Miten innostuit ikonien maalaamisesta?
Ikonien hengellinen puoli on kiehtonut pitkään, ja vihdoin 1990-luvun loppupuolella kävin Valamon ikonikurssilla. Siitä avautui aivan kokonainen uusi maailma tutkittavaksi.

Mitä materiaaleja käytät?
Ikoni maalataan aina puulle. Temperatekniikassa käytetään maasta saatavia pigmenttejä, nykyisin myös synteettisiä värejä. Sekoitan värijauheen kananmunankeltuaisesta ja valkoviinietikasta tehtyyn liuokseen. Materiaaleja saan helposti vaikkapa nettikaupasta.

Mikä on ikonin tehtävä?
Ikoni opettaa ja synnyttää rukouksen ilmapiiriä ja mahdollistaa ikonissa kuvatun ja rukoilijan kohtaamisen. Ikoni on ikkuna Jumalan valtakuntaan, ikuisuuteen. Se näyttää sellaista, mikä on aistien tavoittamattomissa.

Mitä aiheita ikonit käsittelevät?
Suosituimmat aiheet ovat Kristus, Jumalan äiti, pyhät ihmiset, enkelit ja Raamatun kertomukset. Aiheet liittyvät usein pääsiäisen tapahtumiin. Ikoni ei kysy, mitä kärsimys on, vaan kertoo mitä sen takana on.

Mitä värejä ja symboleita ikoneissa on?
Marian vaate on perinteisesti sininen tai punainen. Kristuksen paita on punainen ja päällysviitta sininen. Punainen merkitsee alkuperäistä jumaluutta, ja sininen on viisauden ja mysteerin väri. Vihreä viittaa uuteen kasvuun ja elämään, se on myös Pyhän Hengen väri. Usein tausta on kultainen, mikä kuvastaa aineettomuutta.

Symboleita on runsaasti: Esimerkiksi nelikulmainen muoto viittaa näkyvään maailmaan, ympyrä iankaikkisuuteen. Ikuisuus ilmenee sädekehässä, joka työntyy usein reunan yli eli ikuisuus murtautuu aikaan. Kirjakäärö symboloi jumalallista viisautta.

Mitä ikoni merkitsee sinulle?
Minulle ikoni on ikkuna hengelliseen maailmaan. Rakastan ikonimaalausta, se on elämältä saatu suuri lahja. Ikoneissa yhdistyvät kiinnostukseni historiaan, taiteeseen, maalaamiseen ja hengellisyyteen. Saan olla osa pitkää perinnettä.

Millainen on oma ikonimaalaamisen tyylisi?
Sain oppini venäläiseen tyyliin, joka näkyy ensimmäisissä töissäni. Sen jälkeen olen käynyt usealla kreikkalaisen tyylin opettajalla, ja nykyisin maalaan eniten sen tradition mukaan. Värit sekoitetaan siinä eri tavalla ja ne ovat kirkkaammat. Nykyisin en enää pysty valitsemaan, vaan tyylini on automaattisesti kreikkalainen.

Onko sinulla lempihahmo, jota maalaat mieluiten?
Jos yksi on valittava, se on Kristus. Teen mielelläni tapahtumaikoneita, joissa on useita henkilöitä. Maalatessani pääsen kuin itse paikalle todistamaan tapahtumia. Apostoli Luukas on ikonimaalareiden suojeluspyhimys ja minulle hyvin merkityksellinen, hän kun oli lääkäri kuten minäkin.

Miten ikonit voivat välittää luterilaista uskon sanomaa?
Ikonitaide on jakamattoman kirkon perinnettä, ei pelkästään ortodoksista. Ikonit kuuluvat siksi myös katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon, vaikka lähes kaikki ikonimaalauksen opettajat ovat ortodokseja. Sama ikoni herättää eri ihmisissä erilaista kaikupohjaa. Jumalan valtakunta näyttäytyy sen mukaan, miten Jumala antaa sen näkyä ja mitä pyydämme. On kyse uskosta eikä uskon kokemusta voi pakottaa vain tiettyyn perinteeseen.

Vuokko Virtasen ikoneita kirkkopyhien aiheisiin on nähtävillä Keltinmäen kirkossa.

Artikkeli Ikkuna ikuisuuteen julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.

ENONKOSKEN luostariyhteisössä pidettiin viime vuonna ikonityöpaja, jonne ilmoittautui joukko rohkeita taiteilijoita tavoitteenaan luoda luterilainen ikoni. Työn tuloksista on avattu näyttely Kangasalla.

Taiteilijoissa on suomalaisten lisäksi puolalaisia ja ukrainalaisia, ja jokaisen tausta näkyy heidän kättensä jäljessä. Näyttely on osa reformaation juhlavuotta.

Ikonimaalauksessa noudatetaan yleensä tarkkoja sääntöjä. Klassisen ikonitaiteen maalari maalaa kuvan tarkasti esikuvansa kaltaiseksi sekä asettelultaan että yksityiskohdiltaan. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että ikoni on väreihin puettua teologiaa, jota ei voi muuttaa. Ikoni ei ole tavallinen kuva, vaan portti näkyvästä elämästä ei-näkyvään. Näitä sääntöjä venytettiin Enonkosken ikonityöpajassa urakalla.

Pellervo Kokkosen ja Anna Makaćin ideoiman työpajan ohjaajana toimi lisäksi puolalais-skotlantilainen Basia Mindewicz. Pajaan osallistuivat taiteilijat Ilona Rytkönen, Tiina Törö ja Marja Hynninen.

Suomessa suositaan perinteistä ikonia, maailmalla myös moderni ikonitaide on nousussa. Ilona Rytkönen toi ikoniaiheet Suomen talveen. ”Pohjolan Kristus” -ikonissa Kristus luistelee jään päällä. ”Pako Rovaniemelle” on ikoni, jossa Maria ja Jeesus-lapsi ratsastavat porolla.

Maria Hynninen taas on ollut venäläisten mestareiden ikonikursseilla. Hänen kädenjälkensä on perinteisempää, kuten ”Kädetön Jumalan äiti” -teoksessa. Graafikko Tiina Törö puolestaan tuo suomalaisen luonnon mystiikan teoksiinsa.

– Tällainen kokeilu on aika uutta Suomessa. Nykyaikainen hengellisyys etsii tapoja itseilmaisulle ja mielestäni siinä ollaan luterilaisen ajattelun ytimessä, Ari Luomajoki pohtii.

Modernit ikonit -näyttely 31.3. saakka Galleria Art Villa Armas, Kangasala.

Artikkelin pääkuvan työt ovat Tiina Mörön tekemiä.

Artikkeli Ikoni on yhteistä omaisuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Lehteri.