Miksi mielenterveysasioista on tärkeä puhua?
Jotta avun pyytäminen ja saaminen helpottuisivat sekä kynnys avun hakemiseksi madaltuisi. Mielenterveyteen liittyy yhä paljon syyllisyyttä ja häpeää, mikä vaikeuttaa avun pyytämistä. Mitä nopeammin apua saa, sitä todennäköisemmin alhosta nousee myös ylös nopeammin.

Milloin huomasit, että masennus hiipii elämääsi?
Sain ensimmäisen masennusdiagnoosini noin 20 vuotta sitten. Jo sitä ennen päälle parikymppisenä kävin opiskelijaterveydenhuollossa hakemassa apua, jotta jaksoin opiskella.

Miltä masennus tuntuu?
Masennus on hyvin yksilöllistä. Tummemmissa sävyissä tunnen itse riittämättömyyttä ja mitä syvemmin olen masentunut, sitä enemmän elämästä leikkautuu pois positiivisia asioita, kuten iloa ja onnistumisen kokemuksia. Pahimmillani olen kokenut olevani täysin hyödytön ja merkityksetön. Ei ole mitään syytä nousta sängystä ylös.

Mikä on auttanut sinua eteenpäin?
Läheiset ihmiset ja ammattiapu. Syvällä masennuksessa läheisten on tosi vaikea auttaa ja on vaikea antaa läheisten auttaa. Silloin on hirveän tärkeää, että on joku paikka, jossa ei tarvitse miettiä, jaksaako vastapäätä istuva ihminen kuunnella minua. Ammattilainen on vain minua varten ja tarjoaa eväitä kohti hyvinvointia.

Kuinka masentunutta voi auttaa?
Kuuntelemalla, olemalla aidosti läsnä ja sopivassa määrin myötäeläen. Jos masentunut läheinen miettii avun hakemista, voi rohkaista ja tukea.

Voiko masennusta ehkäistä, miten?
Tavallaan voi. Pyrkiä siihen, ettei kuormittavuus kasvaisi arjessa liian suureksi, saisi nukuttua ja liikuttua riittävästi, mutta tiedän omasta historiastani, ettei se ole aina helppoa. Koko ihmiselämän kaaressa olisi tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada vastakaikua omille tunteille ja ajatuksille. Mitään patenttiratkaisua ei kuitenkaan ole. Kaikesta ympäröivästä hyvästä huolimatta ihminen voi masentua. Yhteiskunnassa pitäisi toimia niin, että syrjäytymiseen altistavat tekijät huomattaisiin ja niihin panostettaisiin.

Miten mielenterveyden ongelmiin pitäisi suhtautua?
Avoimesti. Mielenterveyden ongelmat ovat osa elämää niin kuin mitkä tahansa vaikeudet. Sen ei pitäisi olla sen suurempi tabu tai häpeä kuin mikä tahansa fyysinen vamma. Kysehän on siitä, että kuormitus on kasvanut isommaksi kuin mitä ihminen jaksaa kantaa.

Liittykö mielenterveyden ongelmiin yhä häpeää?
Liittyy, olen itsekin kokenut häpeää. Minulla siihen liittyy aina riittämättömyyden tunteita ja miten koen masennukseni vaikuttavan läheisiini. Masentuneena koen, etten selviä arjesta kotona ja töissä, vaikka haluaisin olla parempi kaikessa – isänä, aviomiehenä, teatteriohjaajana.

Miten häpeästä voi päästä irti?
Olen itse valinnut tien, että kerron näistä asioista avoimesti. Olen kokenut sen hyvänä, mutta en missään tapauksessa halua sanoa masentuneelle ihmiselle, että sinun pitää puhua tästä julkisesti. Kenenkään ei pidä, eikä avoimuudesta saa tulla pakko. Minun kokemukseni on, että avoimuudestani on enimmäkseen seurannut hyvää. Ihmiset ovat myötätuntoisia ja olen saanut vertaistukea.

Mikä on 9 hyvää syytä elää -näytelmän viesti?
Suurin viesti on armollisuus ja toivo. Voimme auttaa toinen toisiamme ja auttaessamme autamme myös itseämme. Se synnyttää yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Toivon, että jokainen katsoja teatterista lähtiessään jollain tavalla kokisi lämpöä ja toiveikkuutta.

Tiesitkö?

• 9 hyvää syytä elää Jyväskylän kaupunginteatterissa. Ohjaus Anssi Valtonen. Näytelmän päähenkilö on mielenterveys-kuntoutuja Klara Harmaa.
• Mieli ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111 päivystää joka päivä vuorokauden ympäri.
• Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin 0400 221 180 joka ilta klo 18–24.

Artikkeli Kun elämästä katoaa ilo julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Masennushäiriöt ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Luvut ovat hurjia. Mielenterveysseuran mukaan viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeen saajista noin puolella oli päädiagnoosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö.

Mielenterveysongelmien kanssa täytyy päästä säällisessä ajassa hoitoon. Olisi järjetöntä makuuttaa verta vuotavaa ihmistäkään kotinurkissa viikkotolkulla odottamassa hoitoon pääsyä. Rahasta puhuminen tekee yleensä asian ymmärrettäväksi, joten puhutaanpa siitä. Yhden aikuisen itsemurhan yhteiskunnallinen kustannus on Mielenterveysseuran mukaan keskimäärin kaksi miljoonaa euroa. Yhden itsemurhan ehkäisyn on puolestaan arvioitu maksavan 20 000 – 40 000 euroa.

Yksi suurimpia esteitä mielenterveysongelmien järkevälle hoitamiselle on, että niistä puhuminen on edelleen vaikeaa. On ihan ok kertoa migreenistään, syövästään tai viisaudenhampaan poistamisesta. Suonikohjuleikkaus ja kuukautiskivutkin ovat arkistuneet. Mielenterveyden ongelmien kanssa on toisin, siitäkin huolimatta, että ne ovat tuttuja varsin monelle. Mielenterveysseuran arvion mukaan joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön.

Henki&elämä-lehdessä suunsa avaa skitsofreniaan sairastuneen pojan äiti. Kun poika opintojensa loppumetreillä muuttuukin tulevasta diplomi-insinööristä eläkeläiseksi, edessä on tiukka paikka. Pieni kuolema, kuvaa äiti. Surua ja tuskaa ei helpota, jos sairastumisen laadusta pitää vaieta. Häpeä lisää sekä sairastuneen että hänen lähipiirinsä taakkaa. Mielenterveysongelmien on syytä päästä salonkikelpoisten sairauksien joukkoon.

Artikkeli Salonkikelpoiset sairaudet julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.