Mikä oli parasta 1980-luvulla?
Vaikea sanoa, olin kuitenkin niin nuori silloin. Sitähän sanotaan, että 1980-luku on Suomen historian paras vuosikymmen ja 1990-luku historian pahin.

Mitä et kaipaa tuolta vuosikymmeneltä?
Tietynlaista ankeutta. 80-luvulla elettiin jo nousukautta, mutta se ei vielä näkynyt ympäristössä tai ainakaan Porissa. Kun tultiin pikkuhiljaa 2000-luvulle, hommat alkoivat kasvaa semmoiseksi, mitä se nyt on ja mikä mun silmiini näyttää hyvältä.

Minkä trendin toivoisit tekevän paluun 80-luvulta?
Takatukka ja vaatteet. 80-luvulla trendeille naurettiin, mutta nyt ne kelpaavat taas. Katselin Areenasta vanhoja Metsoloita, ja nehän pukeutuvat yhtä trendikkäästi kuin Kallion nuoret.

Uusin sooloesityksesi on nimeltään Kasarilapsi.
Miksi juuri 1980-luku inspiroi sinua?
Olen syntynyt 1982 ja elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Sieltä alkaa tulla koko ajan enemmän ja enemmän havaintoja, joista haluan lavalla kertoa.

Miten sinusta tuli stand up -koomikko?
Innostui jo nuorena Conan O’Brienin kautta stand up -komediasta. Myöhemmin hyvä ystäväni ilmoitti minut stand up -kurssille, johon sisältyi ensimmäinen keikka. Se oli menoa oikeastaan heti. Tiesin, että tätä haluan tehdä.

Millaisia muistoja nousee omasta lapsuudestasi?
Hyviä muistoja, varsinkin koulusta ja kesälomista. Kesät pyöräiltiin ja pelattiin jalkapalloa. Kasettisoittimelta kuunneltiin Offspringiä ja ajettiin ympäri kyliä.

Millaista oli kasvaa aikana ennen älypuhelimia ja somea?
Meille se oli silloin normi. Eihän sitä osannut kaivata mitään muuta. Varmasti hyvä juttu silloin. Mulle tuli kännykkä 14–15-vuotiaana.

Mitkä 80-luvun musiikki-, elokuva- tai tv-ilmiöt ovat sinulle rakkaimpia?
Niitä on hurja määrä. Elokuvien puolelta kaikki klassiset Arnold Schwarzenegger -pätkät on katsottu. Beverly Hills kyttä oli kova juttu ja myöhemmin Star Wars -elokuvat ja muut. Musiikissa olen mennyt samaa reittiä kuin monet muutkin. Yhtäkkiä tuli Guns N’ Roses ja Metallica ja se oli menoa. MusiikkiTV alkoi näkyä ja se toi mukanaan tosi paljon musiikkia ja elokuvia.

Millaista on tehdä huumoria 80- ja 90-lukujen ilmiöistä?
Erittäin mukavaa, koska niihin liittyy paljon aiheita ja asioita, jotka ihmiset muistavat ja joihin he samaistuvat. On hienoa nähdä miten paljon ihmiset innostuvat, kun alan puhua ajan ilmiöistä. Ihmiset voivat innostua pienistäkin asioista, kuten vaikkapa siitä, millainen prosessi oli piirtoheittimen käynnistäminen koulussa. Tällaiset asiat saavat ihmiset hykertelemään.

Antti Haapalan Kasarilapsi-stand up show Villa Ranassa Jyväskylässä 
pe 24. huhtikuuta kello 19.

Artikkeli Takatukka takaisin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Milloin huomasit, että juttusi naurattavat?
Minulla on opettajankoulutustausta. Ei ollut teatterikokemusta, kun tulin Jyväskylän OKL:ään 1995. Eksyin draamapedagogiikan opintoihin, ja käytiin markkinoimassa opettajankoulutuslaitosta lukioissa. Sketsihahmossani oli yöpuvun housut vedetty kainaloihin saakka. Kerroin pari vitsiä englanniksi todella hitaalla ja hölmöllä kielellä, mutta se toimi. Lukiovuosina Suonenjoella onnistuin olemaan sarkastinen ja viihdyttävä teksteissä.

Miksi olet hyvä stand up -koomikko?
Komiikassa on lainalaisuuksia, vaikka juttuja ei kirjan kanssa kirjoiteta. Komiikka on rakentunut aina piiskaan, joka osuu itseä kohtaan. Monissa vitseissä uhri olen minä itse.

Miten paljon harjoittelet komiikkaa?
Perustyö on muistivihkon kanssa olemista. Varsinainen duuni on, että syntyykö niistä ostoslistamaisista suherruksista joku juttu. Stand up -komiikka on puhuttua juttua. Jos se ei pomppaa toimivaksi jutuksi kolmella kerralla yleisön edessä, niin idea on liian epäselvä tai liian vähän samaistuttava.

Voiko kenestä vain tulla koomikko?
Olisi hauska sanoa, että joo. Voiko jokaisesta karaokelaulajasta tulla laulaja? Ei. Se on kuitenkin kokeilun arvoinen juttu. On suhteellisen iso hyppy ystäväseurueen pöydästä niin, että yleisö on yleisö, etkä ole osa ryhmää. Jos olet baaripöydässä nerokas jutunkertoja, niin ei ole estettä.

Miten paljon on keikkaa?
Vaihtelee neljästäkymmenestä yhdeksäänkymmeneen vuodessa. Olen opettajanhommista virkavapaalla kolmannen kerran.

Heitätkö showta läheisille?
Kun on enemmän väkeä ja parhaat ystävät, niin olen tarkkailija. Voi olla häiritsevää normaalissa kanssakäymisessä, jos vitsimylly pyörii. Jos olet lämpimässä ystävyyssuhteessa sarkastinen, niin siinä käy huonosti.

Saako kirkosta ja uskonnosta revittyä huumoria?
On ollut niin löyhä suhde, ettei ole niin valtavasti sanottavaa. Ikään kuin kunnioitan kirkkoa. Minulla on aktiivitausta. Olin Suonenjoella kahtena kesänä isosena ja poikakerhon ohjaajana.

Onko aiheita, joista et suostu vitsailemaan?
Jutun pitää olla hauska. Pitää miettiä sopisiko aihe toiseen ympäristöön. Vaikka miesten hiihtolomareissun saunanpukuhuonejutuksi. Silloin kaikki tietävät, että se mitä Marko sanoi, ei ole hänen oikea oma mielipiteensä. Viisas valistunut kuulija huomaa, että se oli räätälöity juttu. Joskus sohaiset puolustuskyvytöntä. Silloin juttu on ollut huono.

Mitä teet, jos yleisö ei lämpenekään jutuillesi?
Silloin toivoo, että on hautajaisissa. Toivoo, ettei se ollut paras juttu. Jos yksittäinen pieni juttu hyytyy, niin ei haittaa. Harvoin artistin levyllä kaikki kymmenen biisiä ovat törkeän hyviä.

Miksi stand up on juuri nyt niin suosittua?
Olemme paljon perässä ruotsalaisia. Sama tilanne oli siellä 15 vuotta sitten. Puhumattakaan briteistä ja jenkeistä. Nyt klubeille tulee tyyppejä, jotka ovat täysi-ikäiseksi ehdittyään nähneet valtavasti komiikkaa YouTubesta. Yksi ikäpolvi elänyt niin, että suomalaista komiikkaa on ollut olemassa.

Miksi ihminen tarvitsee naurua?
Paineensietokyvyn kasvattamiseen. Kokeakseen, että on suurempaa kuin minä itse. Että tämä ei ole niin henki ja elämä – niin vakavaa. Stand upin ajatus on, että nauru vapauttaa hengittämään vapaammin.

Marko Kämäräisen stand up -soolo Tehdaspuhdas, puuteriton esitykset 1. huhtikuuta 2017 asti Jyväskylän Huoneteatterissa.

Artikkeli Nauru vapauttaa hengittämään julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.