Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.
Viides Mooseksen kirja 10:19         

Jeesuksen seuraajina, yksittäisinä kristittyinä ja yhteisön jäseninä, meitä haastetaan kaatamaan ihmisiä ja ihmisryhmiä erottavat muurit ja aidat. Meitä haastetaan etsimään oikeudenmukaisuutta niiden ihmisten kanssa, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja maansa, pakolaiset, siirtolaiset ja turvanpaikanhakijat. Meitä haastetaan vastustamaan uusia raja-aitoja, jotka tuhoavat inhimillistä elämää. (Jesaja 58:6-8)

Arushan konferenssin aikana kuultua

KMN:n keskuskomitean puheenjohtaja Agnes Abuom esitti huolensa maailman eri alueilla tapahtuvista nopeista ja häilyväisistä muutoksista. Monet kansanryhmät ovat joutuneet pakenemaan maistaan erilaisten konfliktien ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Todella rikkaiden ja todella köyhien välinen kuilu on entistä jyrkempi. Kohtaamme populismia, itsekästä kansallistunnetta ja yksilöllisyyttä, muukalaisvihaa ja rasismia. Jumalan lähetys ja opetuslapseus haastavat muuttamaan meidän ja yhteisöjämme elämää. Meitä haastetaan hyväksymään ja kunnioittamaan Jumalan kuvaksi luotujen arvoa jokaisessa ihmisessä. Kukaan ei ole niiden kehityskulkujen ulkopuolella, joissa kamppaillaan oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen maailman puolesta.

Etelä-Afrikassa työskentelevä jamaikalainen Roderick Hewitt painotti sitä, miten maailmanlaaja kirkon lähetystehtävä edellyttää sitä, että elämäämme muuttava opetuslapseus perustuu kunnioitukseen, nöyryyteen ja luottamukseen. Emme häpeä evankeliumia Kristuksesta, kun käymme vuoropuhelua eri uskontojen kannattajien kanssa oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta. Opetuslapseuden vahvistuminen merkitsee avoimuutta sekä kaikkien ihmisten, naisten, miesten ja koko inhimillisen yhteisön yhteistä työskentelyä.

Omaa pohdiskelua

Suomalaisessa yhteiskunnassa kohtaamme paljon epäoikeudenmukaisuutta, syrjintää ja kylmyyttä toista ihmistä kohtaan. Keskinäinen kunnioitus ja toistemme arvostus on liian usein koetuksella. Jos lähiyhteys toimii huonosti, silloin on helposti pohja pois yleviltä tavoitteilta, jotka koskevat poliittista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, ilmastonmuutosta tai sukupuolten ja ikäryhmien välistä tasa-arvoa. Ihmisten ja erilaisten yhteisöjen väliset muurit, jotka me ihmiset olemme rakentaneet, eivät murru itsestään. Niitä on purettava yhdessä. Yhteistyö on voimaa. Käytännöllisiin, oikeudenmukaisiin ja täyttä ihmisyyttä vahvistaviin tekoihin saamme kutsua kaikkia. Se tarkoittaa kristillisessä seurakunnassa naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, vammaisia, eri etnisiin ryhmiin kuuluvia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Elämä on yhteinen ja siihen kuuluvat myös oman uskonyhteisömme ulkopuolella olevat. Hekin ovat sisariamme ja veljiämme.

Monissa saksalaisissa protestanttisissa seurakunnissa työryhmien ja toimikuntien kokoonpanossa on oltava vähintään 40 % molempia sukupuolia ja aina vähintään yksi nuori aikuinen tai nuori. Iältään nuori ei ole ihmisyydeltään puoliaikuinen. Perustavatko Suomessa seurakunnat kirkolliskokouksen marraskuussa 2019 päättämiä erillisiä nuorten vaikuttajaryhmiä? Saksassa on muutamissa seurakunnissa vaatimuksiin lisätty myös vähintään yksi vammainen. Periaatteena on se, että seurakunta olemme me kaikki. Jos näitä kriteereitä ei pystytä täyttämään, silloin työryhmää tai toimikuntaa ei perusteta lainkaan. Olisiko tämä luonteva keino myös Suomessa avartumiseen ja todelliseen eri näkemysten rakentavaan kohtaamiseen? Oikeudenmukaisuus ja kaikkien yhteinen hyvä eivät ole vain juhlavia sanoja.

Rukous

Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä. Sinä olet antanut meille elämän lahjan. Anna meille voimaa toimia sinun tahtosi mukaan omassa elämässämme ja toistemme parhaaksi.

Jeesus Kristus, sinä tulit ihmiseksi meidän keskellemme. Sinä tulet joka päivä ja haastat meitä seuraamiseen ja muuttavaan opetuslapseuteen. Anna meille voimaa kuulla sitä, mitä meille sanot, että ymmärtäisimme paikkamme sinun tahtosi toteuttajina.

Pyhä Henki, opeta meitä pitämään kaikki, mitä olemme saaneet uskon lahjana. Anna meille voimaa elää Hengestä, että todistaisimme kolmiyhteisen Jumalan johdatuksesta jokaisen ihmisen kohdalla.

Pyhä kolmiyhteinen Jumala, tee meistä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolustajia ja esitaistelijoita. Aamen.

Jaakko Rusama
Johtaja
Kirkon lähetystyön keskus

Artikkeli Muurien murtamista ja oikeudenmukaisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kehottaisin hankkiutumaan tästä termistä eroon. Jos meillä on tarve nimittää jotain toimintaa matalan kynnyksen toiminnaksi, myönnämme samalla, että se on poikkeuksellista. Että tavanomaiseen toimintaamme on korkea kynnys. Ja niin varmasti on. Totuuden nimissä on toki sanottava, että matala kynnys -termiä käyttävät toisinaan myös muut julkiset toimijat, yhteisöt ja yhdistykset. Kaupallisella puolella on ymmärretty, että kynnyksiä ja esteitä ei voi yksinkertaisesti olla. Ei matalia eikä korkeita. Muutoin ei kauppa käy.

Espoon piispa Tapio Luomakin puhui hiljattain kirkon kynnyksen mataloittamisesta. Hänen mukaansa matalaa kynnystä ei kuitenkaan tarvita siksi, että ihmiset pääsisivät nykyistä helpommin kirkkoon. Se olisi tarpeen siksi, että kirkon työntekijät pääsisivät nykyistä helpommin kirkosta ulos. Sen sijaan, että odottelemme kirkon tiloissa, josko joku tulisi, meidän tulisi mennä ihmisten luo.

Harvasta asiasta on tullut niin paljon myönteistä palautetta kuin siitä, että Jyväskylän seurakunta löysi tiensä Kauppakeskus Seppään. Ja huolimatta siitä, että opasteet kakkoskerroksen tiloihin ovat edelleen työn alla, valtavan moni on jo löytänyt tiensä seurakunnan tiloihin. Seurakunnan tapa olla kauppakeskuksessa hakee vielä muotoaan – kuulostellaan, millaista läsnäoloa kirkon väeltä ostoshulinassa kaivataan. Jo nyt on kuitenkin selvää, että läsnäolo on tarpeen.

Meillä on Jyväskylässä monta upeaa, erilaista kirkkorakennusta. Niissä pyhä on ilmiselvästi läsnä. Kauppakeskuksessa pyhän symbolit eivät samalla tavoin näy, mutta se ei ole kaikille ongelma, päinvastoin. Ehkä juuri siksi sinne on tavallisen tallaajankin helppo tulla purkamaan sydäntään. Kynnys on oikeasti matala.

Artikkeli Kynnys julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.