Kyllähän se näkyy monin eri tavoin. Tässä vaiheessa olen suunnitellut tarvittavat lisäresurssit ja lähes kaikki jouluapulaiset postinjakoon on palkattu. Joulukortteja alkaa tulla heti joulukuun alussa, mutta kaikkein kiireisintä aikaa on joulunalusviikko. Silloin tarvitaan eniten jouluapulaisiakin, sekä postin lajittelu- että jakelutyöhön. Esimerkiksi tällä pisteellä toimii nyt 25 postinjakajaa, ja jouluksi palkataan vielä kuusi lisää.

Milloin joulukortti kannattaa postittaa?

Edullisemman taksan joulutervehdykset pitäisi lähettää viimeistään keskiviikkona 12.12. Tämänkin jälkeen joulukortit ehtivät vielä jouluksi, kun ne postitetaan kotimaan ikimerkillä viimeistään keskiviikkona 19.12.

Onko tänä vuonna luvassa jotain uutta?

Uutuutena on viime hetken joulutervehdys, jonka voi jättää postiin vielä perjantaina 21.12. Kortit jätetään postiin sisälle ja ne jaetaan kotiin viikonlopun aikana, ennen jouluaattoa. Se on tämän vuoden uusi juttu, muuten mennään aika lailla entiseen malliin.

Vieläkö ihmiset digitaalisen viestinnän aikakaudella lähettävät jouluterveisiä postitse?

Lähetysten määrä on laskenut, mutta viime vuonnakin joulukortteja lähetettiin Suomessa 26 miljoonaa kappaletta. Jyväskylän kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa korttia.  Uskon joulukortin pitävän edelleen pintansa! Paketteja meillä liikkuu jo nyt ennätysmääriä.

Miksi lähettää joulukortti, kun voi laittaa tekstarin?

Minusta kortti on henkilökohtaisempi. Ainakin itse saan enemmän iloa siitä, kun joku lähettää minulle kortin, kuin vaikkapa Facebookin joulutervehdyksestä tai tekstiviestistä. En saa montaakaan joulukorttia, mutta lähettelen niitä kyllä muille, sukulaisille ja kavereille eri puolilla Suomea. Kortin lähettäminenkin tuo iloa. Nykyään, kun kortteja ei lähetetä niin paljon, sen lähettämisellä ja saamisella on entistä enemmän merkitystä.

Kulkeeko posti joulunakin?

Posti ei kulje joulun pyhinä, eli aattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä. 27. ja 28.12. ovat ihan tavallisia työpäiviä, jolloin postikin kulkee normaalisti. Maanantaina 31. päivä on taas normaali työpäivä, mutta vuoden ensimmäisenä päivänä posti on kiinni. Sitten palataankin taas arkeen ja siirrytään uuteen vuoteen.

Mitä muita sesonkiaikoja Postilla on joulun lisäksi?

Marraskuun lopussa meitä työllistää ainakin Black Friday, silloin on koko halli täynnä erikokoisia postipaketteja. Ystävänpäiväkortteja ja pääsiäiskortteja lähetetään myös paljon, ne ovat sellaisia postivolyymihuippuja. Kesällä postin määrä hiipuu. Mutta kyllä tämä joulu on se kaikkein isoin juttu.

Tuoko joulukiire mukanaan joulustressin?

Joulu merkitsee meille Postissa aikamoista vilskettä, mutta ei ainakaan minulla ole ollut stressiä. Kaikki täällä ovat ammattilaisia ja tietävät kyllä hyvin, että tämä on vuoden kiireisintä aikaa.

Artikkeli Joulukortti päihittää Facebookin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

Muutaman vuoden takainen vuorotteluvapaa on ollut Kirsi Mäkiselle yksi parhaimmista ajanjaksoista kiireisen arjen keskellä.

– Olen aina pitänyt työstäni, mutta halusin hypätä pois työn, perheen ja harrastusten muodostamasta oravanpyörästä niin kauan kuin lapset vielä tarvitsivat äitiä, Palokan yhtenäiskoulussa eritysopettajana työskentelevä Mäkinen kertoo.

Lukuvuoden mittaisen vuorotteluvapaan aikana oli Mäkisen mielestä hyvä nähdä elämää muualtakin kuin koulusta käsin.

– Tuntui hyvältä heittää aikataulut pois ja tehdä sitä, mitä kulloisenakin päivänä huvitti tai olla tekemättä mitään.

Pienistä asioista iloa

Vuorotteluvapaalla Mäkinen ei kiertänyt maailmaa tai tehnyt jotakin muuta suurta ja mullistavaa. Pienet asiat toivat iloa päiviin.

– Nautin ihan hirveästi esimerkiksi mustikkaan tai puolukkaan lähtemisestä. Niistä on jäänyt rauhallisimmat ja ihanimmat muistot tuolta ajalta. Aikaa oli myös käydä katsomassa iäkkäitä vanhempiani, jotka asuvat kaukana, Mäkinen sanoo.

Huomiota arjen hyviin puoliin

Mäkinen kehuu Palokan yhtenäiskoulun työyhteisöä, oppilaita ja vanhempia. Työhön kypsyminen tai väsymys ei ollut syynä vuorotteluvapaaseen. 25 vuodessa erityisopettajan työ on kuitenkin muuttunut aika tavalla.

– Asioiden kirjaamista ja kaikkea muuta on tullut työn oheen lisää ja palavereita on entistä enemmän. Samassa ajassa pitää ehtiä enemmän.

Vuorotteluvapaan jälkeen Mäkisestä oli kiva palata takaisin töihin.

– Huomasin, miten hienoa normaali arki on ja aloin löytää siitä enemmän hyviä puolia. Vuorotteluvapaasta jäi tietynlainen levollisuus, joka on kantanut tähän päivään asti, Mäkinen vahvistaa.

Uusia ideoita opintovapaalta

Simo Peteri oli miettinyt hetken hengähdystä työelämästä jo jonkin aikaa. Toive toteutui viime keväänä, kun Peteri jäi neljäksi kuukaudeksi opintovapaalle. Opintovapaansa Peteri on jaksottanut kahteen osaan, joista toinen jakso on parhaillaan käynnissä.

Peteri työskentelee valokuvauksen opettajana Gradiassa eli entisessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Takana on parikymmentä vuotta opettajana. Opintovapaan tavoitteena on ollut kehittää omaa ammatillista osaamista.

Peteri kutsuu itseään opiskelijamoniottelijaksi. Taskussa on jo yrittäjäammattitutkinto viime keväältä, nyt ovat vuorossa opinnot sisustusalan ammattitutkintoa varten. Tutkinnot auttavat paitsi oman pienen sisustuskuviin keskittyvän yrityksen toiminnan kehittämisessä, myös opetuksessa, johon kuuluu niin yrittäjyyttä kuin sisustamista.

– Selkeänä päämääränä on tulla uusin eväin takaisin töihin, Peteri sanoo.

Aikaa myös joutenoloon

Irtautuminen normaalista opettajan arjesta on Peterin mukaan selkiyttänyt ajatuksia ja antanut aikaa pohtia omaa työtä ja miten sitä voisi tehdä entistä paremmin. Silti aikaa on jäänyt myös joutenoloon, sillä opintoja on voinut suorittaa aika pitkälle oman aikataulun mukaan.

– Opiskelustakin voi ottaa stressiä, mutta olen huomannut, että olen voinut niin fyysisesti kuin henkisesti paremmin.

Opintovapaa on mahdollistanut toisenkin haaveen, valokuvausnäyttelyn, toteutumisen. Automatkalla Utsjoelta Brysseliin syntyi kuvatarinoita erilaisista ihmisistä ja maisemista.

– Projektissa yhdistyi kolme mukavaa asiaa: henkilö- ja maisemakuvaaminen sekä matkanteko omalla autolla, Peteri kertoo.

Tukea työssä jaksamiseen

Kirsi Mäkisen mielestä vuorotteluvapaa on edullinen tapa tukea työssä jaksamista.

– Eläkeiän noustessa olisi entistä tärkeämpää, että kaikilla olisi mahdollisuus pitää taukoa työelämästä.

Myös Simo Peteri on yllättynyt siitä, miten suuri merkitys muutaman kuukauden opintovapaalla on ollut. Ajatukset juoksevat paremmin ja uusia ideoita syntyy helpommin.

– Millainen arvo tällaisille asioille tulisi antaa, Peteri kysyy.

Työelämän joustoista
myönteisiä kokemuksia

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, sanoo yliopistonopettaja Armi Mustosmäki Jyväskylän yliopistosta. Työltä odotetaan entistä monipuolisempia ja mielekkäämpiä sisältöjä, mutta samaan aikaan epävarmuus työn jatkuvuudesta, kiire ja työn henkinen rasittavuus ovat lisääntyneet.

– Jatkuvat muutokset voivat uuvuttaa ja kyynistää sekä lisätä pelkoa siitä, että oma työ muuttuu sellaiseksi, mihin oma osaaminen ei enää riitä, Mustosmäki toteaa.

Menestyvät yritykset voivat kilpailla erilaisilla etuuksilla ja muilla työelämän joustoilla työntekijöiden hyvinvoinnin parantamisessa, mutta kaikilla aloilla tämä ei ole mahdollista. Samaan aikaan vuorottelu- ja opintovapaiden ehtoja on tiukennettu.

Lyhytnäköistä toimintaa

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti pitää tiukennuksia varsin lyhytnäköisenä toimintana.

– Minusta olisi fiksua, että erilaisista joustomahdollisuuksista työntekijöille pidettäisiin kiinni.

Nätti on ollut mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin vuorotteluvapaan vaikutuksia. Useimmat vuorottelijat kokivat muun muassa henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa sekä työmotivaationsa parantuneen vapaan ansiosta.

– Kokemukset olivat hyvinkin myönteisiä niin työntekijöiden, sijaisiksi palkattujen työttömien kuin työnantajien osalta. Tulokset viittaavat siihen, että vuorotteluvapaan yhteiskunnalliset hyödyt ovat varsin suuret, Nätti huomauttaa.

Artikkeli Uusin eväin takaisin töihin julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.