajata asioita pois elämästä. Kun näkökyvyn lopulta menetti, se oli helpotus. Sen suhteen ei tule enää pettymyksiä. Aiemmin yritin nähdä, mutta se oli vaikeaa. Nyt kun en näe, tietyt asiat pyrin ja opin tekemään muuta kautta.

Artikkeli Jälkikäteen huomaa valinneensa oikein julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

– Olen käynyt soittamassa varmaan kaikissa Jyväskylän kaupungin palvelutaloissa tai palvelukeskuksissa.

Alkusysäyksen vapaaehtoistyöhön antoi oma vaimo, joka oli toiminut Aseman Pysäkillä vapaaehtoisena jo jonkin aikaa. Oinonen ajatteli, että täytyyhän hänelläkin olla jotakin vastaavaa tekemistä. Luettuaan lehdestä jutun, jossa Vapari haki vapaaehtoistyöntekijöitä, hän päätti lähteä mukaan koulutukseen.

– Idea musiikkihetkistä syntyi, kun huomasin, että lähipiirissä on vanhuksia, jotka eivät pääse liikkumaan.

Oinonen otti yhteyttä palvelukeskuksiin, joissa innostuttiin ideasta välittömästi. Musiikillinen sapluuna kehittyi vierailujen myötä nykyiseen muotoon Mikon Musiikkihetkeksi.

Sapluunaan mallia tutusta radio-ohjelmasta

Vierailua edeltävänä päivänä muusikko laatii ohjelmiston radiosta tutun Lauantain toivotut levyt -ohjelman hengessä. Ensin klassista ja siitä edeten kohti kevyempää. Loppupuolella musiikillisessa kimarassa voi olla elokuvasävelmiä, bossa novaa ja kenties jazzia.

– Olen jazzfriikki. Soitan sitä mielelläni ja pyrin samalla kehittämään improvisointikykyä.

Mikon Musiikkihetkiä on toteutettu palvelutalojen lisäksi myös muissa paikoissa kuten kirjastoissa. Oinoselle on tärkeää luoda hyvä suhde kuulijoihin. Musiikin lomassa hän haluaa kertoa taustatietoa kappaleista. Niistä voi rakentaa tarvittaessa myös teemallisia kokonaisuuksia.

– Muusikolle Youtube ja Google ovat ihan pohjaton tarina-aitta.

Tekniikan hallinta ei ole välttämättä  ikäkysymys

Oinonen poikkeaa kenties ikäluokastaan siinä, että hän hyödyntää tekniikkaa monin tavoin. Entisen kaupunginorkesterin kontrabasistin soitinvalikoimaan on eläkepäivillä tullut mukaan sähköinen puhallinsoitin. Keikalla mukana on äänentoiston lisäksi tietokone, josta esiin saa niin nuotit kuin taustamusiikit.

– Minulla on tietokoneella ehkä tuhat kappaletta, joista hallitsen jo satoja.

Oinonen tunnustaa tekevänsä vapaaehtoistyötä myös täysin itsekkäistä syistä. Soittaminen pitää virkeänä ja uuden opettelu tarjoaa aivoille mielekästä tekemistä.

– Se antaa ainakin toiveen siitä,että elämässä edessä olisi vielä ehjiä vuosia.

Oinonen on vieraillut myös kirkoissa. Virsien säestys ja soolokappaleet yhdessä kanttorin kanssa ovat tuoneet lisäväriä jumalanpalvelusmusiikkiin.

Jatkoa ajatellen Oinonen toivoo, että löytäisi mukaan myös muita muusikoita. Hän on ollut yhteyksissä musiikkikoulutusta tarjoaviin laitoksiin ja tarjonnut musiikinopiskelijoille tilaisuutta päästä mukaan.

– Sitä kautta opiskelija saisi esiintymiskokemusta, ja se mahdollistaisi konserttikokonaisuuksien suunnittelun.

Mikko Oinonen

• Jäi eläkkeelle kolmetoista vuotta sitten soitettuaan 38 vuotta Jyväskylän kaupunginorkesterissa.
• Toimi kontrabassoryhmän äänenjohtajana Jyväskylän kaupunginorkesterissa, nykyisessä Jyväskylä Sinfoniassa.
• Mikon Musiikkihetkissä hän soittaa Akai Ewi -merkkisellä
  sähköisellä puhallinsoittimella. Sen sormitus on sama kuin hänelle nuoruusvuosilta tutussa saksofonissa.
• Facebookista löytyy Oinosen luomat sivut:
  Mikon Musiikkihetki
  Musiikkia muistisairaille

Artikkeli Bossa novaa ja aivojumppaa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Voin kertoa salaisuuden: keski-ikäinen täti huomaa sortuvansa samantapaiseen käytökseen. Kun sitä tekee päivät pitkät työtä tietokoneella ja oppii käyttämään cancelia eli kumoa edellinen toiminto -nappia, se siirtyy helposti myös live-elämään.

Kannat viikattuja lakanoita, ja jostain syystä pino leviää käsistäsi lattialle. Alat vilkuilla universumin suurta kumoa-toimintopainiketta – missä se on, miksei sitä löydy täältä kodinhoitohuoneesta?

Neulot kirjoneulelapasia, ja huomaat viisi kerrosta sitten tekemäsi virheen kuviossa. Kumoa, kumoa, kumoa. Ei kun.

Kahvinsuodatinpussi leviää keittiön lattialle. Kumoa. Ei pussi vaan toiminto.

Tuttava puhuu hermostuttavan hitaasti ja laveasti. Tarvitaan nopeuta-toimintoa.

Tuttava puhuu liian hiljaisella äänellä. Mielikuvissasi osoitat häntä television kaukosäätimellä ja painat volyyminappia.

Tuttava puhuu liian kovalla äänellä eikä osaa lopettaa selostustaan. Kaukosäädin käteen ja mute-toimintoa painamaan. Ai että olisi kätevä, tällä pelastettaisiin monta pitkää bussimatkaa ja tylsää palaveria.

Artikkeli Universumi tarvitsee kumoa-toimintoa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Lukioikäisenä Lahtinen sai ensimmäisen oman tietokoneen. Harrastuneisuus johti lopulta opiskelemaan alaa. Nyt taskussa ovat datanomin paperit ammattiopistosta sekä tradenomin ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Lahtisen mielestä jatkuva uuden opiskelu on suorastaan edellytys alalla, joka muuttuu koko ajan nopealla tahdilla.

– Koulutus on kulkenut aina käsi kädessä työn mukana. Nytkin aloitin työn ohessa opiskelun, ja tähtäimessä on johtamisen erikoisammattitutkinto.

Yhteistyöstä ja kontakteista on hyötyä

Lahtisen mielestä seurakunta ei omissa tietoteknisissä ratkaisuissaan poikkea olennaisesti muista vastaavista toimijoista, kuten kunnista, kaupungeista tai yrityksistä. Suurimpana erona kuntaan nähden hän pitää valtakunnallista yhteistyötä, joka seurakunnissa on aktiivista ja laajaa.

Tietohallintoasioissa yhteistyötä tehdään erityisesti muiden aluekeskusten kanssa, joita on Suomessa 15. Lahtinen itse johtaa Keski-Suomen IT-aluetta ja tiimiin kuuluu kuusi työntekijää.

– Itsellänikin on ympäri Suomea kymmeniä kontakteja, joilta voi kysyä neuvoa, jos ei jossain asiassa oma tietämys tai ymmärrys riitä.

Tietotekniikkahankinnoissa ollaan seurakunnissa jo aiemmin siirrytty leasing-käytäntöön, jolloin välineitä uusitaan sopivin ajanjaksoin. Lahtinen valmistelee ja kilpailuttaa hankintoja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Monet työasiat hoituvat suoraan omalta työpisteeltä, mikä on vähentänyt reissaamisen tarvetta. Yhteydenpitoa ja kokoustamista voi hoitaa vaikkapa Skypen välityksellä, ja työntekijöiden tietokoneisiin voi luoda etäyhteyden ongelmien ratkaisemista ja tukea varten.

Lahtisen mielestä mukavaa työssä on se, että koko ajan oppii uutta, ja päivät ovat erilaisia. Palkitsevimpia ovat ne hetket, kun löytää ratkaisun tekniseen ongelmaan, jonka kanssa työntekijä on tuskaillut jo pidemmän aikaa.

– Parasta on, kun saa jollakin tietoteknisellä välineellä tai ohjelmistolla nopeutettua toisen työntekijän tekemistä.

Digitalisaatio kannustaa uuteen ajatteluun

Lahtinen näkee, että digitalisaatio kannustaa seurakuntia löytämään uusia ajattelutapoja ja mahdollisuuksia. Sähköisen asioinnin palveluissa on seurakunnilla vielä paljon kehitettävää, mutta palveluja ollaan koko ajan viemässä oikeaan suuntaan.

– On selvää, että henkilökohtainen palvelu on ykkösasia, se että pystytään asioimaan helposti, mistä tahansa ja milloin tahansa.

Omien työpisteiden sijaan liikkuvan työn ratkaisut ovat osa tätä päivää. Älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet kulkevat jo mukana, ja tulevaisuudessa panostetaan entistä enemmän tehokkaisiin tietoliikenneyhteyksiin.

Kehittyneet järjestelmät ja tehtävien automatisointi voivat parhaimmillaan mahdollistaa sen, että työntekijöille jää enemmän aikaa varsinaiseen kirkon työhön eli ihmisten kohtaamiseen.

– Jo nyt on nähtävissä, että seurakunnat käyttävät sosiaalisen median palveluita tosi monipuolisesti.

Tiesitkö? -Keski-Suomen IT-alue

• IT-alueet ovat seurakuntien sopimuspohjaisesti muodostamia yhteistyöalueita. Kullakin IT-alueella on oma it-aluepalvelukeskus, joka huolehtii alueen seurakuntien it-asioista.
• Keski-Suomen IT-alue käsittää 16 seurakuntaa, joista Pihtipudas on pohjoisin ja Joutsa eteläisin.
• Jyväskylän seurakunta on alueen isäntäseurakunta.

Artikkeli Opiskelu on tärkeintä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.