Koulu oli pieni kyläkoulu, jossa kaikki tiesivät toisensa. Koskinen tunsi olevansa huonompi kuin muut, kun ei pysynyt tahdissa mukana. Tehtäville annetut aikarajat loivat paineita. Piti yrittää keskittyä ja olla nopea. Hän oppi piilottelemaan hitauttaan ja keksi keinoja selviytyä.

– Tein pää hiessä ahkerasti kaikki läksyt, ettei kukaan huomaa kuinka huono olen.

Lukeminen on hidasta

Lukemisen ymmärtäminen vaatii Koskiselta täyttä keskittymistä, ja lukeminen on hidasta ja kuormittavaa. Kolmannella luokalla tehtiin lukemisen testi, jossa oli monta sivua tekstiä ja monivalintakysymykset. Koskinen vastaili kysymyksiin vielä välitunnilla, kun muut söivät samassa luokassa välipalaa.

Vaikeudet lisääntyivät, kun vieraat kielet tulivat lukujärjestykseen. Koskiselta vie aikaa yhdistää sanat merkitykseen. Vieraskieliset sanat lisäksi kirjoitetaan eri tavalla kuin lausutaan.

– Pitää miettiä, luenko sanan oikein, lausunko oikein ja vielä kirjoitanko oikein. Se vaatii keskittymistä ja tuntuu puuduttavalta.

– En ole tähän päivään mennessä uskaltanut kunnolla opiskella englantia. Pelottaa, että kohta taas joudun noloon tilanteeseen, kun en osaa. Eräs opettaja raivostui, koska en osannut lausua englannin a-vokaalia oikein. Koko luokka nauroi.

Syy vaikeuksiin selvisi

Ammattiopiston alussa muistiinpanojen kopioiminen taululta oli niin hidasta, että Koskinen lopetti niiden tekemisen.

– Minua nolotti niin paljon. Tiesin, että en kuitenkaan ehtisi, ja muistiinpanot olisivat joka tapauksessa vajaat.

Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään ammattiopistossa kartoittavat lukemisen ja kirjoittamisen testit. Syy Koskisen vaikeuksiin selvisi, kun tulokset tulivat. Testin tulos oli selvä.

– Muistan, miten hänellä ei ollut mitään aavistusta, että kyse voisi olla lukivaikeudesta. Meille tulee joka vuosi opiskelijoita, jotka ovat aina tienneet, että jotain on, mutta heitä ei ole koskaan peruskoulun aikana testattu, kertoo Gradia Jyväskylän erityisopettaja Pasi Puronaho.

Koskinen ohjattiin tarkempiin testeihin, joiden tuloksien pohjalta hänelle laadittiin henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma. Siihen kirjattiin, että hän saa tarvittaessa opiskelumateriaalin etukäteen. Testin tulos oli helpotus. Hän ei olekaan huono eikä tyhmä, vaan vaikeuksille löytyi syy.

Opiskeluun pitää käyttää aikaa

Lukivaikeus aiheuttaa sen, että on opiskeltava huolellisemmin kuin muut. Opiskeluun pitää käyttää aikaa. Lukihäiriö vaikeuttaa varsinkin kieltenopiskelua ja sanallista matematiikkaa. Vaikeus voi näkyä käytännön elämässä ja opiskelussa pieninä juttuina, pikkuvirheinä. Numerot menevät väärin päin tai kirjoittaa vahingossa ylimääräisen nollan.

– Ilmeisesti Koskisen lukihäiriö ei ole ollut niin vakava, että se olisi huomattu peruskoulussa. Hän on saattanut tehdä todella paljon töitä peittääkseen hankaluudet, eikä lukemisen vaikeutta ole tunnistettu, Puronaho arvioi.

Kun opettaja tietää opiskelijan lukihäiriöstä, hän voi ottaa sen opetuksessa huomioon. Ohjeissa pyritään selkokielisyyteen, ja materiaalin voi saada etukäteen, jolloin taululta ei tarvitse yrittää kopioida tekstiä.
Esimerkiksi matematiikan tunneille voi saada mukaan erityisopettajan, joka keskittyy enemmän tukea tarvitseviin opiskelijoihin. Tavoitteena on, että opiskelija saa opinnot suoritettua ajallaan eikä tipahda tai joudu suorittamaan rästiopintoja jälkikäteen.

Lukivaikeuden kanssa tulee toimeen

Gradia Jyväskylässä toimii viisi laaja-alaista erityisopettajaa. Opiskelijoita on noin 4 500. Kartoittavalla testillä saadaan tietoa erityistarpeista. Niilo Mäki Instituutin kehittämä testi on ollut käytössä noin 15 vuoden ajan.

– Opiskelija yleensä kyllä tietää, että hänellä on joku ongelma, mutta ei tiedä mistä se johtuu, jos sitä ei ole tutkittu mitenkään. Lukivaikeudella ei ole mitään tekemistä tyhmyyden kanssa. Se on hankaluus ja vaikeus, mutta se ei saa olla este opinnoille, Puronaho sanoo.

– Lukivaikeuden kanssa tulee toimeen, kunhan se tunnistetaan ja siihen reagoidaan. Tällä hetkellä noin 12 prosenttia opiskelijoistamme on erityisopiskelijan statuksella. On paljon oppimisvaikeuksia, jotka aiheutuvat muista asioista. Ne vaativat usein enemmän huomiota kuin lukivaikeus, Puronaho lisää.

Anni Koskinen hyödyntää oppimisessa värejä ja yhdistää asioita vaikkapa käsialaan. Onneksi hänellä on valokuvamuisti. Toisinaan tuntuu epäreilulta, että muut tuntuvat pääsevän helpommalla.

– Minun on pakko keskittyä täysillä ja ymmärtäminen on hidasta. Se syö niin paljon mehuja, että jaksamisen rajat tulevat välillä vastaan. Kokeissa katson ensin kysymykset ja etsin niihin vastaukset. En voi lukea ensin pitkää tekstiä ja yrittää ymmärtää sisältöä ja sitten vielä viedä tietoa paperille. Se ei onnistu tai on ainakin todella hidasta ja puuduttavaa.

Työharjoittelusta itsevarmuutta

Koskinen suorittaa parhaillaan opintojen viimeistä työssäoppimisjaksoa ja viihtyy työssään. Hän kertoi työpaikalla heti alkuun lukivaikeudestaan, ja saa tehdä työtehtävät omalla tahdilla.

– Minua ei enää hävetä yhtään. Helpottaa, kun ei tarvitse peitellä eikä esittää mitään. Kukaan ei ihmettele, jos teen jotkut asiat tavallista hitaammin.

Työharjoittelussa Koskinen kerää kokemusta ja itsevarmuutta, mutta työelämään siirtyminen askarruttaa.

– Pelottaa, etten pärjää. Sellainen epävarmuus on jäänyt omista taidoista. Olin niin kauan tietämätön siitä, mistä hitaus johtuu. Lukivaikeus on aiheuttanut sen, että aliarvioin itseni muutenkin. Pikkuhiljaa olen päässyt parempaan suuntaan.

Hän painottaa, että lukihäiriön kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Kun tiedostaa omat voimavarat ja rajoitukset, tietää mihin asioihin pitää panostaa enemmän. Tietää mihin pitää keskittyä. Sillä tavalla pääsee eteenpäin.

Tiesitkö?

• Noin 6–10 prosentilla suomalaisista on vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa.
• Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi. Usein käytetään myös termiä lukihäiriö tai dysleksia.
• Lukivaikeuden keskeisenä piirteenä pidetään vaikeutta hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
• Lukivaikeus voi ilmetä esimerkiksi lukemisen hitautena tai vaikeutena, oikeinkuulemisen vaikeutena, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittumisena tai kirjaimia voi olla liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Luetun ymmärtäminen, sanojen tunnistaminen tekstistä ja lukemista edellyttävien tehtävien tekeminen voi olla hankalaa.
• Lukivaikeudessa ei ole kuitenkaan kyse ymmärtämisen vaikeudesta. Ymmärtämisen vaikeudet voivat liittyä laajemmin oppimisvaikeuksiin.

  Lähde: Lukihairio.fi

Artikkeli Lukihäiriö ei estä opintoja julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, 50, vihittiin papiksi syksyllä 2016. Keväällä hän oli valmistunut neljän vuoden opintojen päätteeksi Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi.

– En nuorena haaveillut teologian opinnoista, vaikka aihe on aina ollut läheinen. Haave konkretisoitui vuorotteluvapaalla, jolle jäin perhesyistä vuonna 2010, kertoo 17-vuotiaan vaikeasti liikuntavammaisen tyttärensä omaishoitajana toimiva Heikura.

Hän kertoo saaneensa uskosta tukea vaikeina hetkinä. Vuosien mittaan hengellinen pohdinta johti alanvaihtoon.

Vaativa työ luonnontieteellisellä alalla, Ilmatieteen laitoksen viestintäpäällikkönä ei vastannut mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Toinen vuosi opintovapaalla teologisessa vakuutti: Heikura tahtoi papiksi, ja irtisanoutui työstään.

– Tiedonjanoni oli valtava. Tahdoin opiskella täysillä ja tosissani. Aikuisen opintovapaan ansiosta sain keskittyä opintoihin ja perheeni hyvinvointiin.

Alkujaan suomen kielen opiskelija teki jo ensimmäisen gradunsa saarnoista, joiden tutkimus vain jatkuu.

– Miten viedä evankeliumia monien paineiden raskauttamille ihmisille alati muuttuvassa maailmassa? Osatakseni puhua hengellisistä asioista, etenkin nuorille tarvitsin konkreettisia työkaluja. Niitä opiskelu minulle antoi.

Kesken opintojen Heikura kuuli siskoltaan Kirkon tiedotuskeskuksen työpaikasta, ja luotti johdatukseen. Hän kokee olevansa nyt oikealla paikalla. Tosin tiedonnälkä vain kasvaa. Haaveissa ovatkin jossain vaiheessa myös jatko-opinnot.

Esikoistytär on jo lennähtänyt pois kotoa, kuopus harjoittelee itsenäistymistä avustajan tuella, ja it-alalla työskentelevä puoliso kannustaa. Heikura on kiitollinen mahdollisuudesta pohtia ratkaisujaan rauhassa ja edetä omaan tahtiinsa.

– Tämä ikä ja elämänvaihe tuntuvat oikeilta näihin muutoksiin. Toivon kasvaneeni hengellisesti hyvään suuntaan ja osaavani kohdata ihmisiä aidosti.

Arto Toivanen, 41, aloitteli teologian opintoja jo vuonna 1995, samaan aikaan lääketieteen kanssa. Yhdistelmä osoittautui tuolloin ylivoimaiseksi, mutta 2014 vanha opiskelupaikka Helsingissä herätettiin henkiin.

– Ehkä nuorena mietin enemmän, mikä olisi hyvä ammatti. Ikä on tuonut rohkeutta kuunnella sisintään. Pidän toki lääkärin työstäkin, toteaa Kymenlaakson keskussairaalassa kirurgian yksikön ylilääkärinä toimiva käsikirurgi.

Syksyllä teologian maisterin paperit saava viiden lapsen isä vakuuttaa asioiden järjestyvän, kun riittää halua järjestää.

– Järkeähän opinnoissani ei ole ainakaan taloudellisesti, mutta kaikkiaan tämä on ollut antoisa ja avartava kokemus.

Ja tiivis – etenkin alkuvuosi 2017 graduineen ja työharjoitteluineen Kouvolan seurakunnassa. Toivanen iloitseekin aikuiskoulutustuen mahdollistamasta opintovapaasta nyt keväällä.

Usko on aina kuulunut Arto Toivasen elämään. Pappishaave juontaa jo lapsuuden kirkossakäynneistä Juankoskella. Ajatus jatkaa teologian opintoja kypsyi hiljaa sisimmässä. Viimeinen sysäys tuli kesän 2013 Kansanlähetyspäivien iltatilaisuudessa, jossa kysymys Voisitko sinä olla lähettiläs? osui suoraan sydämeen.

– Johtajakoulutus ja ylilääkäriksi valinta saivat minut ymmärtämään, että töitä voi ja myös pitää jakaa. Ja niin uskalsin irrottautua.

Toivasen ammattiyhdistelmä kiinnostaa monia. Hän itse näkee lääkärin ja papin työssä paljon samaa ihmisen lähellä oloa.

– Lääkärinäkin olen aina kokenut lääketieteen avun rajalliseksi. Ihminen itse päättää lopulta varsin vähästä.

Toivasen opiskelutovereina on paljon keski-iässä aloittaneita eri alojen ammattilaisia, poliiseista opettajiin. Monissa ammateissa uskonasiat tulevat jossain muodossa vastaan, ja vuodet syventävät näkökulmaa niihin.

Artikkeli Ikä on etu myös teologian opinnoissa julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.