95 teesin julkaisemisesta oli jo kulunut aikaa, kun kesäkuussa 1520 Martti Luther sai paavi Leo X:ltä bullan, jolla häntä vaadittiin korjaamaan opetustaan. Luther muun muassa vastusti anekauppaa ja paavin valtaa maallisissa kysymyksissä eikä halunnut korjata mitään. Odotettuna seurauksena paavi julisti hänet kirkonkiroukseen.

Tuon ajan Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa on vaikea verrata nykyaikaisiin valtioihin. Paavi kruunasi vaaleilla valitun Saksan kuninkaan keisariksi aina vuoteen 1508 asti. Paikallista valtaa käyttivät itsenäiset ruhtinaat. Hengelliset ja maalliset johtajat kokoontuivat aika ajoin valtiopäiville, joista tunnetuimmat järjestettiin Wormsissa keväällä 1521. Paavilla ja keisari Kaarle V:llä oli mahdollisuus saattaa Luther myös valtakunnankiroukseen. Luther kutsuttiin Wormsiin puolustamaan oppiaan, ja vaikka häneltä odotettiin katumusta, matka Wormsiin oli kuin voittosaattue. Luther otettiin matkan varrella innokkaasti vastaan.

Valtiopäivillä Lutherin kerrotaan esiintyneen asiallisesti ja harkitsevasti. Luther ei kuitenkaan suostunut perumaan mitään. Hän kertoi, ettei luota paaviin ja kirkolliskokouksiin, vaan hänet tulisi vakuuttaa yksin Raamatun perusteella. Olen sidottu Jumalan sanaan, Luther totesi. Myöhemmin tapahtumiin on liitetty lentävä lause Tässä seison enkä muuta voi, mutta ilmeisesti Luther ei koskaan näin sanonut.

Luther päästettiin vapaasti lähtemään saamansa turvakirjan suojaamana. Muutaman viikon kuluttua keisari kuitenkin allekirjoitti Wormsin ediktin, jolla annettiin kelle hyvänsä oikeus vangita Luther ja toimittaa hänet keisarin eteen.

Paikalliset ruhtinaat katsoivat hyötyvänsä Lutherista poliittisesti. Olihan hän todennut, ettei maallinen valta kuuluisi paaville. Niinpä vaaliruhtinas Fredrik Viisas antoi siepata Lutherin 4. toukokuuta, jotta hänelle voitiin järjestää turvapaikka Wartburgin linnaan. Siellä Luther kasvatti parran ja piileskeli valenimellä Junker Jörg eli Yrjö-herra.

Elämää Wartburgin muurien suojassa

Myöhäiskeskiaikaisen uskonnollisuuden vaikutuspiirissä kasvanut Luther pelkäsi alinomaa pahoja henkiä ja paholaista. Lutherin mielialat vaihtelivat yksinäisyydessä ja hän on itse kertonut, kuinka Saatana kiusasi häntä. Hän puolustautui rukoilemalla ja laulamalla iloisia lauluja. Lutherin kerrotaan myös kerran heittäneen paholaista mustepullolla. Kun Luther kertoo musteen karkottaneen Saatanan, sen voidaan nykyisin tulkita tarkoittavan raamatunkäännöstyön mullistavia vaikutuksia.

Martti Lutherin mielestä kansan tuli voida kuulla ja lukea Raamattua omalla kielellään. Vain yhdentoista viikon aikana hän käänsi Uuden testamentin kreikasta saksaksi. Tämän vuoksi saksalaiset arvostavat Lutheria erityisesti saksan kirjakielen luojana. Kirjapainotaidon keksimisen ansiosta luterilaiset kirjoitukset levisivät nopeasti.

Reformaatio kiihtyy Wittenbergissä

Lutherin piileskely ei pysäyttänyt liikkeelle lähtenyttä reformaatiota. Hän kävi kirjeenvaihtoa Wittenbergissä asuvien kannattajiensa kanssa. Erityisen merkittäväksi osoittautui Philipp Melanchtonin toiminta. Hän oli opillisesti sovitteleva ja onnistui muotoilemaan Lutherin ajatukset kirjalliseen muotoon.

Uudistusta seurasi myös hajaannus. Kaikki eivät olleet yhtä mieltä uudistusten syvyydestä ja radikaaleja irtiottoja alkoi esiintyä. Paavi Leo X kuoli joulukuussa 1521 ja seuraavana keväänä Luther uskalsi palata Wittenbergiin. Hän ryhtyi ohjaamaan uskonpuhdistusliikettä takaisin haluamaansa suuntaan.

Leon seuraajana paavinistuimelle valittiin Hadrianus VI, joka ei täysin ymmärtänyt reformaation aiheuttaman tilanteen vakavuutta katoliselle kirkolle. 1522 järjestetyillä Nürnbergin valtiopäivillä vaadittiin Wormsin ediktin toimeenpanoa – nythän Lutherin olinpaikka oli tiedossa. Paavi kuitenkin kehotti katolisen kirkon hallintokoneistoa katsomaan peiliin ja vaati sisäisiä uudistuksia. Hadrianuksen lyhyen kauden jälkeen vuoden 1524 valtiopäivillä Lutherin pannanjulistus uusittiin, mutta liikkeen asema oli jo niin vahva, ettei vangitseminen enää ollut todennäköistä.

Uskonveljet tarttuivat aseisiin

Lutherin ajatukset kristityn vapaudesta saivat aikaan levottomuutta talonpoikien keskuudessa. Verohelpotusten ja maaorjuuden poistamisen vaatimukset johtivat ensin talonpoikaissotaan. Sen jälkeen protestantit ja katoliset ajautuivat Schmalkaldenin sotaan, Ranskan hugenottisotiin ja Alankomaiden 80-vuotiseen sotaan. Lopulta 1618 käynnistyi kolmikymmenvuotinen yleiseurooppalainen sota.

Suomalaiset hakkapeliitat osallistuivat sotatoimiin Ruotsin Kustaa II Adolfin joukoissa. Kuningas Kustaa kuoli Lützenin taistelussa vuonna 1632 ja kuolinpäivää vietetään vuosittain 6. marraskuuta Ruotsalaisuuden päivänä. Lützenin taistelu päätyi myös Porilaisten marssin sanoitukseen.

Taistelujen päättyminen Westfalenin rauhaan 1648 tiesi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan loppua ja oli alkusysäys nykymuotoisten itsenäisten valtioiden synnylle. Monille valtakunnille määrättiin ensimmäistä kertaa rajat. Samalla hyväksyttiin lopullisesti jo Augsburgin uskonrauhassa 1555 solmittu periaate, jonka nojalla hallitsija sai päättää uskonnosta omalla alueellaan.

Artikkeli Muste karkotti Saatanan julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

”Nuket tuovat rohkeutta tekstin ilmaisemiseen”, kertoo seurakunnan nuorisokuoroja Auroraa ja Vox Vanajaeta johtava kanttori Ismo Savimäki.
”Luther! -projekti on erittäin kasvattava kokemus nuorille ja antaa ulottuvuutta heidän lauluunsa myös jatkossa. Teksti ilmaistaan sekä isosti tunnetasolla että äärimmäisen selkeästi artikuloiden.”

Luther! on moninainen ja monitasoinen teos, joka tuo yhteen erilaisia elementtejä. Työskentelyä on virittänyt löytämisen ja yllättymisen ilo.

Myös nukkien veistäminen on ollut monelle mieluisaa. Moni nuori on todennut sen olevan rentouttavaa ja rauhoittavaa. Kukin Aurorassa laulava nuori on tehnyt oman nuken. Jokainen on saanut suunnitella nukkensa itse, mutta lähtökohtana on ollut, että tyttöjen nukeista tulee nunnia ja poikien nukeista munkkeja. Työtä ovat ohjanneet nukketeatteritaiteilija Hannu Räisä sekä teoksen ohjaaja Taina Maria Savimäki.

Antti Polameren säveltämässä teoksessa Aurorasta ja Vox Vanajaesta muodostuva noin 70-henkinen kuoro laulaa lähes koko tarinan. Puherooleissa ovat Antti Kemppainen Lutherina ja Miikka Anttila Hieronymuksena. Hieronymus on hienostunut nuori herra, joka haastaa tulisieluisen Lutherin. Savimäet eivät kerro enempää arvoituksellisesta hahmosta.

Esityksessä seikkailee myös keskiaikaisen commedia dell´arte -perinnettä henkivä pieni seurue naamionäyttelijöitä. Seurue kommentoi liikkeillään ja eleillään kuoron laulamaa tarinaa yleisölle.

”He toimivat tunteiden tulkkeina ja välittävät kokemuksia käyttäen koko kirkkotilaa, kun taas kuoro nukkeineen esiintyy kirkon etuosassa”, Taina Maria kertoo.

Lisää ulottuvuutta teos saa kirkon kupoliin heijastettavista maalauksista. Tuire Toivolan teokset ovat sekä esittäviä kuvia että tunnelmaa rakentavia abstrakteja värimaisemia. Projisoinnin toteuttaa Veikko Pulli.

Savimäet kertovat käsikirjoittaja Eila Kostamon perehtyneen todella syvällisesti Lutherin elämän vaiheisiin. Kostamo tarkistutti tekstin Lutherin käsityksiä tutkineella emerituspiispa Eero Huovisella. Teos ei ole siis vain Lutherin tarinan innoittama vaan todella kertoo hänen tarinaansa – toki teatterin ja taiteen keinoin.

Teoksen työnimenä oli Tohtori Lutherin kamppailut.

”Se mitä vastaan tai minkä puolesta taistellaan, vaihtelee. Teoksessa Luther kamppailee aikansa kirkon, yhteiskunnan, Jumalan, paholaisen ja ennen kaikkea itsensä kanssa”, Ismo kertoo.

Ensimmäinen ja suurin kamppailu on sen rehellisessä pohtimisessa, mikä on hyvää ja arvokasta.

”Voima on tärkeää, mutta se ei riitä. Pitää myös olla hereillä ja herkkänä koko ajan, jottei voima eksy sivupoluille ja käänny tarkoitustaan vastaan. Näinhän Lutherin opeista innostuneillekin kävi. Vaatii paljon, että menee vain sitä kohti, minne haluaakin kulkea”, Ismo pohtii.

”Olen todella paljon alkanut pohtia prosessin aikana, mikä on oikein ja mihin kannattaa uskoa – mikä tämä ääni sisälläni on ja mistä se tulee”, kertoo Taina Maria.

Vaatii paljon, että menee vain sitä kohti, minne haluaakin kulkea.

Lutherin elämään ja taisteluihin eläytyminen ja rooleihin heittäytyminen kokeellisessa projektissa on ollut koko työryhmälle innostava kokemus.

”Koko porukka on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kokonaisuus muokkautuu käsikirjoituksen varassa – mikä puolestaan muokkaa meidän ajatuksiamme. Teos rakentuu pala palalta yhtenäiseksi. Ja vasta kun se on valmis, tai jopa vasta kun se on esitetty ja ohi – vasta silloin voidaan tietää, mitä se meille merkitsi”, pohtii Taina Maria Savimäki.

”Parasta olisi, jos teoksemme herättelisi tekijöitä ja yleisöä miettimään, mikä on tavoittelemisen ja kiinnipitämisen arvoista ja loisi rohkeutta mennä niitä kohti myös käytännössä”, Ismo Savimäki summaa.
Luther! Hämeenlinnan kirkossa 7. ja 8.10. klo 19

Käsikirjoitus Eila Kostamo ∙ sävellys Antti Polameri ∙ kuorot: Aurora ja Vox Vanajae, johtaa Ismo Savimäki ∙ muusikot: Antti Polameri rummut, Timo Seppälä kitarat, Jedrik Laine koskettimet ∙ ohjaus Taina Maria Savimäki ∙ Luther: Antti Kemppainen ∙ Hieronymus: Miikka J. Anttila ∙ visuaalinen työryhmä: Tuire Toivola, Hannu Räisä, Veikko Pulli, Taina Maria Savimäki

Esityksen kesto 1 t 15 min. Liput 20/10 €, Ticketmaster.fi ja tuntia ennen ovelta.

Artikkeli Tohtori Lutherin kamppailut julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Rakennushommia tehtiin seurakunnan perheilloissa kolmena kertana kolmen kuukauden aikana. Jokaisella kerralla työn touhussa oltiin noin puolitoista tuntia.

Tikkakosken alueseurakunnan seurakuntapastori Ville von Gross oli mukana ideoimassa projektia.

Pastori Ville von Gross kertoo Lego-Wittenbergistä. Katso video.

– Ajatuksena oli se, että kokoonnutaan yhteen ja tehdään yhdessä jotain kivaa reformaation merkkivuoden merkeissä.

Lasten luovuutta ei rajattu

Ensimmäisillä kerroilla lapsille näytettiin videotykillä kuvaa Lutherin ajan Wittenbergistä, jotta he saisivat käsityksen, miltä kaupunki voisi näyttää. Lasten luovuutta ei kuitenkaan lähdetty rajaamaan, vaan jokainen sai tehdä talostaan tai linnastaan sellaisen kuin haluaa. Toki yhtäläisyyksiäkin oikeaan vuoden 1517 Wittenbergiin löytyy. Linnankirkko on osa kaupunkia ja sen edessä seisoo itse Martti Luther, Raamattu ja sulkakynä kädessään.

– Kysyimme lapsilta, mihin heidän mielestään Martti sopisi parhaiten, ja kyllä he olivat yksimielisiä siitä, että kirkon eteen hänet laitetaan, von Gross sanoo.

Rakennushommissa tarvitaan legopalikoiden lisäksi myös energiaa, että jaksaa touhuta. Tämän vuoksi seurakunta järjesti lapsille ja heidän vanhemmilleen pientä iltapalaa. Kun iltapalat oli syöty ja rakennelmat saatu sopivaan pisteeseen, siirryttiin kirkkosalin puolelle lukemaan Lutherin iltasatuja.

Höyryveturikin mahtuu mukaan

Wittenberg saatiin ajallaan valmiiksi, ja siihen käytettiin lähes jokainen Tikkakosken alueseurakunnan lego- ja duplopalikka. Lapset saivat lopuksi valita mieleisensä legohahmon ja laittaa sen omasta mielestään sopivaan paikkaan. Kaikilla hahmoilla on tarina, ja lapset kertoivat tarinoita innolla seurakunnan työntekijöille.

Kaupungista löytyy myös kaikenlaista muuta hirvestä ja kanoista valaaseen, sekä muutama vieläkin yllättävämpi asia.

– Taitaa tuolla muutama traktori ja höyryveturikin olla, mutta kyllä ne Tikkakosken Wittenbergiin sopivat, von Gross naurahtaa.

Tikkakosken Wittenberg ei enää laajene, mutta von Grossin mielestä samantyylisiä rakennusprojekteja voisi kehitellä lisää. Seuraava legoista tehty kaupunki voisi olla vaikka Tikkakoski

Reformaation kotikaupunki

Martti Luther suoritti tohtorin tutkintonsa Wittenbergin yliopistossa ja toimi myöhemmin myös yliopiston professorina. Vuonna 1517 Luther kirjoitti 95 teesiään, joissa hän arvosteli katolisen kirkon anekauppaa.

Legendan mukaan Luther naulasi nämä teesit Wittenbergin Linnankirkon oveen.

Tuosta merkittävästä tapahtumasta on kulunut 500 vuotta ja sitä on haluttu tuoda esille myös Tikkakoskella. Wittenbergin kaupungin rakentaminen legoista on ollut paikallisille lapsille hauskaa, mutta myös opettavaista.

Rakentamisen ohessa on myös opittu reformaatiosta, Martti Lutherista ja millaista elämä oli tuohon aikaan.

Artikkeli Tikkakosken Wittenberg julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.