– Haluan kertoa suomalaisille kirkkomme elämästä ja solmia ystävyyssuhteita seurakuntalaisten kanssa, Diouf sanoo.

Senegalin luterilaisen kirkon sihteerinä ja myöhemmin pastorina toiminut Latyr Diouf, 57, valittiin kirkon johtoon kaksi vuotta sitten. Uusi tehtävä ei ole tuonut yllätyksiä, joskin hallinnon runsaus teettää työtä ja asioiden ratkaisemista on pitänyt opetella.

– Muslimienemmistöisessä maassa eläminen ei tarkoita, että kirkkoamme vainotaan tai paheksutaan. Senegalin valtio takaa kaikille uskonnonvapauden, Diouf toteaa.

Kirkkonsa ajankohtaisina haasteina Diouf mainitsee taloudellisen vastuun kantamisen kirkon työntekijöistä, rakenteilla olevan kirkon valmistumisen ja kirkon hallintokeskuksen muuton. Tavoitteena on myös laajentaa julistustyötä maan itä- ja eteläosiin.

Merkittävän muutoksen tuo se, että kirkon suurin tukija, Suomen Lähetysseura, lakkauttaa taloustukensa vuoteen 2028 mennessä. Taloustuen päättyminen on osa Lähetysseuran talouden sopeuttamistoimia. Se kannustaa senegalilaiskirkkoa yhä kasvattamaan omavaraisuuttaan. Yhteys suomalaisten kanssa jatkuu ja Diouf iloitsee siitä, että muutoksen ajankohta tuli hyvissä ajoin kirkolle tietoon.

Latyr Diouf on kiitollinen suomalaisten tuesta kirkkonsa työlle. Sen avulla on esimerkiksi voitu kääntää Raamattu sereerin kielelle, jota suurin osa kirkon jäsenistä puhuu.

Kirkon yhteiskunnallinen merkitys kiteytyy Dioufin mukaan sen kokonaisvaltaisessa palvelutehtävässä, jossa vastataan ihmisen sosiaalisiin, henkisiin ja fyysisiin tarpeisiin.

– Siksi kirkolla on kummilapsi- ja diakoniatyötä ja olemme mukana kyläyhteisöjen kehittämishankkeissa, hän sanoo.

Ilmastonmuutos näkyy länsiafrikkalaisessa Senegalissa, kuten monessa muussakin maassa Afrikassa. Muutokset vaikuttavat myös kirkon jäsenten elämässä.

– Ilmastonmuutos aiheuttaa sateen niukkuutta ja ruuan puutetta. Eroosio etenee rannikolla ja maaperä suolaantuu viljelyskelvottomaksi. Jotkin puu-, eläin- ja lintulajit ovat kadonneet, Diouf kertoo.

Mikä tekee kirkon johtajan onnelliseksi?

– Ajatus ja näky siitä, että meillä on taloudellisesti itsenäinen kirkko, jolla on dynaamisten ja pätevien pastorien johtamia seurakuntia eri puolilla Senegalia.

Latyr Diouf saarnaa sunnuntaina 1.9. kello 10 Palokan kirkossa, jossa toimitetaan messu senegalilaisen liturgian ja musiikin mukaisesti. Mukana ovat Senegalissa lähetystyössä ja Jyväskylässä pitkään työskennelleet papit Teija ja Raimo Laine. Sunnuntaina kello 15 Diouf osallistuu lähetysjuhlaan Keltinmäen kirkolla. Lauantaina 31.8. Dioufin voi tavata lähetysillassa Tikkakoskella Sarpatin leirimajalla kello 16.

Senegal

• väkiluku 18,8 miljoonaa
• tärkein elinkeino maatalous
• noin 56 prosenttia kansasta osaa lukea
• muslimeita 97 prosenttia, kristittyjä 2,7, joista valtaosa roomalaiskatolisia
• Senegalin luterilaisessa kirkossa on jäseniä noin 8 000 ja se on perustettu vuonna 1987
• Lähteet: CIA World Factbook, LML

Tiesitkö?

Jyväskylän seurakunta tukee kirkon työtä yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa:

• kouluttamalla kirkon työntekijöitä
• kehittämällä lapsi-, nuoriso- ja musiikkityötä
• vahvistamalla kirkon keskushallintoa
• rakentamalla kirkkoa Fatickiin
• tukemalla nimikkolähetti Hilde Pacon työtä hankehallinnon asiantuntijana raamatun-käännöstyön, syrjittyjen ihmisryhmien koulutuksen, kirkon toiminnan kehittämisen ja äidinkielisen opetuksen vahvistamisen hankkeissa

Artikkeli ”Odotan seurakuntalaisten tapaamista” julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Hannele ja hänen miehensä Folkers työskentelevät Senegalissa luterilaisen kirkon palveluksessa. He ovat Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan nimikkolähettejä sekä Suomen Lähetysseuran työntekijöitä. 

Koulun keskeytymiseen voivat vaikuttaa monet asiat: esimerkiksi toimeentulovaikeudet tai perheenjäsenen sairastuminen. Opetusta ei välttämättä saa omalla äidinkielellä, jolloin moni asia jää sisäistämättä. 

Senegalin väestöstä yli puolet on alle 20-vuotiaita. 

Maa on vahvistanut kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen. Senegalin luterilainen kirkko tukee lasten koulutusta ja tekee myös muuta työtä lasten oikeuksien toteutumisen hyväksi.  

Kirkon lastensuojeluseminaareissa koulutetaan perheitä ja lasten kanssa työskenteleviä, jotta vanhemmat ja aikuiset voisivat entistä paremmin reagoida esimerkiksi lasten kaltoinkohtelun, lapsityön, lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien ehkäisyyn.  

Koulut suljettiin, etäopetusta ei ollut

Koronapandemia vaikutti perheiden arkeen myös Senegalissa.   Esimerkiksi syrjäseuduilla markkinapaikat sulkeutuivat ja eri maakuntien välinen mat-kustaminen kiellettiin, mikä vaikeutti tarvikkeiden saantia. 

– Koulut olivat suljettuina eikä etäopetusmahdollisuuksia ollut juuri tarjota peruskoululaisille. Nyt koulut ovat voineet avata jälleen ovensa ja loppuko-keet järjestettiin tavallista myöhempään ajankohtaan. 

Pandemian vuoksi Hannele ja Folkers työskentelivät myös osan ajasta Suomesta etänä, mutta ovat päässeet palaamaan Senegaliin.  

Rauhallinen ja demokraattinen maa

Hannele kertoo, että Senegal tunnetaan rauhallisena ja demokraattisena yhteiskuntana, jolla on pitkät diplomatian ja dialogin juuret. Tämä näkyy esimerkiksi eri uskontojen sopuisana rinnakkaiselona.  

Tärkeä osa Hannelen ja Folkersin työtä on vahvistaa paikallista kirkkoa, jotta se voisi toimia yhteiskunnassa nykyistä laajemmin sekä omavarai-semmin. Näin kirkko pystyy tavoittamaan ihmisiä ja yhteisöjä eri puolilla maata.  

– Suomen Lähetysseuran kummityö on tehnyt pitkäjänteisesti työtä lasten ja nuorten hyväksi ympäri maailmaa. Myös Senegalin tai Mauritanian kummityötä voi ryhtyä tukemaan ja olla kanssamme edistämässä lasten mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan, Hannele sanoo.  

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta tukee Hannelen ja Folkersin työtä Senegalissa.  
Lue lisää Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan verkkosivuilta
  ja Suomen Lähetysseuran sivuilta

Artikkeli Tuemme lasten koulutusta Senegalissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.