Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet ensi vuodelle?
Keväällä päättynyt valtuustokausi oli talouden tasapainottamisen kausi. Paukut voidaan nyt laittaa uusien työpaikkojen luomiseen ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Työllisyyden nostaminen ja työttömyyden laskeminen ovat edelleen päähaasteita.

Miltä Jyväskylä näyttää vuonna 2025?
Kankaan alue on rakentunut pidemmälle ja siellä on pari tuhatta työpaikkaa. Hippoksella sijaitsee Pohjoismaiden paras liikuntatilojen kokonaisuus. Keskustassa ratapihan kattaminen on lähtenyt liikkeelle. Kaupunki on edelleen vetovoimainen, kansainvälinen opiskelijakaupunki.

Haluatko jatkaa Jyväskylän kaupunginjohtajana työurasi loppuun?
Ihan rehellisesti: en osaa sanoa. Minulla on kahdeksan vuoden määräaika tässä hommassa. Tehdään se aika töitä ensiksi rauhassa ja katsotaan sitten. Olen määräajan päättyessä, vuonna 2023, 53-vuotias, joten miksei sitä voisi vielä jotakin muutakin uran aikana tehdä.

Miten saat työt pois mielestä ja rentoudut?
Liikunta, lukeminen ja perheen parissa touhuaminen ovat harrastuksiani. Urheilulehtien lukeminen on mielestäni kaikkein paras keino rentoutua työpäivän jälkeen. Molemmat urheilun viikkolehdet tulevat kotiini. Jokaiselle on tärkeä päästä välillä irti työasioista. Kuntosalilla ja lenkillä käyn aina kun ehdin. Koripalloa pelasin nuorena Tampereella, mutta sitä ei oikein enää paikat kestä.

Olet Pirkkalasta kotoisin, opiskellut Turussa, työskennellyt aiemmin Porissa ja Helsingissä. Miten päädyit Jyväskylään?
Kyllä varmaankin jyväskyläläinen vaimoni oli keskeisin tekijä sille, miksi hain Jyväskylästä apulaiskaupunginjohtajan paikkaa.

Milloin tiesit, mikä sinusta tulee isona?
Kuten monien muidenkin ihmisten uratarinoiden kohdalla, myös itselläni on paljon sattumaa mukana. Lukion alkuvuosina jo päätin, että menen oikikseen opiskelemaan. Ajattelin tuolloin päätyväni asianajajaksi, en virkamieheksi, enkä ikinä ainakaan kaupunginjohtajaksi.
Hain valmistumiseni jälkeen useita työpaikkoja. Sitä sitten päätyy sattumien kautta jonnekin. Minä päädyin Poriin maakuntaliittoon ja sieltä myöhemmin ministerin erityisavustajaksi.

Sinulla on kaksi kouluikäistä poikaa, jotka harrastavat urheilua. Puhutaanko teillä aamupalapöydässä politiikasta vai jalkapallosta?
Urheilusta puhutaan enemmän, harvoin politiikasta. Pojat joskus kyselevät politiikasta, mutta sitä ei olla haluttu ainakaan tuputtaa. Tuskin monikaan haluaa puhua kotona työasioista, vaan mieluummin ihan jostakin muusta.

Puolisosi työskentelee kansanedustajana Helsingissä. Miten arjen pyörittäminen onnistuu lasten kanssa, jos työpäivät venyvät iltaan asti?
Kyllä me aika tarkkaan joudumme kalenterit joka sunnuntai täsmäämään, kun työmenojen lisäksi lapsia pitää kuljettaa iltaisin liikuntaharrastuksiin. Ihan hyvin se on itse asiassa silti sujunut. Tilanne helpottaa onneksi koko ajan, kun lapset kasvavat, ja iso kiitos menee tietysti hyville tukiverkoille.

Artikkeli Jyväskylällä pyyhkii nyt hyvin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa ja millä tolalla lasten asiat ovat Jyväskylässä? Saavatko lapset mielestänne äänensä kuuluviin?
Matilda: Mun mielestä ainakin asiat on tosi hyvin.
Leevi: Nykyaikana saa aika hyvin äänen kuuluviin. Se on tärkeää, että lapset saa kertoa omia mielipiteitään.

Mistä Lasten parlamentissa on viime aikoina puhuttu? Mitä koulussa voisi parantaa tai mihin asioihin haluaisitte vaikuttaa?
Leevi: Kaikkien pitäisi saada antaa oma näkemyksensä, että ujommatkin voisi kertoa oman mielipiteensä. Oppilaiden äänestyksen pohjalta meidän koululle tehtiin kiipeilyteline.
Matilda: Ehkä kouluruokaan voisi koittaa vaikuttaa. Meillä kouluruoan laatu laskenut. Toiveruokaviikkoja voisi olla useammin.

Mikä on mukavinta Lasten parlamentin toiminnassa?
Leevi: Pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin, edustamaan omaa koulua ja kertomaan tärkeistä asioista. Kivointa on, kun saa uusia kavereita ja pääsee juttelemaan kaikista jutuista.
Matilda: Ja sitten saa myös lisää kokemusta kaikista jutuista.

Mitä työ Lasten parlamentissa vaatii?
Matilda: Keskustelutaitoja, kuuntelemista, toisten mielipiteiden huomioonottamista ja ryhmätyötaitoja.
Leevi: Ja sitä, että on kiinnostunut hommista.

Mitä olette oppineet?
Leevi: Kuullut muiden lasten mielipiteitä. Ja sitä, että lapsillakin on oikeuksia.

Seurataanko koulussa politiikkaa ja uutisia?
Matilda: Ei kauheasti, mutta mä luen lehtiä.
Leevi: Enemmän tulee katsottua koulussa uutisia, koska nyt tapahtuu isoja asioita. Pahoja juttuja, terrori-iskuja ja muita sellaisia.

Haluaisitteko isona päättäjiksi?
Matilda: Olisihan se hauskaa. Mutta ei sitä voi vielä tietää.
Leevi: Se vähän riippuu siitä, mihin yläkoulussa hakeutuu ja missä on hyvä.

Onko teillä haaveammatteja?
Matilda: Näyttelijä tai tanssija, koska harrastan teatteria ja tanssia.
Leevi: Haluaisin olla oman lajin ammattilainen. Pelaan jalkapalloa.

Mitkä asiat ovat tärkeitä elämässä?
Matilda: Kaverit. Haluan nähdä paljon kavereita.
Leevi: Koulu. Haluaisin pärjätä hyvin koulussa, että pystyisin tulevaisuudessa opiskelemaan ja hakemaan hyvää työtä.

Millaista palautetta antaisitte opettajallenne, Lasten parlamentti -koordinaattori Turo Teittiselle?
Leevi: Hauskoja ideoita on ainakin ollut.

Tiesitkö? Lapsen oikeudet

YK:n lapsen oikeuksien komitea on nimennyt lapsen oikeuksen yleisperiaatteiksi neljä velvoitetta:

Syrjinnän kielto
Lapsen edun ensisijaisuus
Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen
Lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi

Artikkeli Lasten parlamentissa harjoitellaan yhdessä tekemistä julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Laitisen mukaan tulojen lisäys on mahdollista vain verotusta nostamalla. Kirkollisveron nostoa ei kuitenkaan pidetä kovin järkevänä vaihtoehtona. Menoista suurimmat ovat henkilöstö- ja kiinteistökulut.
Korpilahden ja Säynätsalon vanhat pappilat ovat tällä hetkellä myynnissä. Keskustan pappilan kohtaloa ja kuntoa selvitetään parhaillaan.
Korpilahden kirkon remontin on määrä valmistua ensi vuoden aikana. Huhtasuon ja Keltinmäen kirkot kaipaavat kunnostusta. Keskusseurakuntatalo ja Lohikosken kirkko ovat suljettuina. Toimisto- ja toimintatiloja on jouduttu sijoittamaan vuokrattuihin väistötiloihin.

Kirkkovaltuusto kokoontuu 10. lokakuuta, jolloin sille esitellään välikatsaus toiminta- ja taloussuunnitelmista. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle vuoden 2018 kirkollisveroprosentiksi 1,45 prosenttia.

Artikkeli Tonttikaupoista tuli pientä helpotusta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.