– Kaikki pappisvihkimykset pitäisi tehdä helluntaina, jolloin punainen väri viestittää Pyhästä Hengestä ja Kristuksesta todistamisesta. Edelleen on todella kohottava tunne, kun saa punaisen messukasukan päälleen, Watia toteaa.

Ei ole samantekevää, mitä pappi pukee ylleen tai millainen liina asetetaan alttarille tai ehtoollismaljan suojaksi. Kun seurakuntalainen saapuu kirkkoon, hän voi nähdä värimaailmasta, mitä kirkkovuoden aikaa eletään.

Papin jumalanpalvelusvaatteet, alttarin ja saarnatuolin tekstiilit sekä ehtoollisen viettoon liittyvät liinat noudattavat ajankohdan värikoodia.

Kirkkotekstiilit tukevat päivän sanomaa, ja niillä on myös vahva esteettinen merkitys.

Parhaillaan käytössä oleva väri on vihreä, joka kuvastaa muun muassa kasvua ja arkista kilvoitusta. Paaston ajaksi tuhkakeskiviikkona väri vaihtuu katumuksen violettiin ja pitkäperjantain mustasta hypätään pääsiäisaamuna valkoiseen, ilon, kiitoksen ja puhtauden väriin.

– Kirkkotekstiilit tukevat päivän sanomaa, ja niillä on myös vahva esteettinen merkitys. Minulle ainakin on tärkeä, että niin värit kuin kuvatkin tuovat tilaan yhtenäistä samaa viestiä kuin päivän tekstitkin, Watia toteaa.

Kirkkotekstiilit suunnitellaan yleensä sijoituspaikan lähtökohdat huomioon ottaen. Jyväskylän vuonna 1880 valmistuneen Kaupunginkirkon romaanisen tyylin kaarimuodot, goottilaisen tyylin ylös kohoavat elementit sekä alttarin uusklassinen ilme ovat vaikuttaneet nykyisten tekstiilien ulkoasuun.

Voimakas värimaailma on otettu kirkon lasimaalauksista.
Nyt käytössä olevat tekstiilit ovat valmistuneet vuosina 1987–88.

Seurakunnan vanhin messukasukka on Keski-Suomen museossa ja se on valmistunut uuteen Kaupunginkirkkoon vuonna 1881. Edellisen kerran se on ollut käytössä 20 vuotta sitten kirkon 120-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa.

Liturgin asu pitää osata kantaa arvokkaasti.

– Se painoi ainakin 15 kiloa, Watia muistelee ja toteaa samalla, ettei ole yhdentekevää, miten kasukan kanssa liikutaan alttarilla.

– Liturgin asu pitää osata kantaa arvokkaasti.

Toisenlaista kuvamaailmaa edustavat esimerkiksi Keltinmäen kirkon vuonna 2017 käyttöön otetut tekstiilit. Taiteilija Annukka Laineen kuvat eivät ole pelkkiä symboleita, vaan ne kertovat katsojalle syvällisiä asioita, luonnehtii Yhteisen seurakuntatyön vt. johtaja Eivor Pitkänen.

Keltinmäen kirkko edustaa 1980–90-lukujen pelkistettyä kuvamaailmaa, johon Pitkäsen mielestä Laineen tekstiilit tuovat Raamatun ytimestä nousevaa sanomaa. Myös kastealttari ja siihen liittyvä Daavidin tähdet -seinä ovat hänen mielestään taiteellinen, merkityksellinen kokonaisuus.

Tekstiilit ovat ikonitaiteen tavoin ikkunoita pyhään.

Symbolien lisäksi Keltinmäessä käytetään sanallista viestiä. Alttariliinoihin on kirjailtu muun muassa sanat: Kunnia Jumalalle, Minä elän ja Tule Jeesus.

– Kirkossa on paljon katsottavaa ja pohdittavaa. Tekstiilit ovat ikonitaiteen tavoin ikkunoita pyhään, ne auttavat asettumaan pyhän eteen, Pitkänen pohtii.

Kaikissa Jyväskylän seurakunnan kirkoissa on omanlaisensa tekstiilit, jotka toimivat parhaiten omassa ympäristössään. Taulumäen kirkossa on harvinaisempi Marian sininen -sarja, jota voidaan käyttää paaston-ajan violetin sijasta.

Esimerkiksi seurakunta- tai leirikeskuksissa voidaan kustannussyistä käyttää sarjatuotantoon kuuluvia, koruttomia perustekstiileitä, mutta yleensä tavoitteena on hankkia uniikkia suunnittelua.

Alttarivaatetta voi verrata alttaritauluun.

Lisäksi papilla voi olla henkilökohtaisia kirkollisia vaatteita, joita saa käyttää esimerkiksi kotikasteissa ja muissa kirkollisissa toimituksissa. Omaan stolaan tai kasukkaan liittyy usein oma tarinansa ja paljon tunnearvoa.

Jyväskylän yliopistossa tekemässään gradussa kirkkotekstiilien asemasta taiteen kentässä kudonnan opettaja, FM Ulla Karsikas pohtii, ovatko tekstiilit taidetta vai taivaallisia tarvikkeita.

– Kirkkotekstiilit, tiettyyn kirkkotilaan suunniteltuina ja yksilöllisesti valmistettuina teoksina, vertautuvat kuvataiteeseen. Esimerkiksi alttarivaatetta voi verrata alttaritauluun, jolloin ne erottuvat toisistaan tekniikan perusteella; toinen on tekstiili, toinen maalaus, Karsikas vastaa ikuiseen kysymykseen siitä, onko käsityö taidetta.

Vuosisatojen ajan kirkkotekstiileitä ovat tehneet taitavimmat naiset, nunnat luostareissaan ja kaupungin parhaat käsityöntekijät tilaustyönä.

Karsikas yhtyy ajatukseen siitä, että ”taivaalliset tekstiilit” olisi taidemaailmassa jo ajat sitten määritelty taiteeksi, jos ne naisten tekeminä tekstiileinä eivät olisi vertautuneet käsityöhön. Vasta nyt on alettu ymmärtää taidekäsityön arvo.

– Monikerroksisen taidekäsityksen valossa kirkkotekstiilit vastaavat inhimillisiin esteettisiin ja henkisiin perustarpeisiin omassa taiteenlajissaan, Karsikas toteaa.

Karsikas uskoo, että kirkkotekstiilit voivat toimia kanavana uskonkysymyksien ajattelussa. Jumalanpalveluksessa yhdistyvät pyhyys ja eri aistien kautta välittyvä taide, mikä mahdollistaa yhteisöllisen pyhän kokemisen.

– Osallistuva ja yhdistetty taide toteutuu juuri tällä tavoin, Karsikas toteaa.

Annukka Laineelle Kirkon kulttuuripalkinto

Taiteilijan kädenjälki näkyy vahvasti Keltinmäen kirkossa.

Taidemaalari Annukka Laine ja runoilija Pekka Kivekäs ovat saaneet Kirkon kulttuuripalkinnon 2019. Palkinto myönnetään vuosittain kristillisen sanoman kannalta merkityksellisestä esittävästä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta.

Annukka Laine on tamperelaislähtöinen taidemaalari, joka on omistanut taiteellisen elämäntyönsä kristillisen elämänkatsomuksen ja sen perusteiden esille tuomiseen. Laine on tehnyt myös seurakuntavierailuja, joissa hän on valottanut kirkkovuotta ja pelastushistoriaa kirkkotaiteen historian kuvien kautta.

Halusin omilla teoksillani välittää eteenpäin Jumalan läsnäoloa kaiken keskellä.

Saamansa tunnustuksen Laine ottaa kiitollisena vastaan.

– Palkinnolla on minulle iso ja rohkaiseva merkitys. Pitkän urani ajan olen ollut tosi yksinäisellä paikalla tekemässä Jumalan sanaa näkyväksi taiteeni kautta, Laine toteaa.

Viimeiset vuosikymmenet Laine on keskittynyt pääasiallisesti kirkkotaiteeseen. Laineen töitä on muun muassa Keltinmäen kirkossa. Syntiinlankeemusta kuvaava taulu Kohtalokas valinta, kaksi alttariristiä sekä kirkon kastealttari ovat Laineen teoksia. Pari vuotta sitten uusitut Keltinmäen kirkkotekstiilit ovat niin ikään Laineen suunnittelemat.

– Olen kiitollinen siitä, että keltinmäkeläiset uskaltautuivat valitsemaan minut kirkkotekstiilien suunnittelijaksi. Tästä suunnittelutyöstä olen yhä todella innoissani, Laine kertoo.

Kirkkotekstiilien ja maalausten lisäksi Laine on tehnyt kirkkojen alttarimaalauksia.

Ensimmäisen kosketuksensa hengellisyyteen Laine sai jo lapsena osallistuessaan yksin jumalanpalveluksiin Tampereen tuomiokirkossa. Voimakkaan sysäyksen kirkkotaiteen tekemiseen hän koki vuosituhannen vaihteessa menettäessään lyhyen ajan sisällä viimeisetkin lähisukulaisensa.

– Lohdutus löytyi Firenzestä kirkkojen ja luostareiden Kristuksen kärsimyshistorian maalauksista.

Kokemus rohkaisi syventymään kirkkotaiteeseen.

– Halusin omilla teoksillani välittää eteenpäin Jumalan läsnäoloa kaiken keskellä.

Ura taiteilijana on ollut aika ajoin kivinen ja yksinäinen. Laineen mukaan kirkossakaan ei ole aina ymmärretty kuvan merkitystä kristillisen sanoman välittäjänä.

– Se, että saan olla tällä paikalla Jumalan käytössä, on antanut suurimman merkityksen elämääni, Laine sanoo.

Tiesitkö:

• Kirkkotekstiili on laajassa merkityksessä tekstiilitaiteen tuote, joka on sijoitettu kirkkotilaan tai jota käytetään jumalanpalveluksen yhteydessä.
• Perinteisessä merkityksessä se tarkoittaa kolmea tekstiiliryhmää:

1. Ehtoollisliturgiaan liittyvät tekstiilit
2. Alttarin, saarnatuolin ja lukupulpetin tekstiilit
3. Jumalanpalvelusvaatteet

• Kirkkotekstiileissä värit ja kuviot ovat palvelevassa asemassa. Kaikki kuviot eivät sovi yhteen minkä tahansa värin kanssa, ei liioin jokainen väri mihin tahansa tekstiiliin tai tilanteeseen.
• Kokonaisuuden tulee olla taiteellisesti täysipainoinen ja sisällöllisesti ehyt ja mielekäs. Tästä johtuen kirkkotekstiilit pyritään suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena.

Artikkeli Pyhää korville, silmille ja sielulle julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Kuvataiteilija Annukka Laineelle suunnitteluhaaste oli jännittävä ja mieluinen.

– Se on lähellä sitä, mitä olen kauan tutkinut, eli jakamattoman kirkon ajan kirkkotaidetta.

Materiaali eli villa tuo jännitystä taidemaalarille.

– Jännitti, kun en itse pysty toteuttamaan suunnitelmiani.

Tekstiilit puhuvat myös sanallisesti

Sana kuvan rinnalla

Suunnittelun lähtökohta on raamatullinen: Mooseksen toinen kirja, jossa Jumala antaa israelilaisille ohjeet ilmestysmajan koristelun ja pappien pukujen toteuttamiseen. Kirkkovuoden ajankohdat ja Raamatun pelastushistoria ovat antaneet suuntaviittoja suunnitteluun, samoin juutalainen kuvakieli, johon Laine on perehtynyt.

Hän iloitsee siitä, että tekstiilit puhuvat myös sanallisesti, eivät pelkästään muotokielellä ja kuvioinnilla.

– Pyöreän alttaripöydän liinoihin kirjotaan Raamatun sanaa. Esimerkiksi pääsiäisen valkoiseen liinaan tulee teksti Minä elän.

Ekologinen villa korvaa silkin

Keltinmäen kirkon nykyiset kirkkotekstiilit ovat jo käytössä nuhjaantuneet. Kirkon 25-vuotisjuhlavuosi on hyvä merkkipaalu tilata uudet tekstiilit. Materiaaliksi valikoitui villa. Entiset tekstiilit ovat silkkiä.

– Villa on ekologinen ja kestävä materiaali, silkin tuotannossa on omat eettiset ongelmansa. Lisäksi silkkitekstiilien puhdistaminen on hankalaa, kertoo aluekappalainen Eivor Pitkänen.

Kirkkotekstiilien suunnittelu käynnistyi jo kaksi vuotta sitten. Pääsiäiseksi valmistuvat valkoisen värisarjan tekstiilit, loput värit tulevat käyttöön vuoden kuluessa.

Jokaiseen värisarjaan kuuluu alttariliina, kirjaliina ja ehtoollismaljan päälle laitettava kalkkiliina sekä papin vaatteet eli stola ja kasukka.

Kuvataiteilija Annukka Lainetta oli helppo pyytää tekstiilien suunnittelijaksi, sillä hänen töitään on Keltinmäen kirkossa jo valmiiksi: syntiinlankeemusta kuvaava taulu Kohtalokas valinta ja helmikuussa käyttöön otettu kastealttari.

– Hän tuntee varhaiskristillistä taidetta ja symboliikkaa.

Symboliikalla on kirkossa vahva viesti.

– Luterilaisen käsityksen mukaan kuva on saarnan väline, ei pelkkä koristelu, Pitkänen toteaa.

Värimaailma muuttuu hieman uusien koristekirjailtujen tekstiilien myötä, sillä silkkiset tekstiilit ovat hehkuneet väriä kirkossa.

Monipuolinen hanke ompelijalle

Kirkkotekstiilit toteuttaa ompelija Maija Hallikas-Manninen Ateljé Solemniksesta. Pääsiäisen valkoisissa tekstiileissä hehkuu ketju- ja varsipistoin kirjottu kulta.

Yhteistyö kuvataiteilija Annukka Laineen kanssa on ollut helppoa. Työskentely on edellyttänyt tutustumiskäyntejä Keltinmäen kirkossa ja monia kokeiluja siitä, miten luonnokset siirtyvät kirjotuiksi kuvioiksi villakankaalle.

– Kiva kun nämä värisarjat ovat keskenään erityyppisiä, on yksinkertaisempaa ja perinteisempää kuviointia ja runsaampaa kirjontaa. Innolla odotan, että pääsen jatkamaan muita värisarjoja.

Artikkeli Keltinmäen kirkkoon uudet kirkkotekstiilit julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.