Julistuksen mukaan jokaisella meistä on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella työtätekevällä on oikeus myös kohtuulliseen ja riittävään palkkaan – sekä samaan palkkaan samasta työstä.

Asian nostaa nyt tapetille Ekumeeninen Vastuuviikko, jonka tämän vuoden teema on naisten työ. Lokakuun lopussa vietettävän Vastuuviikon näkökulma aiheeseen on globaali.

– Teema on monin tavoin sekä mielenkiintoinen että haasteellinen. Naisten tekemä työhän ympäröi meidät kaikkialla. Usein se on kuitenkin kansantalouden tilastoissa näkymätöntä ja sen tekijät ovat vailla juridista suojaa. Tärkeä kysymys onkin, voivatko naiset vapaasti valita halunsa ja taipumustensa mukaista työtä ja ovatko he työssään tasa-arvoisia miesten kanssa, pohtii presidentti Tarja Halonen kampanjaan liittyvässä artikkelissaan.

Suomessa naisten työtilanne on varsin hyvä, ja naisten ja miesten osallistuminen työelämään lähes samalla tasolla. Toisaalta naiset työskentelevät noin kaksi kertaa miehiä yleisemmin osa-aikatöissä tai määräaikaisissa työsuhteissa, ja kokoaikatyössä naisten keskiansio on noin 16 prosenttia miesten ansioita alempi. Maahanmuuttajanaiset – erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat – ovat myös usein työvoiman ulkopuolella.

Naisten työllisyyden edistäminen vahvistaa kaikkinensa sekä yksilöiden että yhteiskuntien hyvinvointia.

Kun katse kohdistetaan koko maailmaan, työvoimaan lukeutuu 76 prosenttia miehistä ja vain 49 prosenttia naisista. Eniten työttömyys koettelee köyhissä yhteisöissä eläviä tyttöjä ja naisia. Lukemattomat naiset työskentelevät hyvin haavoittuvissa olosuhteissa, ilman työlainsäädännön ja sosiaaliturvan suojaa.

– Ihmisoikeusnäkökulmasta on tärkeää kohdella miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia tasa-arvoisesti. Naisten työllisyyden edistäminen vahvistaa kaikkinensa sekä yksilöiden että yhteiskuntien hyvinvointia, Halonen toteaa.

Presidentti Tarja Halonen listaa keinoja, joilla myös seurakunnat voivat toimia sukupuolten tasa-arvon ja naisten työn edistämiseksi. Naisia voi esimerkiksi kannustaa puhumaan, opettamaan ja esiintymään seurakunnassa. Tasa-arvon toteutumisesta toiminnassa voi tehdä anonyymin kyselyn. Tasa-arvosta voi järjestää keskustelutilaisuuden tai koulutusta. Toiminnassa mukana olevia maahanmuuttajataustaisia naisia voi tukea itsenäisessä elämässä ja työllistymisessä.

– Tasa-arvotyö Suomessa ei poista sitä, että meidän on tunnettava vastuumme ja autettava muissa maissa eläviä. On pidettävä ääntä heikoimmassa asemassa olevista, vaadittava oikeudenmukaista kehityspolitiikkaa ja edistettävä naisten asemaa globaalisti.

Ekumeeninen Vastuuviikko on Suomen kaikkien kirkkojen ja monien kristillisten järjestöjen yhteinen ihmisoikeuskampanja, jossa kirkot toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Vastuuviikkoa vietetään 21.–28.10.2018.

Artikkeli Jokanaisenoikeus julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Mauno Koiviston valinta presidentiksi ei ollut lapsellisesta kekkoslaisuudestani huolimatta järkytys. Pidin hänestä alusta pitäen, enkä vähiten siksi, että hänessä oli niin paljon samaa kuin vaarissani. Hiljainen huumori, pilke silmäkulmassa, tuuheat kulmat. Presidentti Ahtisaari ei jättänyt tunnejälkeä, presidentti Halosen valinnasta olin naisena tavattoman ylpeä. Tasavallan kahdestoista presidentti Sauli Niinistö on tuonut inhimillisyyttään hienosti ja hienovaraisesti esiin – elämän käänteet ovat koulineet.

Presidentin auktoriteetti on edelleen tallella, vaikka monet auktoriteetit ympäriltä ovat väljähtyneet. Opettajat, poliisit ja kansanedustajat on huomattu tavallisiksi kuolevaisiksi. Kirkollisissa ammateissa oli aikain alussa liikaakin hohtoa; papit ja piispat saivat ja vaativat kunnioitusta, joka meni pelonsekaisen pokkuroinnin puolelle. Onneksi siitä on päästy. Sitä en tietysti soisi heidänkään kohdallaan, että ammattiosaamiseen kuuluva auktoriteetti kokonaan murtuisi. Joka alalla on asiantuntijoita, jotka – toivottavasti – tietävät, mitä tekevät. Sitä sanotaan ammattitaidoksi.

Presidentin tehtävä on yhdistää kansaa puoluetaustastaan riippumatta, yli puoluerajojen. Presidentti on tasavallan isä tai äiti. Hän sanoo viisaan mielipiteensä, toppuuttelee tarvittaessa, kannustaa ja lohduttaa silloin, kun on se aika. Tai sellaiseen auktoriteettiin haluan uskoa. Haluan uskoa, että kun presidentti Koivisto huomenna haudataan, se tuntuu jokaisella suomalaisella edes pienesti jossain. Aikana, jolloin monenlaista asiaa ja mielipidettä on liikaa, ja mikään ei tunnu miltään.

Artikkeli Tasavallan tunnejälki julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.